Sinkkuuttani usein valittelen mutta juhannuksena tuli pitkästä aikaa mieleen myös hyvät puolet: ainakaan mieheni ei petä minua toisten naisten kanssa. Laivalla istuttiin toisen sinkkukaverin kanssa juhannusta ja oikein mukavat miehet lähestyivät meitä ja tarjosivat juomia. Oli mukava ilta. Hyttiin lähdön aika tuli ja siinä vaiheessa sitten selvisi, että miehillä on perheet kotona. No tietysti! Mites muutenkaan näin hyvä tuuri olisi käynyt meille.. No päätettiin olla sekaantumatta varattuihin miehiin. Miehet sitten etsivät ja löysivät uudet uhrit laivan discosta. Me skoolattiin ja todettiin, että onpa mukavaa kun ei sinkkuna joudu petetyksi ainakaan rakkaimman ihmisen toimesta.
Miehesi vieraissa?
Laivajuhannus
91390
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
monenlaisia ihmisiä. Jos tuossa pelossa ei uskalla sitoutua, voi jäädä hyvä parisuhde kokematta.
Mikä hiton hyvä parisuhde siinä jää kokematta, jos ei lähde naimisissa olevan miehen matkaan?
Sanoisit suoraan, että siinä jää yksi seksikokemus kokematta, jos ei lähde ukkomiehen matkaan. Hölmökö sinä olet?
Fiksu teko sinkuilta laivareissulla! Oikein hattua pitää nostaa!
että näitten hölmöläisten tai kenenkään ukkomiehen matkaan olis pitäny lähteä. Tarkoitin, että on turha noin hehkuttaa sinkkuutta ja todeta että pysyy sinkkuna, jotta rakas ihminen ei pääse pettämään. Tarkoitin, että jos se on syy sinkkuna pysymiseen, voi jäädä todellinen hyväkin parisuhde elämättä.
Parisuhde on varmaan kivaa ja onkin. Mutta nyt kun sitä ei ole ja sinkkuna olo välillä ahdistaa.. on vaan mukava joskus löytää näitä hyviäkin puolia. Että ainakaan ei pääse sydän särkymään. Mutta halutessaan nähtävästi voi sotkea toisten perhe-elämän. Ja miksi kutsut meitä hölmöläisiksi? Siksikö, että ei varattu liha kiinnostanut? No se voi olla Puhurixin mielestä hölmöläisen touhua. Meitä on monenlaisia..
uudestaan. Kutsuin niitä ukkomiehiä hölmöläisiksi.
No minun mieheni ei ainakaan petä minua,voin sanoa sen 100% varmuudella,hän ei ole niin kuin muut (tiedetään että näin sanotaan paljon) mutta hän ei todellakaan ole niin kuin muut. Hän jaksaa rakastaa,ymmärtää mitä minä en tajua olen sellainen pikkuinen "kiukkupussi" aina välillä että oikein ihmettelen että miten on mahdollista etä on sattunut olemaan sellainen tuuri että hän on minun.
Hän huolehtii minusta,tukee vaikeissa päätöksissä ja ennekaikkia välitää aidosti, suhteemme toimiin koska "paapoomme" toisiamme,välillämmä ei ole mustasuukksiuutta ollenkaan koska luotamme toisiimme,voimme jutellla asiosta melkein riitelemättä jos tulee riita niin minä raivoan hän vai rauhoittaa minua,hän on niin rauhllinen luonne ja oikein kulta kasa.
Anteeks vaan, jos pudotan sut maan pinnalle, mut ennen pitkää sun miehes pettääs sua, tilaisuus kun tekee varkaan. Ja koska sä luotat siihen noin sokeesti, se käyttää tilaisuutta hyväkseen, ellei ole jo käyttäny. Ja päättää unohtaa asian ja olla kestomatta sulle. Niin se vaan menee.
Tai sitte sä kyllästyt ukkoosi oman tossus alla, ja lähet ettii jännitystä muualta. ihastut johonki menevään renttuun ja siinä unohtuu luotettava ja rauhallinen miehes...
Onhan näitä nähty.
Tämän olen huomannut niiin monta kertaa, ja tuonne "pettäminen"-palstalle joskus aloitin ketjun "naiset pettämistä vastaan". Pettämisen kynnys tuntuu miehillä olevan huomattavasti matalammalla kuin naisilla.
En sitten tiedä minkä tähden miehet pettävät. Osa syy on varmasti niissä vaimoissa ja tyttöystävissä, osa itse miehissä ja osa ihan vaan jossain käsittämättömässä "mies-geenissä".
Minua ei tämä tieto kuitenkaan estä olemasta parisuhteessa. Enkä mitenkään sauraa tai vahdi miestäni, mutta en kyllä ajattelekaan, ettei minun mieheni ikinä...
Ja ehkä tuo tieto auttaa minua tekemään töitä suhteen eteen enemmän. Yritän olla ajautumatta nalkuttavaksi, pihtaavaksi ja syytteleväksi naiseksi. Pieni usko on kuitenkin, että jos kotona on asiat hyvin, niin kynnys pettämiseenkin hieman nousisi.
Sekavaa ja varmasti joku minut väärin ymmärtääkin, mutta yrittäkää tajuta mitä tarkoitin=)
... niin minäkin ajattelen, siis että sekä pelko että sinisilmäisyys ovat pahasta, jos meinaa suhdetta rakentaa. Niin kauan kuin tuntuu hyvältä, voi myös olla hyvillä mielin ja rakentaa suhdetta omalta osaltaan. Uskon, että merkit mahdollisesta uskottomuudesta tulevat tavalla tai toisella esiin, jos ne vaan haluaa ja uskaltaa nähdä.
Mutta ymmärään myös ketjun aloittajan pointin, on sinkkuudessakin puolensa : )