Kerrompa tässä oman tilanteeni nyt ajankuluksi.
Yli komekymppiseksi päästyäni, ja elämässäni muutamia äijiä tunteneena, en jostain syystä millään ole oppinut/pystynyt/kestänyt jne. sitärataa, asustaan samassa taloudessa kakslahkeisen kanssa.. No, monta vuotta tunteneen miähen kans sit tässä tätänykyä seukkaillaan ihan vakavasti, ja kaikki on ok. Ja kaikki mikä tähän hienoon ja upeaan yhdessäolotilanteeseen on johtanut, on se, että emme siis asu yhdessä. Kummallakin on oma omistusasunto aika läheltä toisiamme, mukavat duunit ja oma talous, omat kulkupelit ja sitä rataa.. Ja aina kun nähdään, melko usein siis, niin se on aikaslailla yhtä juhlaa.. Mennään minne huvittaa.. Suunnitellaan ulkomaanmatkoja, ja kaikkee kivaa, mikä kummastakin tuntuu hyvältä. Tässä elämäntavassa on omat niin hyvät puolensa; ei pahoja riitoja, toinen tuntuu aina niin fressiltä ja "uudelta", eli toiseen ei kyllästy, emme kumpikaan halua lapsia emmekä yhteistä perhettä, toisen luona on kiva käydä "kylässä" ja viettää aikaa..
Tää on niin hienoo.. Kummastakin. Onko kellään muulla jo keski-ikään ehtineellä sama tilanne?
Kuulostaako tää jotenkin oudolta jonkun mielestä?
Yli komekymppiseksi päästyäni, ja elämässäni muutamia äijiä tunteneena, en jostain syystä millään ole oppinut/pystynyt/kestänyt jne. sitärataa, asustaan samassa taloudessa kakslahkeisen kanssa.. No, monta vuotta tunteneen miähen kans sit tässä tätänykyä seukkaillaan ihan vakavasti, ja kaikki on ok. Ja kaikki mikä tähän hienoon ja upeaan yhdessäolotilanteeseen on johtanut, on se, että emme siis asu yhdessä. Kummallakin on oma omistusasunto aika läheltä toisiamme, mukavat duunit ja oma talous, omat kulkupelit ja sitä rataa.. Ja aina kun nähdään, melko usein siis, niin se on aikaslailla yhtä juhlaa.. Mennään minne huvittaa.. Suunnitellaan ulkomaanmatkoja, ja kaikkee kivaa, mikä kummastakin tuntuu hyvältä. Tässä elämäntavassa on omat niin hyvät puolensa; ei pahoja riitoja, toinen tuntuu aina niin fressiltä ja "uudelta", eli toiseen ei kyllästy, emme kumpikaan halua lapsia emmekä yhteistä perhettä, toisen luona on kiva käydä "kylässä" ja viettää aikaa..
Tää on niin hienoo.. Kummastakin. Onko kellään muulla jo keski-ikään ehtineellä sama tilanne?
Kuulostaako tää jotenkin oudolta jonkun mielestä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
vastenmielisyyttä ajatellessani miehen kanssa asumista. Toisaalta kuitenkin haluaisin löytää miehen, jonka kanssa siihen kykenisin. Kyllähän se kasvattavaa olisi, jos ei muuta. Ainakin pitäisi olla iso talo, että voisi paeta toiseen siipeen, kun ei halua nähdä toista silmissään. :)
Tehän olette sitten kuin Halonen ja Aravirta ennen Mäntyniemeen muuttoa. Kukin tavallaan, mutta minusta seurallisena ihmisenä on sitten mahdottoman mukavaa asua vaimon kanssa saman katon alla.
muutama kuukausi sitten Glamourissa juttua pariskunnista, jotka ovat naimisissa mutta asuvat erillään. Kuulostaa kummalta, kun olemme tottuneet siihen että naimisissa asutaan yhdessä, mutta parit olivat tyytyväisiä -syyt olivat ihan samoja kuin sinulla. Lapsia ei tietenkään kellään ollut, se on jo eri asia.
Mutta kannattaa tehdä niin kuin hyvältä tuntuu. Jos joku yleinen käytäntö ei tunnu hyvältä, niin miksi ihmeessä sitä pitäisi ruveta toteuttamaan?!
Upea tilanne teillä,siis suorastaan kadehdittava olotila.