Olen ollut reilun vuoden parisuhteessa. Rakastan poikaystävääni todella paljon ja suhteemme on tasapainoisen onnellinen. Kuitenkin mieltäni on ruvennut askarruttamaan, jääkö minulta villi nuoruus kokematta kun sitoudun niin tiiviisti kumppaniini... Olen parikymppinen ja tuntuu haikealta katsella ystävien villiä menoa; useita miehiä, uusia kokemuksia. Väkisinkin tuntuu, jäänkö jostain paitsi. En ole ikinä ollut yhtä onnellisessa parisuhteessa kuin nyt, mutta mitä jos minua vanhempana rupeaakin kaduttamaan ettei nuorempana tullut hulluteltua??? IHAN hirveä dilemma=( Mitä teen??
villi nuoruus vai
onnellinen parisuhde?
51200
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
pidä vaan kiinni parisuhteestasi ei se miesten vaihtelu ja ryyppäminen oo kivaa ja saat vielä huoran maineen jos peti kumppanit vaihtuu joka vko.n loppu itte olin 18vuotias kun ekan mukulan pyöräytin ja nyt ikää26 ja lapsia 3.
tee kuule tunteidesi mukaan,jos homma toimii nyt ja olet siinä onnellinen kaikki on kunnossa.
Villi nuoruus ei aina ole sitä miltä kavereiden puheista kuullostaa...
Koska ajattele asiaa myös siltä kannalta,jos valitset villin nuoruuden menetät tuon nykyisen rakkauden,ja sulla on vaan se villi nuoruus,saattaisitpa sitä katua lopun ikääsi...
villin nuoruuden ilosta vinkuen hyvän parisuhteeseen, joten ei se meneminen ole ana niin hienoa.
parhaalta tuntuu.
Tuli sitä itekkin aikoinaan örvellettyä ihan tarpeeksi. Jos susta tuntuu hyvältä olla nykyisen kaverisi kanssa, miten ihmeessä sulla noin levottomia ajatuksia on?
Siis täh??
Miksi edes mietit moisia? Jos tuntuu että parisuhteen takia joudut katumaan menetettyä jotakin, niin elä elämäsi, äläkä vielä jää parisuhteeseen! Jos ihminen on tunteistaan ja rakkaudestaan varma, ei edes tarvii miettiä, et menettääkö sitoutumalla jotain. Ei ainakaan mulla ole tarvinnut miettiä. :)
Ja ainoa kohde josta olet katkera kavereillesi on useita miehiä ja uusia kokemuksia... No, veihän tuo itseltäkin pari vuotta tajuta että miesten anatomia on ihan samanlainen perustarkoitukselta, eikä se "tulpanvaihto" parin kuukauden välein kiinnostanut minua ainakaan. :)
Toisekseen... voithan sie hullutella vaikka parisuhteessa oletkin kunhan teet sen soveliaissa rajoissa ilman pahanmielen aiheuttamista toiselle. Käyn itsekkin ulkona tyttöjen kanssa, kun mieheni ei välitä lähteä minnekään. :) Siltikin joka kerta palaan yöksi kotiin ja olen onnellinen siitä että kainalopaikka odottaa, koska luottamuspula ei ole tätä suhdetta riivannut puolin eikä toisin. Ainakaan pahasti... :)
Noh, sekavan sepustukseni pointti on se, että elä elämääsi, äläkä jätä mitään arvailujen varaan. Jos tuntuu että aika ei ole kypsä parisuhteelle, niin lopeta se parisuhde. Jos taas voit kuvitella että pystyt elämään ilman muita miehiä ja villejä kokemuksia, pysy parisuhteessasi. Pitää tehdä niinkuin hyvältä tuntuu. :) Tsemppiä!!