joskus suhteen alkupuolilla olin typeryyksissäni mennyt avomiestäni pettämään, ja nyt humalassa olin toisen miehen kanssa lääppinyt(sänkyyn ei menty) ja kumpikin paljastui jälkimmäisen seurauksena kerralla. tähän asti taivaallinen ja täydellinen suhde sai ensimmäisen kunnon riitansa ja olemme olleet päiviä mykkäkoulussa ja eri asunnoissa. rakastan miestäni oikeasti ja olisin valmis mihin tahansa hänen vuokseen, olen yrittänyt sopia mutta hän ei suostu keskustelemaan, vastaa asenteella "kiinnostaa kuin kilo paskaa".. mitä tässä tilanteessa voi tehdä ja voiko pettämistä ja sen salailua antaa anteeksi?
voisitko sinä antaa anteeksi?
leolaa
202755
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kyllä mä luulen, että mulla ja mun miehellä olisi mahdollista selvitä tuollaisesta. Varsinkin jos mieheni olisi tehnyt suhteen alkuaikoina jotakin, niin täytyy kyllä sanoa, ettei minua ne taaksejääneet sekoilut kiinnostaisi.
olisi hyvinkin mahdollinen mutta valehtelua en sallisi.
Jos on pakko pettää, vaatisin että se myös kerrottaisiin.
Olenkin sitä mieltä, että ihminen joka käy kerran vieraissa ja tunnustaa sen puolisolle ja lupaa ettei se toistu, puhuu todennäköisesti totta. Mutta jos ei kerro siitä niin uskon, että hän sillä haluaa säilyttää itsellä tilaisuuden tehdä se HELPOSTI uudelleenkin.
Tämä kokemuksesta.
Kärsi koko rahan edestä.
Ite pistin aikoinaan erohakemuksen heti vetämään.
Pettämistä ei voi mitenkään puoltaa.
Jos suhde ei toimi hakee eroa tai menee suhde neuvontaan.
Jos päätyy eroon ja se on tehdään asiallisesti sovussa silloin ei satuta turhaan ketään.
Menee sitten "aidan taakse jossa ruoho on vihreämpää" Yleensä se vain ei tätä ole.
oma vaimoke anoo päivittäin voisiko mitenkään.
Vaan kun ei voi !
Yli 2vuotta seurustelin exäni kanssa,nainen petti minua 2kertaaa annoin molemmat kerrat anteeksi mutta en pystynyt ikinä unohtamaan niitä mielestäni ja luottamus meni täysin.En todellakaan suosittele jatkamaan,parempi vain aloittaa uuden kanssa puhtaalta pöydältä.
Mistään ei tietenkään kannata keskustella, puhumattakaan, että voisi edes harkita anteeksiantoa. Uutta suhdetta vaan peliin ja siinä se elämä taas on, vähän aikaa.
"Olisin valmis mihin tahansa hänen vuokseen" ei oikein sanat sovi tekoihin...
Tuo "kiinnostaa kuin kilo paskaa" oli tosi hyvä, kiitos kun kerroit.
Aion lainata sitä joskus, järki jätkä sun EX kaveris!
Eli olet pettänyt puolisoasi, ja vielä salannu sen ensimmäisen kerran eli valehdellu. Eikö mieleen ensimmäisen kerran jälkeen tullu kertoa asiasta ja puhdistaa ilmaa?
Ensinnäki, sulla ei nyt oikein oo varaa vaatia mieheltäs mitää. Asia on puolisos päätettävissä.
Nuo pettämiset ehkä (vaikea sanoa), salailun kanssa asia on sitten vaikeampi (ainakin minulle)! Salailu ja valehtelu on itsessään jo pettämistä, petetään puolison luottamus toistamiseen!
Humala on muuten hemmetin huono tekosyy pettämiselle, itse se viina on juotu ja päätökset (hyvät tai tässä tapauksessa hemmetin typerät) tehty!
Parasta olisi enkä antaa miehelle aikaa, just niin kauan ku tarttee? Se on kova paikka (ainakin miehelle, varmaan myös naisille), huomata että se oma rakas pystyy niin verisesti loukkaamaan, ja kaiken päälle vielä elämään sen tiedon kanssa kertomatta sitä.
Ja jos saat anteeksi (mitä toivon vilpittömästi), älä luule, että se asia sillä unohtuu. Se kummittelee vielä kauan, nousee esiin monesti. Ja luottamus, se on vaikea saada täysin takas ikinä.
Kertaluontoisen hairahduksen voisin antaa anteeksi, mikäli kumppanini rehellisesti tunnustaisi tekonsa ja aidosti katuisi sitä. Mutta jos kumppanini salaisi pettämisensä ja se tulisi jotain muuta kautta ilmi tai jos kumppanini pettäisi toistamiseen, se tarkoittaisi sitten kyllä välittömästi monoa perseelle.
Aikamoisen sopan olet keittänyt edesvastuuttomilla teoillasi. Itse annoin aikanaan vaimolleni anteeksi hänen uskottomuutensa mutta en rehellisellä omallatunnolla kyllä sitä kenellekään suosittele, sen verran pitkä ja kivinen tie se on. Miehelläsi on oikeus vihoitella sinulle todella pitkään mutta jos teidän keskellä on vielä teostasi huolimatta rakkautta jäljellä anteeksiannon tie on mahdollinen. Mutta se vaatii sinulta ja myös häneltä raakaa rehellisyyttä ja asioden 'vatvomista' lähes loputtomiin. Eikä miehesi tule ikinä unohtamaan tekoasi saati luottamaan sinuun enää sataprosenttisesti. Aika paska homma kaikin puolin, toivottavasti pystytte selviytymään kriisistänne voittajina.
T:Mikael
Se on nyt siinä. Mitäs olit heikko. Niin siinä käy.
Ihan aikuisten oikeasti, jos yhtään vaivaudut ajattelemaan sitä, miltä miehestäsi tuollainen tuntuu (ja sinulla on kyky empatiaan?), tiedät jättäneesi haavan, joka ei parane alle kymmenessä vuodessa.
Pahimmassa tapauksessa olet pilannut miehesi loppuelämän. Että revi siitä riemua.
Itse yritin - kaksi vuotta. En pystynyt asiaa unohtamaan, vaan se kalvoi minua koko ajan. Olemme eronneet.
Pahinta mitä voit nyt tehdä, on yrittää selittää, että se oli vahinko ja että teet mitä tahansa koska rakastat. Kuten joku muukin sanoi, jos todella haluat pelastaa suhteesi, annat puolisosi päättää, milloin hän on valmis antamaan anteeksi, puhumaan, yrittämään, lopettamaan murjotuksen/syyttelyn/huutamisen/itkemisen. Joka kerta kun sanot, etteikö tämä jo ole ohi, ylität valtuutesi. Pettäjä ottaa vastaan sen mitä annetaan, yrittämättä hallita tilannetta. Petettyä on loukattu.
Ja kuten joku jo sanoi, kyllä se putkahtaa aina esille, vaikka sinänsä eteenpäin pääsisittekin. Kymmenen vuotta, pikemminkin ihmisikä: aina kun tulee paha mieli, sekin taas putkahtaa esille.
annoin anteeksi kerran ,sitten toisen kerran ja sain maailman parhaimmat lupaukset vastineeksi eli hän ei enää ikinä halua tuottaa minulle mitään pahaa ja rakastastaa minua eniten maailmassa jne.. mies jälleen pettää. enää en anna anteeksi, enää en välitä. hän on minulle paskanpuhuja muiden samalaisten joukossa. toivotan vain onnea sille tulevalle , joka kaiken uskoo mitä tämä taitava tarinankertoja suoltaa suustaan. ainoa asia mikä harmittaa, en luota yhteenkään mieheen tällä hetkellä
Ei vois antaa anteeksi, has become a habit.. Kertalaaki känässä, voi antaa ehkä anteeksi. Systemaattinen lankeaminen on toinen juttu. Mutta ehkä hän voi olla niin voimakas ihminen että voi antaa anteeksi. Ihminen on heikko. Ei kannata puolustella. Parasta olisi jos saisitte aikaiseksi keskustelun miksi niin tapahtuu? Siitä voisi kehittyä mutta se vaatii paljon ja kaikki ei siihen halua lähteä.
Luultavasti minä voisin vielä antaa anteeksi. olettaen että pettäjä olisi todella vilpittömästi pahoillaan ja katuisi ja valmis selvittämään asiaa kanssani.
Mutta miehesi käytös ikävä kyllä vaikuttaisi minusta siltä, että hän ei ole halukas antamaan anteeksi. Minä varmaan sinuna tulkitsisin tuon lauseen "kiinnostaa kuin kilo paskaa" juuri sellaisenaan. Minusta näyttäisi siltä, että mies on päätöksensä tehnyt.
anteeksi, mutta en toista! Toisella petoksella näyttää sen että ei ole halukas tai kykenevä uskollisuuteen.
Eikä kannatakaa koska sinullahan on päivänselvästi on liian kevyet kengät. Kolmas kerta vain odottaa tapahtumistaan.
tai teot ei sinäällään ratkaise mitään vaan kokonaisuus, jonka jokainen punnitsee itse.
Minulla ainakin anteeksiannon tärkein ehto oon, että pettänyt puolisoni katuu VILPITTÖMÄSTI tekoaan ja varsinkin minulle aiheuttamaansa mielipahaa. Ja pyrkii spontaanisti hyvittämään tekonsa miten vain pystyy ja hankkimaan takaisin sen luottamusken minkä voi. Ja sittenkin voi kulua vuosia, ehä loppuikä.
Anteeksianto EI muuten tarkoita, että sen jälkeen hyväksyisi, ymmärtäisi tai unohtaisi tuon teon. Ainoastaan sitä, että petetty yrittää omalta osaltaan jatkaa eteenpäin.
jos oikeasti rakastaisit miestäsi, niin et olisi häntä missään nimessä pettänyt. nyt hän on syvästi loukkaantunut, eikä välttämättä anna sinulle ikinä anteeksi, mikä olisi sinua kohtaan aivan oikein!!! sitä saa mitä tilaa!!! pettämistä EI SAA, PIDÄ EIKÄ VOI ANTAA ANTEEKSI!! IKINÄ!!!
Jokainen tekee itse johtopäätöksensä, antaa anteeksi tai ei! Siihen ei tältä palstalta kannata etsiä apua kuten ei muutenkaan mihinkään ongelmiin...