Minulla on todella negatiivinen sisko, en edes ymmärrä mistä tämä negatiivisuus tulee sillä muutoin hän on todella mukava ja iloinen ihminen.
Eli hankin vähän aikaa sitten koiran, kun kerroin hankkivani koiran aloitti siskoni siitä miten paljon nykyään on rotukoirilla jalostuksesta johtuvia vikona. No sanoin että en ota rotukoiraa vaan otan sekarotuisen, siitä alkoi valistus kuinka sekarotuisella koiralla on kaikkien rotujen kaikki mahdolliset viat... No, ostin mieheni kanssa ihana ensiasunnon, 2h sauna, kun kerroin tästä sisarelleni hän totesi, mitä järkeä ostaa kaksio kun alatte kuitenkin kohta lisääntyä... Nyt olemme sitten ottamassa kissanpentua, siskoni kyllä muisti kertoa että ei meidän koira varmastikaan tule kissan kanssa toimeen ja joku kaunis päivä kun tulen töistä kotiin on kissa raatona lattialla (koirani rakastaa kissoja eikä siskoni edes tunne koiraani).
En aina jaksaisi puolustella omia tekemisiäni siskolleni, olen sentään aikuinen ihminen ja asunut monta vuotta yksin ja jopa selvinnyt hengissä näinä vuosina!
Eli hankin vähän aikaa sitten koiran, kun kerroin hankkivani koiran aloitti siskoni siitä miten paljon nykyään on rotukoirilla jalostuksesta johtuvia vikona. No sanoin että en ota rotukoiraa vaan otan sekarotuisen, siitä alkoi valistus kuinka sekarotuisella koiralla on kaikkien rotujen kaikki mahdolliset viat... No, ostin mieheni kanssa ihana ensiasunnon, 2h sauna, kun kerroin tästä sisarelleni hän totesi, mitä järkeä ostaa kaksio kun alatte kuitenkin kohta lisääntyä... Nyt olemme sitten ottamassa kissanpentua, siskoni kyllä muisti kertoa että ei meidän koira varmastikaan tule kissan kanssa toimeen ja joku kaunis päivä kun tulen töistä kotiin on kissa raatona lattialla (koirani rakastaa kissoja eikä siskoni edes tunne koiraani).
En aina jaksaisi puolustella omia tekemisiäni siskolleni, olen sentään aikuinen ihminen ja asunut monta vuotta yksin ja jopa selvinnyt hengissä näinä vuosina!
Vastaukset 10
Vanhimmat
Eipä tuo nyt mitenkään normaalista poikkeavalta kuulosta...
iloisia toisen puolesta eikä aina etsitä niitä negatiivisia asioita ja kaivamalla kaivet amitä kaikkea voi sattua mutta kukin tyylillään...
ja sinulle ap. jaksamisia :)
Mun äiti on ollut ihan samanlainen kuin siskosi. Nyt on mennyt lopullisesti sukset ristiin.
Tuttua tekstiä, kuin omasta kynästäni. Katkerat siskot (ja myös äiti) samasta puusta vuoltuja, yritän olla välittämättä näistä pahanilman linnuista. Teki niin tai näin, aina väärinpäin.
No, laittoko se yhtään miettimään asioita toiselta kannalta?
Olen itse samanlainen, koska ihmiset ajattelevat kaiken aina olevan niin helppoa ja sit valittavat ja masentuvat, kun jotain odottamatonta tapahtuu. Eihän se koskaan minulle voisi tapahtua...juupa juu...
Sori, mutta realisti ei toimi noin. Pessimisti hokee kaikki epäkohdat, realisti vain tarvittaessa, eikä satuttaakseen muita. Sitä paitsi pessimistit ovat yleensä henkisesti jollakin tapaa sairaita, realistit ihan jotain muuta.
Miksi täytyy aina ensin mainita ikävät asiat? Miksei voi esim. sanoa, että kiva kun saatte koiran ja vasta sen jälkeen hienovaraisesti pyytää ottamaan huomioon muutaman seikan. Asioita kun voi esittää niin monella eri tapaa.
Kun vihdoin saimme kasaan sen verran rahaa että pystyimme ostamaan vanhan talon, jota rupesimme remontoimaan, niin erään lähiomaisen kaksi aivan ensimmäistä kommenttia kuuluivat ikimuistettavasti näin:
1. Kyllä nyt Matti ja Maija (kummini) tukehtuisivat kateuteensa.
2. Miksi te noin ison ostitte? Eikö pienempi olisi kelvannut.
Kun rupesimme keittiöremonttiin (pieni keittiö oli aivan rappiolla katosta lattiaan), samaisen omaisen kommentti oli, että olisi pitänyt vain tyytyä siihen ahtaaseen rähjään.
Kun hän näki tuloksen (avasimme yhden seinän ja teimme paljon muutakin) niin mitään myönteistä ei kuulunut, pelkkä syvä huokaus.
Kyllä on raskasta tuommoisten sukulaisten kanssa. Eikä ne muutu! Vähäistä se ilo heidän elämässään täytyy olla, kun oikein listataan aina kaikki mahdolliset kielteiset jutut varmuuden vuoksi jo etukäteen. Huoh.
Näitä tapauksia voisin kertoa vuosikymmenien varrelta varmaan satoja. Kun ihmisen perusasenne on tummoinen Murphyn ja Janten laki. En kyllä käsitä, miksi pitää ehdoin tahdoin ottaa elämässä semmoinen asenne, kun kerran niin paljon myönteistäkin olisi, mitä listata. Tarviiko niitä piruja aina seinille maalailla ihan väkisten.
Äitini muistaa aina haukkua minua varmuuden vuoksi..Meillä on nykyisen mieheni kanssa hyvä suhde ja elämme tasapainoista taloutta. Silti äitini kauhistelee jos ostan jotain tavaroita tai vaatetta ja muistaa aina miehellenikin hirvitellä asiaa, tyyliin; älä anna tuon tuhlata kaikkia rahoja ja teillähän on asuntovelkaa jne. En minä todellakaan osta mitään mistä mieheni ei tietäisi ja hän ei ikinä kiellä ostamasta, koska tietää etten mitään kalliita ja turhia tavaroita osta.
Kun rakensimme taloa antoi mieheni minun päättää materiaaleista, siinä olikin sitten jo useampi sukulainen päivittelemässä ettei tuommoista ja tuo on kamalan näköistä, eivät ikikuunaanpäivänä laittaisi moista tapettia ym. Toinpa näytille mitä tahansa se ei käynyt heille, mutta onneksi miehelle kävi ja kotimme on nyt meidän näköisemme, ei sukulaisten.
En ole ikinä kelvannut sukulaisille, en äidille enkä myöskään isälle, asiat on aina päätetty pääni yli. Vasta nykyinen mieheni on kieltäytynyt lähtemästä tähän leikkiin mukaan ja hän kysyy aina mielipidettäni....hyvä niin.
optimistilla on hauskaa niin pitkään kunnes se pahin tapahtuu. Pessimisti voi myhäillä elämässään ainoastaan sillä hetkellä kun se pahin käy toteen.