eromme jälkeen meillä on ollut tämän entisen tyttöystävän kanssa hyvä ja kaunis ystävyyssuhde(ihan totta. Luonnollisesti tiedämme vanhoilta ajoilta tarkasti toisemme ja siten hyvin välitön ystävyyssuhde jota itse arvostan paljon,eikä mitään eroottista totuuden nimissä),jo muutamia vuosia. Nykyinen tyttöystäväni on sitä mieltä, että minun on valittava joko hänet tai se entinen eikä mitään kompromissia hyväksytä vaikka kyse olisi pelkästä ystävyydestä. Kuulema minulla saa olla naispuoleisia kavereita mutta ei sellaisia joiden kanssa olen seurustellut ja joita kohtaan minulla on ollut tunteita. Pidän tyttöystävästäni valtavasti,mutta niin pidän ystävyydestä joka entisen ja minun välillä on. Tiedän kuitenkin että jos on pakko valita,valitsen tietysti tyttöystäväni. Mutta jos katkaisen kaiken kanssakäymisen tähän entiseen,niin saanko automaattisesti tossun alla olevan kusipään leiman? Onko muutenkaan mielestänne ymmärrettävää käytöstä tyttöystävältä tuollainen ja miksi? Eikö se että luottaa toisen tarkoita sitä että voi päästää toisen vaikka vuodeksi alastomien seireenien luo kiusoiteltavaksi? Itse luotan häneen täysin ja on jossain määrin outoa,että hän on tehnyt tälläisen härkäsen sinänsä viattomasta asiasta koska muuten hän kyllä luottaa minuunkin täysin. Neuvoja nyt naiset,teidän perässä ei pysy muuten.
Entinen kuvioissa, vai ei?
Jaakkokulta
161472
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
enää takaisin hakisi ...
sille tyttöystävällesi, mutta jätä tuo kaunis ja hieno ystävyys-suhde mainitsematta.
Sano ettei sinulla ole enään sellaisia tunteita siihen entiseen, että edes voisit kuvitella mitään muuta, kuin kaveruutta ja että siitä on aivan turha olla huolissaan. Vai valehtelisitko sitten?
Ymmärrän kyllä sitä tyttöystävääsi. Hänellä on aivan oikeanlainen ajatus. Uhka ei ole alastomat seireenit tai tuntemattomat naiset, vaan oikea ja todellinen uhka tulee jostain paljon lähempää.
Voi olla, ettei se ole uhka sinulle, mutta tyttöystäväsi ei sitä voi varmasti tietää.
Ettet vaan olisi antanut aihetta mustasukkaisuudelle.
Vältyt melko varmasti siltä valintatilanteelta, jos osaat hoitaa asiasi oikein.
Ja kyllä vaan kyllä sinusta tulee kaikkien aikojen tohvelisankari tossukka, jos katkaiset välisi siihen ystävääsi kokonaan.
Hyppääppä sinne tyttöystäväsi saappaisiin ja mieti tilannetta hänen kannaltaan ja mieti samalla, että miten itse suhtautuisit jos hänellä olisi samanlainen ystävä itsellään. Vaikkapa joku ensirakkaus. Sano että ajattelet asiaa noinkin päin ja ymmärrät sitä tyttöystävääsi.
Ystäviä ei ole koskaan liikaa ja uusia ystäviä on vaikea löytää. Pidä siis kiinni, vaikka joutuisit vähän matelemaankin.
Ei kai kukaan ketään omista vaikka kuin seurustelisi tai olisi naimisissa eikä toisaalta kukaan voi käskyttää tai vaatia tietynlaista käytöstä toiselta aikuiselta, ei edes parisuhteen perusteella. Totta kai sinulla saa olla juuri sellaisia ystäviä kuin haluat. Eri asia on, mitä sinä sitten loppujen lopuksia haluat ja mihin tärkeysjärjestykseen asiat laitat. Toisaalta jos suostut puolisosi vaatimukseen vastoin tahtoasi, olet kyllä hieman saamaton koska vaatimuksia tulee kyllä lisää...
"Eikö se että luottaa toisen tarkoita sitä että voi päästää toisen vaikka vuodeksi alastomien seireenien luo kiusoiteltavaksi?"
Ei.
tuota ystävyyttäsi exään.
Tyttöystävälläsi on aivan normaali ajattelutapa. Jos olet fiksu, niin ymmärrät pitää exäsi pelkkänä hyvänpäivän tuttuna. Se ei sinusta mitään tossukkaa tee, päinvastoin, se osoittaa, ettet ole kusipääidiootti.
Just joo, ollanpas sitä tiukkoja. Alkuperäinen on ihan fiksun oloinen mies, joka haluaa tehdä oikein. Toki kirjoituksesta paistaa pieni naiivisuus esiin, joten ette taida vielä kovin vanhoja olla.
Jos olet varma, ettei sinun ja exäsi välillä ole mitään, etkä haluaisikaan mitään, niin ystävyydessänne ei ole mitään pahaa, eikä se saisi loukata tyttöystävääsi. On toisaalta ymmärrettävää, että tyttöystäväsi tuntee epävarmuutta ja pelkää menettävänsä sinut. Siksi sun täytyy vain jaksaa kehua häntä ja selittää, että exästäsi ei ole koskaan hänelle pienintäkään uhkaa. Äläkä piilottele exääsi tyttöystävältäsi. Olisi hyvä, että hekin voisivat tavata joskus, vaikka mitään ystävyyttä heidän välille ei kehittyisikään. Ainakin silloin tyttöystäväsi saisi realistisemman kuvan exästäsi ja sinun suhteestasi häneen, eikä ystävyytenne olisi vain sinun ja exäsi välinen juttu, mistä tyttöystäväsi ei tiedä mitään.
Mutta älä hylkää ystävyyttänne. Kyllä parisuhteessa täytyy sen verran luottaa, että ei rajoita toisen ystävyyssuhteita.
Itse olen käynyt kahvilla ym exäni kanssa noin kerran kuukaudessa ja ollaan ihan hyviä kavereita. Poikaystävääni ei häiritse tämä, sillä olen tehnyt hänelle täysin selväksi, kuinka paljon parempi hän on minulle. Välillä hän tietysti kyselee, että onko vanha suola alkanut janottamaan, mutta joka kerta saan hänet vakuutetuksi, ettei näin asia todellakaan ole. Jos tunteita exää kohti ei ole, niin tyttö-/poikaystävän vakuuttaminen ei pitäisi olla niin vaikeaa.
Ja tässä yläpuolella ketjumme ensimmäinen exännussija pettäjä puolustelemassa ja vähättelemässä petostaan. Hyvä yleiiissööööö, Tittaaa! Annetaan isot aploodiiit!
No jos sun päähän ei mahdu, että tyttö ja poika voivat olla myös ystäviä, niin joku sulla on pahasti pielessä. Mä en exääni ole nussinut sen jälkeen kun erottiin, enkä tule nussimaan. Joillakin on elämässä muutakin kuin seksi. Sääliksi käy puolisoasi! Relaa vähän ja yritä ajatella positiivisemmin. Elämä on muutakin kuin seksiä ja pettämistä.
hienoa, ettei sinulla ole enää tunteita exääsi kohtaan, mutta on kohtuutonta vaatia ketään kestämään sellaista epätietoisuutta, mitä exäsi tapaaminen aiheuttaa hänessä. Itse en ainakaan haluaisi olla suhteessa, jossa minut pitäisi koko ajan vakuuttaa jostakin asiasta. On luonnollista olla epäluuloinen exien suhteen, ja siksi kaikki järkevät ja ei-kusipäiset ihmiset jättävät suosiolla exänsä taakseen. Miksi sitten ylipäätään erota, jos kerran vielä haluaa tavata?
Erottiin, koska suhteessa ei ollut mitään järkeä. Emme tunteneet vetoa toisiimme enää siinä mielessä. Ystävinä kyllä synkkaa, mutta vain siis ystävinä. Eikä minun tarvitse olla koko ajan vakuuttelemassa poikaystävälleni. Alussa ehkä, ja sen jälkeen erittäin harvoin. Vakuuttelu ei ole koskaan ollut sitä paitsi vaikeaa (alussa tosin vaati enemmän). Kyllä terveessä parisuhteessa täytyy toiseen sen verran luottaa. Sekä minulla että poikaystävälläni on onneksi sen verran hyvät itsetunnot, ettei toisen ystävät (olivat sitten kumpaa sukupuolta tahansa tai exiä) aiheuta kärhämää. Ei ketään voi koskaan sitoa. Me ainakin tiedämme, että olemme yhdessä, koska sitä haluamme. Molemmilla on mahdollisuus tavata muita ihmisiä (ja huom! olla silti uskollinen) ja silti pysymme yhdessä ja olemme pysyneet jo neljä vuotta.
Eikö teistäkin olisi parempi, että poikaystävänne palaisivat takaisin exiensä luo, jos sitä oikeasti haluavat? Vai onko parempi, että he jäävät teidän luokse vain siksi, että te mustasukkaisina rajoitatte heidän elämää? Jos ette rajoita heidän elämää ja silti he pysyvät luonanne, niin ainakin tiedätte, mitä hän oikeasti haluaa.
Minä en ainakaan haluaisi, että poikaystäväni joutuisi minun takiani luopumaan ystävistään. Se toisi vain katkeruutta.
kuin "vanha suola janottaa"? Kun omassa parisuhteessa menee huonosti, voi olla hyvinkin houkuttelevaa helpottaa oloaan exän ymmärtäväisessä sylissä.
Ihmisen ei pitäisi suhtautua niin luottavaisesti toisen tai OMIIN kuvitteluihin vahvuudestaan. Ihmisen tahto on vahva, mutta luonto heikko. Tätä on turha millään perustein kieltää. Se on ihmisessä.
ystävyyssuhteita on niin vähän, että niitä voisi lottovoittona pitää.
Älä luovu tärkeistä ystävistäsi! Yritä vielä keskustella naisesi kanssa, mutta kaikki tuki sinulle..
Ei kannata ajatella mitä muut sinusta ajattelevat. Mieti, onko ystävyyssuhteesi sinulle tärkeä. Naisesi tekee väärin, kun vaatii sinulta tuollaista. Hänellä ei ole oikeutta tehdä sitä.
Mitä muuta naisesi tulee sinulta vaatimaan "ota tai jätä" -kaavallaan, kun huomaa sen tehokkaaksi? Missä joustavuus, harmaan sävyt ja kompromissit? Tuotako haluat, todella?
Mitä jos tutustuttaisit naisesi tähän ystävääsi, kävisitte yhdessä kahvilla tai jossain muualla neutraalissa paikassa. Usein uhkasta tulee pienempi, kun se on jollainlailla käsin kosketeltava (ei lyötävä ;)).
Terv. Itsekin nainen
Minusta tyttöystäväsi on epäreilu. Jos sinä pettäisit, niin tekisit sen kuitenkin. Toisen vahtiminen ja asioiden kieltäminen on väärin. Ja jos mies asettaisi minulle tuollaisen ultimaattumin, saisi mies kenkää ihan sillä perusteella, että en todellakaan halua jakaa mahdollisesti loppuelämääni sellaisen ihmisen kanssa, joka valitsee ystäväni puolestani.
Minulla on erääseen eksään erittäin hyvät välit sekä useampi erittäin läheinen miesystävä ja sanonkin heti alussa että heistä en luovu. Eikä toisaalta tulisi mieleenikään kertoa toiselle kenen kanssa voi olla ystävä ja kenen ei.
Eli sinulle sanoisin, että minun mielestäni tyttöystäväsi on kohtuuton. Mutta jos valinta on sinulle helppo eli valitset tyttöystäväsi niin siinä tapauksessa varmastikin pidät hänestä riittävästi tai sitten tuo ystävyys eksän kanssa ei ollutkaan niin tärkeä.
Jos suostut uhkavaatimukseen, niin pidä huoli, että teet sen omasta halustasi etkä pelosta.
se sun exäs joskus samaan aikaa samaan paikkaan nykyisen kanssa, vaikka kotibileet tms. Jos se sais nykyisen rauhoittumaan jos meette yhtä aikaa jonnekin kaikki yhdessä??
Huolehdi että tyttöystäväsi on avoimesti mukana
entisen ja sinun välisessä kanssakäymisessä.
Tiedän senmiltä tuntuu koska olen mieheni nykyinen ja entisiä
on peräti kaksi vielä kuvioissa mukana.
Mieheni kertoo avoimesti minulle aina kun ovat jutelleet ja mistä ovat jutelleet.
Käydään yhdessä kylässä ym.
Tyttöystäväsi ei saa tuntea itseään ulkopuoliseksi missään tilanteessa.
Niin se vaan on. Kyse on siitä että teillä on kuitenkin ollut joskus suhde ja se merkitsee kuitenkin erilaista suhtautumista kuin muihin ystäviin.
Luottaminen on kuitenkin ainoa vaihtoehto myös tyttöystäväsi kohdalla.
Sinä saat pitää ystävyyssuhteesi.
Asiaa voi ajatella myös hiukan toisin.
Ymmärrän kyllä hyvin tyttöystäväsi pyynnön, ja mielestäni sinun tulisi kunnioittaa tätä. Itse olin suht samanlaisessa tilanteessa: uudessa parisuhteessa ja silti kävin ex-poikaystäväni kanssa kahvilla yms. Nykyinen otti asian ihan hyvin, mutta pientä mustasukkaisuutta olin välillä huomaavinani, jotain puolihuomaamattomia kysymyksiä ym.
No, jossain vaiheessa tajusin kuitenkin kaksi asiaa. Ensinnäkin, jos minun ajanvietto exäni seurassa oli edes pienenpieni mustasukkaisuuden aihe poikaystävälleni, en sitä halunnut hänelle tuottaa. Vaikkakin se oli ihan turha ja tarpeeton.
Ja toisaalta, aloin itsekin pelkäämään sitä, mitä voisi tapahtua. En enää tuntenut kuin pelkkää ystävyyttää exääni kohtaan, mutta tajusin, että onhan mahdollista että vanhat tunteet palaavat takaisin. Olinhan joskus rakastunut häneen, miksi en siis saattaisi tehdä sitä uudelleen? Ja tätä en halunnut, meidän suhteemme ei toiminut ja olin tiesin että nykyiseni on se oikea. Joten en olisi edes itse kestänyt sitä, jos olisin tuntenut uudelleen rakkauden tunteita kohtaan exääni kohtaan, koska sitten olisin vain itse hajottanut itseäni.