En ymmärrä mikä äitiäni ja isääni vaivaa.Silloin kun olin pikkutyttö oli asiat peremmin.Nyt kun olen jo iso tyttö ,niin vanhempani eivät hyväksy minua enään.He sanovat minun olevan pinnallinen ja hyvin itsekeskeinen ihminen.He korostavat aina vain huonoja puoliani.En kestä sitä!Nyt kun haluan mennä Lontooseen ja itsenäistyä ,niin vanhempani kieltävät senkin!Joskus kun yritän puhua heille asiallisesti ja rauhallisesti välttyäkseen riidoilta, niin he vain suuttuvat siitä ja sanovat ,että teeskentelen.He pilaavat elämäni ja unelmani!Tuntuu siltä kuin olisin vankilassa enkä saisi olla oma itseni.Äiti ja isäni käskevät minun pukeutua verkkareihin ja tehdä kotona töitä.En edes ole niin pinnallinen ,kun he väittävät! Mitä minä voin tehdä päästäkseni tästä ahdistuksesta?Auttakaa minua!:(
Vihaan Äitiäni ja Isääni!
15v.
4665
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
toi on kuule ihan arkipäivää vielä sun iässäsi. saman olen itse kokenut sun iässäsi, vanhemmat näkevät sut vielä pikku tyttönään ja haluavat tietysti suojelevan sua. Okei siis mun vanhemmat ei nähnyt mua niiden "pikku tyttönä" heh heh vaan pikku poikanaan vielä tuossa iässä, ja monella vanhemmalle on vaikea ymmärtää että tuo ikä on juuri sitä kun ihminen alkaa itsenäistymään... olet vielä nuori ja vanhempasi ovat sinusta vielä vastuussa... odota maltillisesti pari vuotta niin kyllä se siitä. He vain välittävät, eivät vihaa tai "vangitse" kuten sinusta saattaa tuntua.. kyllä se ajan mittaan siitä! Hyvää kesän jatkoa! :)
kyllä ne sinua edelleen rakastavat!
sitä se itsenäisyyden hakeminen on, haluaa itse päättää kaikista asioista, mutta otahan huomioon että vielä sinulla ei ole itsenäisyyteen tarvittavia taitoja ja tietoja niitä pitää opetella pikkuhiljaa ja mielellään kodin turvassa.
vanhempasi vain huolehtivat ja yrittävät huomaamattaankin jarruttaa sinun itenäisyysintoa, jottei käy pahasti.
sitten kun sinulla on ammatti, työ ja rahaa niin voit päättää enemmän omista asioistasi.
pinnallisuus ja itsekeskeisyys ovat sitä ettet huomioi muiden tunteita. oletko miettinyt tai kysynyt mitä vanhemmat TUNTEVAT ajatuksestasi? voi olla että heille tulee mieletön ikävä ja huoli kun olet niin kaukana, reissusi myös maksaa aikalailla jospa vanhempasi olivat suunnitelleet käyttävänsä rahat johonkin muuhun vaikkapa perheen yhteiseen lomaan tai kodin kunnostamiseen tai muuhun tärkeään.
Mieti uudelleen sitä englantiin muuttamista sitten kun olet täysi-ikäinen, eikä vanhemmat enää joudu katsomaan sun perään. Kysy niiltä miksi ne on tuollaisiksi muuttuneet. Yritä nyt pikkasen olla heille mieliksi, äläkä aina pistä vastaan.
Itselläni on samanlaisia kokemuksia. Kun olin 14 vuotias vanhempani käski minun jättämään jätkäkaverini koska olin kuulemma tietämätön mitä rakkaus tarkoittaa. Ja sitä haukkumista kesti niin kauan kuin asuin kotona.
Sisälleni kertyi niin paljon vihaa vanhempiani kohtaan että karkasin 18 vuotiaana kotoa pois.
Jonka seurauksena vanhempani ovat alkaneet kohdella minua paremmin. Eivät enää hauku tai arvostele minua. Antavat minun olla rauhassa omien päätöksien kanssa.