Nyt ottaa jonkun verran pannuun, ongelma ei ole suuren suuri mutta nyt ketuttaa ja rankasti.
Taustaksi: mieheni ja minä olemme olleet yhdessä kymmenisen vuotta, naimisissa neljä, esikoinen on kaksivuotias ja pikkukakkonen tuloillaan. Suhteemme on hyvällä pohjalla, mutta pikkukinoja riittää toisinaan. Mieheni tekee jonkun verran kotitöitä, lähinnä lapsen hoitoa silloin kun sen selkeästi pyydän ja osoitan.
Ongelma on tämän kesän alkoholin käyttö. Itsehän olen nollalinjalla raskauden takia, mies tuntuu juovan minunkin puolestani. Koska olen raskaana, alkoholi haisee minusta kauhealta, vanha viina varsinkin. Samoin tupakoinnin jälkeen toivon mieheni pysyvän todella kaukana minusta, hän haisee todella raivostuttavalta poltettuaan. Lomalla hän on käynyt Tallinnassa ryyppäämässä kaverinsa kanssa, saanut ryypätä kaverinsa bileissä aamuseitsemään, ja nyt tuntuu että kaljoittelu on ottanut osansa arkipäivistäkin. Tänään kävimme kaupungilla syömässä, jossa hän ilmoitti jäävänsä baarikierrokselle. Voi hitto että otti päähän, se tietää huonosti nukuttua yötä minulle (aamuviideltä kotiin kömpivä uros kun luulee olevansa kauhean haluttava puhe/seksikumppani) ja vittumaista huomista minulle, kun arvatkaa vaan kuka hoitaa lapsen.
Tämä helle on minulle aika raskasta ja esikoinen kokeilee rajojaan kaksivuotiaan tarmokkuudella.
Sekin ärsyttää, että kun olen päässyt yli alkuraskauden aiheuttamasta seksihaluttomuudesta, niin ajatukset mahdollisista intiimistä hetkistä kilpistyvät näihin kännäilyihin. Järkyttävän hajuinen mies ei kiinnosta, ja kolme ravintola-annosta riittää siiihen että miehen kyky kiihottaa minua häviää; häneltä häviää se herkkyys käsistä jota tarvitsen innostuakseni. Krapulapäivinä taas ei sekstailu kiinnosta minua pätkän vertaa, osaksi varmaan jonkun sortin kostonhalua.
Minua ärsyttää suunnattomasti että mies ajattelee saavansa kännätä miten paljon vaan kun kotona on joku joka hoitaa lapsen automaattisesti, ja se ettei lomallakaan voida tehdä mitään yhdessä perheenä, kun isukki makaa huonon olon kourissa sängyssä. Enkä haluaisi että lapseni tottuu humalaiseen/krapulaiseen isään, minusta hänellä on oikeus selvään isään.
No, kuten sanoin, tämä ei ole suuri asia, monella on pahempia ongelmia suhteessaan. Helpotti silti kun sai purnata. Tekisi vaan mieli huomenna pakata lapsi autoon ja jättää pöydälle lappu jossa toivottaisin hauskaa lomaa kuningas alkoholin kanssa ja tulisin takaisin vasta kun on itse pakko mennä töihin.
Taustaksi: mieheni ja minä olemme olleet yhdessä kymmenisen vuotta, naimisissa neljä, esikoinen on kaksivuotias ja pikkukakkonen tuloillaan. Suhteemme on hyvällä pohjalla, mutta pikkukinoja riittää toisinaan. Mieheni tekee jonkun verran kotitöitä, lähinnä lapsen hoitoa silloin kun sen selkeästi pyydän ja osoitan.
Ongelma on tämän kesän alkoholin käyttö. Itsehän olen nollalinjalla raskauden takia, mies tuntuu juovan minunkin puolestani. Koska olen raskaana, alkoholi haisee minusta kauhealta, vanha viina varsinkin. Samoin tupakoinnin jälkeen toivon mieheni pysyvän todella kaukana minusta, hän haisee todella raivostuttavalta poltettuaan. Lomalla hän on käynyt Tallinnassa ryyppäämässä kaverinsa kanssa, saanut ryypätä kaverinsa bileissä aamuseitsemään, ja nyt tuntuu että kaljoittelu on ottanut osansa arkipäivistäkin. Tänään kävimme kaupungilla syömässä, jossa hän ilmoitti jäävänsä baarikierrokselle. Voi hitto että otti päähän, se tietää huonosti nukuttua yötä minulle (aamuviideltä kotiin kömpivä uros kun luulee olevansa kauhean haluttava puhe/seksikumppani) ja vittumaista huomista minulle, kun arvatkaa vaan kuka hoitaa lapsen.
Tämä helle on minulle aika raskasta ja esikoinen kokeilee rajojaan kaksivuotiaan tarmokkuudella.
Sekin ärsyttää, että kun olen päässyt yli alkuraskauden aiheuttamasta seksihaluttomuudesta, niin ajatukset mahdollisista intiimistä hetkistä kilpistyvät näihin kännäilyihin. Järkyttävän hajuinen mies ei kiinnosta, ja kolme ravintola-annosta riittää siiihen että miehen kyky kiihottaa minua häviää; häneltä häviää se herkkyys käsistä jota tarvitsen innostuakseni. Krapulapäivinä taas ei sekstailu kiinnosta minua pätkän vertaa, osaksi varmaan jonkun sortin kostonhalua.
Minua ärsyttää suunnattomasti että mies ajattelee saavansa kännätä miten paljon vaan kun kotona on joku joka hoitaa lapsen automaattisesti, ja se ettei lomallakaan voida tehdä mitään yhdessä perheenä, kun isukki makaa huonon olon kourissa sängyssä. Enkä haluaisi että lapseni tottuu humalaiseen/krapulaiseen isään, minusta hänellä on oikeus selvään isään.
No, kuten sanoin, tämä ei ole suuri asia, monella on pahempia ongelmia suhteessaan. Helpotti silti kun sai purnata. Tekisi vaan mieli huomenna pakata lapsi autoon ja jättää pöydälle lappu jossa toivottaisin hauskaa lomaa kuningas alkoholin kanssa ja tulisin takaisin vasta kun on itse pakko mennä töihin.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ja pattiin ottaa täälläkin! Tässä on yö valvottu ja odoteltu ukkoa kotiin juopottelu reissulta, vaan eipä näy ei kuulu. Ja puhelin tietysti jätetty taktisesti kotia, et perään ei voi soitella. Meillä jatkuva riidan aihe alkoholin käyttö. Se aine ei vaan sovi kaikille, toki joskus on mukava ottaa mut mies aina naula päässä vaikka tietää mikä riita siitä syntyy. Ja yhteen päiväänhän ei voi lopettaa, vaan on jatkettava heti seuraavana aamuna. Ennen tullu aina kotia kuitenkin yöx, mut eipä tällä kertaa.
Niin ja samaa pelätään täälläkin. Kirjoitinkin jo tuossa aiemmin samasta aiheesta (alkoholi) otsikolla "Tasapainoton mies". Onneksi ei ole lapsia, en tajua miten jaksaisin... Enkä kyllä aio lapsia hankkiakaan tämän miehen kanssa, ellei juomistavat tule muuttumaan radikaalisti. Tosin lasten hankkiminen ei tule muutenkaan kyseeseen vielä (opiskelut kesken, ikämme 22 & 23 v). Tosin yksi mikä mietityttää tässä tilanteessa on yhteenmuutto, joka häämöttää tuossa ihan kuun vaihteessa.
En ymmärrä mikä prkl se saa ihmisen aina haluamaan sen muutaman kaljan joka saatanan ilta? Eilenkin piti hakea ukolle kolme kaljaa kauppareissulla. Toissailtana käytiin yhdessä terassilla, ja sitä edellisenä iltanakin hän joi muutaman oluen. Mitenköhän tänään? Ja mitä se asiasta huomauttaminen auttaa, tuskin ainakaan lopettamaan juomista.
En halua lapsia, mutta jos joskus saan päähäni sellaisia tehdä, ajattelin tempaista natsikortilla: lapsi on yhteinen, vastuu on yhteinen - siispä raskausaikainen absolutismijakso on yhteinen!
Mielestäni vaatimus ei ole kohtuuton. Nainen se kuitenkin on toukan kanssa kiinni 24/7 ekat pari vuotta.