Voisiko jotkut alan grandmestarit opettaa minulle hieman uusia oppeja?
Eli ongelmani on tällainen:
Olen ihan mukavan näköinen, itsestään huolta pitävä, akateeminen (vielä opiskelija), hoikka ja pitkähkö n. 30-kymppinen mies. Olen myös sitoutumiskykyinen (viimeiset 5 vuotta olin avoliitossa, haluan perheen "piakkoin"). Olen myös löytänyt oman alani ja siinä ehdottomasti osaava.
Tulen päällisin puolin hyvin juttuun naisten kanssa: saan heidät usein nauramaan, olen kohtelias ja kuuntelu/keskustelukykyinen. Kun juttelen naisen/naisten kanssa keskityn enemmän heidän elämäänsä (naisethan eivät tykkää kovin itsekkäistä miehistä) ja juttelen vähemmän omastani. Pystyn myös tulemaan samanaikaisesti toimeen useamman eri tytön kanssa esim. erilaisissa ryhmätöissä, eli ei minusta millään oikein ujoa/arkaa kuvaa saa. Lisäksi olen myös musikaalinen ja minusta piti alun perin tulla ammattimuusikko. Eivätkös tytöt tykkää heistä..
Joten mikä mättää? Tämähän kuulostaa erilaisten deittichattien lueskelun jälkeen ihan halutulta paketilta, mutta silti naiset eivät tunnu kiinnostuvan minusta kuin vain ystävänä. Haluaisin kuitenkin enemmän...tällä hetkellä tuntuu, että en tule tytöille mieleenkään romanttisessa mielessä vaikka erilaisia "looserijätkiä" kyllä pyörii heidän helmoissaan. Äskettäin karitui yksikin romanssinpoikanen, kun eräs tuntemani tytsy lähti ilmeisesti "säälitreffeille", ei varmaan kehdannut sanoa ei...
Eli kertokaa miten ihmeessä saisin naiset kiinnostumaan minusta ROMANTTISESSA mielessä enemmän. Menee kohta hermot tähän touhuun, kun mikään ei tunnu riittävän...
Eli ongelmani on tällainen:
Olen ihan mukavan näköinen, itsestään huolta pitävä, akateeminen (vielä opiskelija), hoikka ja pitkähkö n. 30-kymppinen mies. Olen myös sitoutumiskykyinen (viimeiset 5 vuotta olin avoliitossa, haluan perheen "piakkoin"). Olen myös löytänyt oman alani ja siinä ehdottomasti osaava.
Tulen päällisin puolin hyvin juttuun naisten kanssa: saan heidät usein nauramaan, olen kohtelias ja kuuntelu/keskustelukykyinen. Kun juttelen naisen/naisten kanssa keskityn enemmän heidän elämäänsä (naisethan eivät tykkää kovin itsekkäistä miehistä) ja juttelen vähemmän omastani. Pystyn myös tulemaan samanaikaisesti toimeen useamman eri tytön kanssa esim. erilaisissa ryhmätöissä, eli ei minusta millään oikein ujoa/arkaa kuvaa saa. Lisäksi olen myös musikaalinen ja minusta piti alun perin tulla ammattimuusikko. Eivätkös tytöt tykkää heistä..
Joten mikä mättää? Tämähän kuulostaa erilaisten deittichattien lueskelun jälkeen ihan halutulta paketilta, mutta silti naiset eivät tunnu kiinnostuvan minusta kuin vain ystävänä. Haluaisin kuitenkin enemmän...tällä hetkellä tuntuu, että en tule tytöille mieleenkään romanttisessa mielessä vaikka erilaisia "looserijätkiä" kyllä pyörii heidän helmoissaan. Äskettäin karitui yksikin romanssinpoikanen, kun eräs tuntemani tytsy lähti ilmeisesti "säälitreffeille", ei varmaan kehdannut sanoa ei...
Eli kertokaa miten ihmeessä saisin naiset kiinnostumaan minusta ROMANTTISESSA mielessä enemmän. Menee kohta hermot tähän touhuun, kun mikään ei tunnu riittävän...
Vastaukset 35
Vanhimmat
Mielestäni kannattaa vaan olla just oma ittensä. Koska pidemmän se todellinen minä paljastuu ja tällä tavoin saat sellanen ihmisen joka pitää oikeasta sinusta. Joten kaikennäköinen "pelimiehen" esittäminen ei kannata ellei oikeasti sellainen ole.
Eri asia on jos haluat naisen vain vällyjen väliin. Silloin voi pitää pientä roolia.
"Mielestäni kannattaa vaan olla just oma ittensä. Koska pidemmän se todellinen minä paljastuu ja tällä tavoin saat sellanen ihmisen joka pitää oikeasta sinusta."
Totuuden pasuuna on palannut. Tuollainen puhe on juuri niiden puhetta, jotka ovat kuunnelleet äitiä ja lukeneet Cosmoja oppiakseen ymmärtämään naisia. Olkaapa rehellisiä - kuinka paljon naisia omana itsenä oleminen on teille tuonut? Kuinka monta iltaa olette saaneet viettää sen oman itsenne kanssa?
Tuollaiset puheet ovat täyttä kohtalouskoa (se oikea kyllä tulee kohdalle) ja lupa teille itsellenne olla tekemättä itse asialle yhtään mitään - eli tekemään työtä sen eteen, että muuttuisitte sellaiseksi, jonka monet naisista haluavat.
Itse löysimme mieheni kans toisemme olemalla tasan sellaisia kuin olemme emmekä esittämällä sitä sun tätä. Jo hänen asenteensa "olen se mikä olen enkä muuksi muutu, jos et tykkää niin löydät varmasti parempaa seuraa" teki minuun vaikutuksen, koska tässä nykyajan pinnallisessa ja epärehellisessä maailmassa aidosti rehellisiä ihmisiä on vaikea löytää. Olen myös iloinen siitä, että rakastan häntä omana itsenään eikä tarvitse miettiä muuttuuko hän esim. 6kk:n, vuoden tai vaikka neljän päästä. Itse oon samanlainen ja se antaa meille "varmuuden" meidän suhteesta ja sen tulevaisuudesta sekä tukevan luottamuksen peruspilarin, jota ei mikään kaada.
Kohtaloon en usko, en todellakaan. Uskon siihen, että itse vaikutan elämääni ja pyrin aina onnellisuuteen ja siihen, että oon elämääni tyytyväinen. Eli kohtalouskolla ja sen oikean löytämisellä ei ole keskenään mitään tekemistä. Voin sanoa löytäneeni ihmisen, joka on mulle se oikea. Uskon siihen että jokaiselle ihmiselle se löytyy, ehkä jopa useampi sopivanlainen ihminen. Itse löysin niin hyvän ettei paremmasta väliä :) Ja onnella ei mitään rajaa!
Alkuperäiselle kirjoittajalle: Ole ehdottomasti oma itsesi´jokaisessa elämäsi tilanteessa. Et ole vielä törmännyt henkilöön (tai se henkilö ei oo vielä törmännyt sinuun), joka naksahtaa ja on sulle kaikin tavoin oikeanlainen kumppani. Jos yrität liikaa olla romanttisessa mielessä kiinnostava niin se alkaa kenelle tahansa näkyä jo pienenä pyrkyryytenä. Älä yritä liikaa vaan nauti elämästä ja siitä mitä se tuo tullessaan. Kaikki tapahtuu ajallaan :)
Niinkuin täällä on todettu oma itsensä pitää olla, jotain muuta esittämällä ei kovin pitkälle päästä.
"olen se mikä olen enkä muuksi muutu, jos et tykkää niin löydät varmasti parempaa seuraa"
Tämä on periaatteessa oikea asenne, eli ei todellakaan pidä esittää tai alkaa miellyttämään muita, vaan on sitä mitä on, mutta..
"Älä yritä liikaa vaan nauti elämästä ja siitä mitä se tuo tullessaan. Kaikki tapahtuu ajallaan :)"
Tähän törmää kyllä liian usein. Ihmettelen suuresti tätä asennetta että ollaan vain ja odotetaan jotain tapahtuvan. Ihmiset kehittävät jatkuvasti itseään. Oli kyseessä sitten koulutus, työelämä, harrastukset, whatever. Kaikki varmaan tietävät että ei sitä työpaikkaa saa kotona piilossa istumalla, eikä koulutusta tule opiskelemalla ahkerasti. Jos haluat hyväksi jossakin urheilussa on sinun harjoiteltava. Miksi tämä sama "sääntö" ei toimisi myös itsensä kehittämisessä jotta myös siellä naismarkkinoilla menisi hieman paremmin? Valmistautuuhan ihmiset työhaastatteluihinkin ja yrittävät mainostaa itseään hyvällä CV:llä yms, miksi ei siis voisi yrittää hieman valmistaa ja harjotuttaa itseään niille naismarkkinoille? Kyllä elämästä nauttia voi ja samalla hieman itseään kehittää..
Kyllä itseään pitää kehittää koko ajan, oon kanssasi asiasta ihan samaa mieltä! Joka päivä pitää oppia uusia asioita ja siten myös kehittyä. Mutta se mistä jo olimmekin samaa mieltä eli roolin vetäminen... siihen ei pidä ryhtyä jos haluaa vakavaa parisuhdetta. Koska joku päivä se kulissi kaatuu kun se todellinen minä näkyy kyllä jossain vaiheessa ihan varmasti.
Pointtini tuohon kirjoitukseen oli se, että ihmisen pitäisi hyväksyä perusluonteensa ja sen mitä on ja kehittää sitä siitä eteenpäin. Ei yritä muuttaa itseään (tai anna muiden muuttaa itseään) tai esitä vaan on oma itsensä ja kehittää ns. "heikkoja" alueitaan. Tekee sitä mistä nauttii ja mikä tekee onnelliseksi. Mikä tuntuu oikealta.
Kirjoitukseni oli lähinnä kohdistettu nimimerkille "Juntti", jonka mukaan olemalla oma itsensä ei saavuta mitään. Löhöää sohvalla odottamassa. Ei ota vastuuta elämästään. Tai on hameita pitävä mies (???). Viimeksi kun vilkaisin omaa miestäni niin housut sillä oli jalassa :D Ja on ihan miehekäs mies eikä lue "Cosmoa" :P ja on oma itsensä.
Tuo viimeinen lauseeni... itselläni meni vuosia löytää oma itseni. Ensin piti päästä yli ujoudesta ja huonosta itsetunnosta. Ei ollut helppoa :) Mua on yritetty väkisin muuttaa. Oon myös elämässäni sortunut liikaan yrittämiseen/hakemiseen/etsimiseen miesmarkkinoilla. Etsien ihmistä, joka hyväksyy minut omana itsenäni eikä vaadi että meikkaisin enemmän tai leipoisin enemmän tai tekisin sitä ja tätä enemmän tai vähemmän. Tai olisin laihempi, kauniimpi, vähemmän laiska. Olen nimittäin itse ihminen joka ottaa yhtä paljon kuin antaa, en pyydä muilta sitä mitä en itseltäni. Hyväksyn muut sellaisina kuin he ovat, olivatpa he millaisia tahansa. Niin kauan kun mua ei sotketa mihinkään eikä mulle tuputeta mitään.
Annoin lopulta periksi (koska en uskonut moista ihmistä löytäväni koskaan) ja päätin elää vain itselleni, kehitin itseäni henkisesti, että olisin itseeni tyytyväinen. Annoin ajan kulua, enkä sano etten flirttaillut, käynyt ulkona/baareissa yms. Tutustuin kyllä uusiin ihmisiin, mutta en enää hakenut mitään, enkä halunnutkaan. Pidin riman todella korkealla ja ihan tahallani, 2 epäonnistuneen pitkäaikaisen suhteen jälkeen asetin tiukat kriteerit miesehdokkaille. Ja sattumalta sitten törmäsin nykyiseen mieheeni, joka on kaikkea mitä miehessä etsin ja haluan. Eikä mun tartte muuttua YHTÄÄN :)
Mutta loppujen lopuksi tämä on minun näkemykseni asiaan. Kaikilla on omansa. Kaikkihan riippuu siitä mitä elämässään haluaa ja mihin tavoitteet asettaa.
"Kirjoitukseni oli lähinnä kohdistettu nimimerkille "Juntti", jonka mukaan olemalla oma itsensä ei saavuta mitään. Löhöää sohvalla odottamassa. Ei ota vastuuta elämästään. Tai on hameita pitävä mies (???). Viimeksi kun vilkaisin omaa miestäni niin housut sillä oli jalassa :D Ja on ihan miehekäs mies eikä lue "Cosmoa" :P ja on oma itsensä."
Näin pähkinänkuoressa moni omana itsenään elävä ja oleva ei koskaan näe toimintaa, koska uskoo sen oikean tulevan kohdalle. Omana itsenä oleminen on ihan jees, jos on jo jotakin.
Ensimmäisen kirjoituksesi "karuus" pisti minut puolustuskannalle. Nyt kuitenkin näen ettet ole ajattelematon ja itsepäinen leimaaja ja yleistäjä, vaan ihminen joka on ajatellut asiaa.
Oman itsensä olija voi olla hyvinkin ulospäinsuuntautunut, kuten jo jossain mainitsin. Sekä mun että mieheni kohdalla oltiin kumpikin tultu siihen tulokseen että ei seurustella seurustelun takia vaan elellään yksin ja katsellaan ympärille eikä tyydytä kakkosiin vaikka mikä olisi. Elämä kuitenkin jatkui normaalisti vaikka "oikea" haku ei ollutkaan päällä.
Tuo mitä sanoit voi hyvin pitkälti olla totta. Kyllä se mitä elämässään tekee on tosin paljon asenteestakin kiinni. Meitä ihmisiä kun on niin monenlaisia. Itselle on lähinnä tullut mieleen että kotona istujat on toivonsa menettäneitä :D tai muuten vaan erakoita :)
Naisen vinkki sinulle: älä rupea pelimieheksi, koska miehet kuuluvat ns. alempaan panomieskastiin, joita kukaan kunnon nainen ei tule ikinä huolimaan. Ole oma itsesi, se on sitä kuuminta hottia;)
Korjaus: siis koska ne pelimiehet kuuluvat miesten alimpaan kastiin ns.panomieskastiin....olin taas vähän turhan nopea käänteissäni;)
aivan turha yrittää ellei ole psykopaatti
Koska sinulla ei siis ilmeisesti ole ongelmana naisiin tutustuminen ja juttelemaan / treffeille pääseminen, niin ongelma löytynee käyttäytymisestäsi ja keskustelutyylistäsi. Kerroit olevasi kohtelias, joten voisin epäillä kohdallesi liian kohteliasta ja "korrektia" käytöstä. Yhä edelleen vaikka tasa-arvosta höpistään niin mies on se joka vie ja nainen vikisee. Miehessä pitää olla särmää ja pientä "renttua". Tuo "ollaan kavereita" on juuri merkki siitä että kemiaa ei löydy naisen mielestä väliltänne, ja usein tämä tarkoittaa että olet liian "tylsä/kiltti/kohtelias" whatever. Seuraa vaikka joskus vierestä kuinka joku renttu naisille keskustelee, siitä oppii ja paljon. Ole mies äläkä pelkää sanoa mielipiteitäsi vaikka nainen erimieltä olisikin. Älä yritä mielistellä. Äläkä missään nimessä hae hyväksyntää, sinä olet mies ja sillä selvä. Jos ei naista kiinnosta niin omapa on menetyksensä. Kohtelias pitää tietysti tiettyyn pisteeseen olla, eikä sinun mikään kusipää tarvitse naiselle olla, mutta MIES sinun pitää olla.
Luulen, että olet oikeilla jäljillä...
Yritän ottaa opikseni. taas otetaan yksi askel kohti naisten hurmaamista. Seuraavaksi pitää todellakin hakeutua ns. rentun nais juttuja kattomaan....
kiitos kommentista!
Kyllä te miehet olette joskus sitten todella hölmöjä. Uskotte toisianne vain sen takia, että olette molemmat miehiä. Kuuntele nyt vain, että mitä ne naiset sanoo. Aina ne miespuoliset keksii, että pitää renttuilla. No tulette kyllä loppupeleissä huomaamaan miten se sitten todellisuudessa toimii naisten kohdalla;)
sori en mä sillä että kuuntelisin vain miestä.
tottakai on tärkeä olla oma itsensä, mutta siinähän se vitsi onkin että oma itsensä ei voi olla jos on liian kohtelias ja mielistelevä. Tunnistan nyt itsessäni tämän piirteen ja siksi on mielestäni ok vähän muokata omaa tyyliään "renttumaisemmaksi" - ne harvemmin ovat mitään mielistelijöitä. ja eiköhän todellenin renttu ole sellainen, että naiset eivät sitä välttämättä kovin helposti edes huomaa...
No ok. Mutta koita nyt edes alussa edes vähän tsempata. Naiset tuppaavat pitää myös herrasmiehistä(=
On se nyt perkule kun tänään ei oikein tuo lauseenkirjoittaminen luonnistu....
Oma itsensä pitää olla, jotain aivan toista esittämällä ei kovin pitkälle pääse. Mutta omaa käyttäytymistä ja olemustaan voi muokata. Ei tämä ole mitään esittämistä vaan itsensä kehittämistä. Herrasmies ei tarkoita välttämättä vastakohtaa rentulle. Molemmista näistä eri puolista pitää poimia niitä toimivia elementtejä ja niitä yhdistelemällä homma toimii. Kohteliaisuus ja käytöstavat ovat asioita joilla pääsee pitkälle, ja ne on hyvä olla kunnossa. Mutta kohteliaisuus ei tarkoita sitä, etteikö sinulla saisi olla omia vahvoja mielipiteitä sekä uskoa itseesi. Kohtelias ei tarkoita miellyttämistä kaikin keinoin tai hyväksynnän hakemista naiselta. Sinun pitää olla mies joka tietää mitä tahtoo, ja on sen valmis ottamaan. Sinun on tehtävä aloitteet ja etenemiset tilanteissa, sitä naiset odottavat. Pientä kiusoittelua on hyvä harrastaa "kohtuuden" rajoissa, eikä pelkällä kohteliaalla asialinjalla kulkea. Naisilla kyllä yleensä riittää hyviä keskustelukumppaneita naistuttavissaan, sinusta he hakevat MIESTÄ eivätkä uutta keskusteluystävää. Uskalla viedä tilanne sille seuraavalle tasolle ettet jää väin asialiselle keskustelulinjalle jonka jälkeen tulee toteamus "oot tosi kivaa seuraa jutella, MUTTA.."
"Kyllä te miehet olette joskus sitten todella hölmöjä. Uskotte toisianne vain sen takia, että olette molemmat miehiä."
Toisia kuunnellaan sen takia, että löydettäisiin jotakin mitä ei olla vielä löydetty. Sehän tuli selväksi jo ensimmäisestä postista, että tarttis tehdä jotakin. Mies ei ole noita asioita kokeillut, joten pitäähän sitä kun parempaakaan ohjetta ei ole tullut.
"Kuuntele nyt vain, että mitä ne naiset sanoo."
Naisten kuunteleminen siitä, mitä naiset haluavat on mielestäni aikamoinen virhe. Monesti tullaan niihin perinteisiin: kiltti, kunnollinen, uskollinen ja päälle heitetään melkeinpä nuo asiat poissulkevat: jännittävä, yllätyksellinen jne. Monesti naiset eivät osaa edes sanoa, mikä miehessä heihin vetoaa. Kysy sitten heiltä neuvoja :D
Miehen pitää olla MIES. Miehen pitää saada nainen tuntemaan itsensä halutuksi. Miehen pitää saada nainen tuntemaan itsensä naiseksi. Miehen pitää olla naiselle samalla haaste. Eikö näin, sisaret?
Saatatpi olla oikiassa. Mutta nykyaikainen nainen tuskin kauaa kattelee kovin sovinistiselta vaikuttavaa miehen körilästä...
tossa kun neuvojasi yön yli mietin, niin totesin, että ne harvat kerrat kun joku on minusta ollut romanttisesti kiinnostunut olen tosiaan ollut vahva enkä edes yrittänyt miellyttää. Olen siis ollut MIES, tottakai sopiva kohtelias ja hauska yms, mutta tiennyt mitä olen halunnut ja ollut vahva yms. Joten ei se voi olla sattumaa...
kyllä mulla on semmoinen tunne, että kun aikani tähän asiaan kiinnitän huomioita, niin tilanne paranee oleellisesti:)
Hyvä jos neuvoistani hieman apua on ollut. Olen ollut aivan samassa tilanteessa kuin sinä ja kehittämällä itseäni on tulosta myös tullut. Se on tärkeää että huomaa ne asiat jotka voisi tehdä paremmin ja missä on kehittämistä, vain silloin niihin voi vaikuttaa ja niitä kehittää. Hieman aikaa ja vaivaa tuo itsensä kehittäminen tietysti vaatii mutta mitenkään mahdotonta se ei ole. Onnea matkalle.
täyttä asiaa ja laajat foorumit
Ärsyttää, kun ihmiset kirjoittavat soopaa asiasta, josta eivät mitään tunnu tietävän. "Ole vain oma itsesi." Se on niin helppo tapa olla ottamatta vastuuta omasta elämästä. Makaat vain sohvalla. Olet oma itsesi. Kyllä se oikea sieltä tulee. Ei näin, hyvät pojat. Kasvattakaa kivekset. Opetelkaa olemaan MIEHIÄ. Se ei vaadi esittämistä. Se on kovaa työtä tullaksenne tässä hameisiin pukeutuvia miehiä vilisevässä maassa, jossa meidät on opetettu olemaan vaatimattomia, kunnollisia... ja oma itsemme. Kuinka hyvin se on todella toiminut teillä? Siinä vaiheessa, kun onnistumisprosentti alkaa olemaan 50% luokkaa per ilta metsälle lähtiessäsi voit sanoa, että olet oivaltanut jotakin.
Kuule,ota oppia ihan mistä vain mutta lopputulokseen vaikutat vain sinä itse,katsos kaikki tyylit ja lyylit ei sovi kaikille.
Tässä minun oppini sinulle.
Kirjoituksestasi päätellen ongelmasi on teeskentely,haluat olla miellyttävä ja juuri sellainen kuin kirjoissa mainitaan naisten ihanne mieheksi.
Totuus on aivan toinen.
Jokainen nainen haluaa tuntea olevansa jotenkin speciaali,ja mies joka osaa saada naisen tuntemaan itsensä tärkeäksi ja ihanaksi on vahvoilla.
Täytyy osata olla suora sanoissaan,täytyy osata sanoa kuinka kaunis nainen on,ja kuinka puoleensa vetävä nainen on.
Sanat jäävät elämään naisen päähän aivan varmasti.
Mutta kuitenkaan ei pidä lyödä yli sanojaan.
Olet varmasti ollut linjalla josta saa helposti vain kaverin,muttei muuta.
Valitettavasti minunkin täytyy sanoa että hieman renttumainen käytös sopivassa suhteessa puree.
Tärkein asia mielestäni on olla Cool,ei saa liikaa tyrkyttää itseään mutta pitää myös osata näyttää kiinnostuksensa selvästi.
Kannattaa lopettaa nuo kuuntelija hommat,täytyy osata puhua hieman itsekkäästi myös,keskustelun täytyy olla vuorovaikutteinen..
Paras isku repliikkini kuullostaa törkeältä ,mutta se on toiminut kaikkein parhaiten ja saanut suuren osan naisista kiinnostumaan minusta miehenä,tosin en ole liioitellut yhtään vaan sanonut sen koska minusta on siltä tuntunut.
Repliikki on tässä,valitset vaan sopivan tilanteen ja käytät vain jos tunnet aidosti niin:
(vaikka ravintolassa kahden pöydässä jutellen)
"Mun on pakko käydä veskissä jäähyllä ,alan käymään muuten liian kuumana sinuun."
Yleensä veskistä palattuani nainen pistää tahallisesti lisää pökköä pesään,muutamissa tapauksissa nainen oli loukkaantunut ja hävinnyt palattuani.
Mutta onnistumis prosenttini on n.95%.
Jokainen valitsee itselleen sopivat keinot,siinä sulle mietittävää mikä sopii sulle.
onnea vaimon etsintään.
Sisälukutaitosi puuttuu. Olen paasannut juuri sitä, että Cosmot valehtelevat miehille. En ole puhunut teeskentelystä. Olen sanonut sitä, että miehen pitää olla mies. Sanoinko olevani kuuntelija? Mistä linjasta puhut?
Ongelmaa ei ole. Älä etsi sitä sieltä, missä sitä ei ole. Vaikka sinulla menisi muuten mukavasti, sisälukutaitosi puuttuu. Kuulostaa melkeinpä naisen kirjoitukselta kaikkine pieleen menneine analyyseineen.
Voi hyvä tavaton sun kans. Oman itsensä oleminen ja sohvalla makaaminen sitä oikeaa odottamassa eivät todellakaan ole sama asia. Laiska ja välinpitämätön ihminen makaa apaattisena sohvalla.
Ihminen, joka ei ole oma itsensä esittää olevansa jotain muuta. Vetää roolia. Ei uskalla tai halua näyttää todellista itseään. Tai jopa niin, ettei hyväksy itseään ja sitä mitä on.
"Ihminen, joka ei ole oma itsensä esittää olevansa jotain muuta. Vetää roolia."
Kylläpä tämä nyt on vaikeaa. Eihän täällä neuvota esittämään mitään tai vetämään roolia. Se mistä puhutaan on tiettyjen vikojen huomaaminen omassa olemuksessa ja toimissa joista on haittaa naismarkkinoilla. Mitä ihmeen esittämistä tai roolin vetämistä se on jos tajuaa omat "virheensä" ja yrittää niitä hieman korjata? Ei tämä tarkoita että pitäisi täysin uusi identiteetti itselleen kehitää. Jos kerta toisensa jälkeen siihen samaan karikkoon matka katkeaa niin eikö sitä voisi ensikerralla hieman miettiä kuinka sen karikon voisi kiertää? Jos 10 treffiä on ylikilttinä ja liian "nössönä" mennyt ja pakit saanut, niin kyllä sille treffi numero 11. voisi olla aiheellista miettiä taktiikan muutosta.. Moni mies kun antaa itsestään jopa väärän kuvan ensitreffeillä tai iskemistilanteessa, hermostuksissaan yrittävät liikaa miellyttää naista eivätkä ole oma itsensä silloin.
Koitan vaan selventää pointtia mitä oman itsensä OLEMINEN tarkoittaa... tai mitä se ei tarkoita.
Alkuperäisen kirjoittajan kommentteihin en voi ottaa kantaa kun en voi antaa neuvoja. Muuta kuin että on oma itsensä :D Voihan sitä opetella kevyttä flirttiä ja olla oma itsensä. Ei ne sulje toisiaan pois. Voi myös opetella iskukikkoja. En nyt väittänyt että ettei niin voi tehdä.
Ja kyllä, elämän parhaat oppitunnit saa kantapään kautta oppimalla. Jatkaa elämässä eteenpäin aina yhden kokemuksen viisaampana.
Onhan se hyvinkin ymmärrettävää, että alkuperäisellä kirjoittajalla on "pallo hukassa" naisten iskemisen suhteen... tai pikemminkin mielenkiinnon herättämisen suhteen. Tuskin se kenellekään pitkässä parisuhteessa olleelle on harvinaista. Ellei sitten ole luontainen kyky :)
Mutta kuten sanottu. En väitä, että alkuperäinen kirjoittaja ei ole oma itsensä jos haluaa opetella pari iskukikkaa ja flirttiä.
Piti varmistaa vain ;) Iskukikkoja ei muuten kannata opetella, ainakaan mitään reploja. Ideana ei ole se mitä sanoo, vaan MITEN sen sanoo..
Ihmisillä on joskus paha tapa vaan ottaa itepäinen oma ymmärryskanta toisen sanomaan eikä kysellä selityksiä/keskutella :) Onneksi kuulut siihen kastiin joka vaivautuu keskustelemaan :)
Niinhän se on. Ei niiden repliikkien opettelemisella pitkälle pötki, pitää osata sanoa oikea asia oikeassa paikassa oikealla äänenpainolla. Onhan se temppu oppia :D Kun vaan oppii tavan, jolla puhua naisille ni kyllä se siitä :D
Jopa semmoset jutut ku silmänisku toimii muuten aika hyvin, mut ei välttämättä vakavassa iskumielessä :D Oon tosin saanut muutamalta mieheltä pasmat sekasin silmäniskulla. Katselivat ympärilleen että mulleko tuo silmää iski :D Joskus keskusteluissa heitän jotain jonka vois tulkita kaksimieliseksi ja silmäniskun päälle niin kyllä menee joskus huuli pyöreeksi :DDD
Flirttailu on ihan hauskaa hommaa :) Kun ei päästä karkaamaan käsistä. Semmosen kans on kiva flirttailla joka osaa ottaa sen huumorina eikä heti vakavasti.
Flirttailu on varsin hauskaa ja piristävää kun ottaa sen rennolla asenteella. Tuollaiset pienet asiat, kuten silmäniskut yms oikeissa kohdissa voivat olla todella tehokkaita. Tuo kaksimieliseksi tulkittava juttu on myös hyvä kun pienellä arvoituksellisella hymyllä niitä heittää. Itselläni on tapana välillä tarkoituksella ymmärtää toisen kertoma asia kaksimielisenä vaikkei sitä moiseksi tarkoitettu :-) Pilke silmäkulmassa on hyvä juttua heittää kun molemmat on samalla aaltopituudella. Pieni kiusoittelu on myös piristävää kunhan sen osaa oikein tehdä, tarkoitushan on hauskaa pitää molemminpuolin.
"pitää osata sanoa oikea asia oikeassa paikassa oikealla äänenpainolla. Onhan se temppu oppia :D Kun vaan oppii tavan, jolla puhua naisille ni kyllä se siitä :D "
Haha, toi on muuten täysin totta. Melko helpommin vaan sanottu, tai kirjoitettu, kuin käytännössä toteutettu :-) Tuota flirttiä kannattaa harjoitella aina kun pystyy, ei sen tarvitse mitään vakavaa olla tai iskemismielessä. Osaapahan sitten flirttaila ja jutella hyvin kun se oikea eteen ilmestyy :-)
Joo voisin sanoa, että ainakin menneisyydessä sinkkuaikoina olin ihan armoton flirttailija, voisin sanoa että se oli yksi "harrastus". Ja ihan oikeassa oot, piristävää se todellakin on ja itsetuntoa ylentävää, kummallekin osapuolelle.
Kyllä vaan, vääntelen itekkin ihmisten sanomaa aina kaksimieliseksi leveällä virneellä ja ei varmaan jää epäselväksi kenellekään sekään toinen merkitys :D Onhan nuo sanoneet että se pilke mun silmäkulmasta löytyy. Ite oon ihan varma että se on se hullunkiilto :D
Flirttiä kannattaa ja pitää harjoitella. Se saa hymyn kasvoille :) Flirtin ja yleensäkin sen tavan jolla naisille puhuu iskumielessä, täytyy tosin kuvastaa flirttailijaa itseään, eli sitä perusolemusta. Silloin se on aitoa! On niin monia tapoja flirttaila.
Hyvä idea tuli mieleen harjoittelusta: menee vaikka isompaan kaupunkiin viihteelle ja vaan kokeilee. Tulee lisää itsevarmuutta ja vaikka menis överiksikin niin eihän sitä henkilöä enää koskaan näe, eipä tartte hävetäkään :D
tähän juttuun kuuluu niin paljon irrationaalisia puolia ettei liikaa kannata järjellä pähkäillä.
suosittelen että tsekkaat sellasen miehen tekeleitä (teksti, audio, video) kun David Deangelo.
älä ota kaikkea liian vakavasti ja käytä aina omaa arviointia, mutta ainakin mulle sieltä kautta avautu aivan toisennäköinen todellisuus.
ja voin kertoa että monet jutut toimii kuin hirvi.
olin ennen aivan samassa tilanteessa kuin sinä, mutta nykyään mun ongelmani tahtoo olla se, että en saa pidettyä enää naisia "vain ystävinä" ja miehet vahtii tyttöystäviään, tytöt ei uskalla tulla juttelemaan etc. mikä ei oikeasti ole monesti mukavaa sekään.
be careful what u wish for 'couse you might get it.
täytyy tosiaan perehtyä äijän oppeihin, vaikuttavat pintapuolisesti katseltuna ihan asiallisilta...
ainakin tuon nice guy probleeman tunnistan itsessäni selvästi..
tosiaan älä vedä juttuja överiksi, omaan tahtiin liikut. kaikki on kiinni balanssista ja maustamisesta. ku*ipäisyys voi viedä ystävät ympäriltä ja ilman ymmärrystä äkkiä löytää itsensä tilanteista joita ei handlaakaan henkisesti. ja saattaa tarpeettomasti satuttaa ihmisiä.
kysymys ei ole tempuista ja pelaamisesta vaan siitä että kyseenalaistaa oman todellisuuskäsityksensä ja kehittää omia asenteitaan.
itteensä häritsi niissä semmonen roolinvedon maku alkuun. noi jutut tuntuu hyviltä vasta sitten kun ne tulee aidosti ja luontevasti siitä että on sisäistäny uusia näkökulmia. ja voi olla taas oma itsensä koska on oikeasti sellainen.
huomasin esimerkiksi just että nyt mä laukasen kipinöitä ihan spontaanisti naisissa seksuaalisesti, mutta mulla ei ole ehkä sittenkän halua/taitoa/henkistä valmiutta viedä asioita muutamaa kuukautta pidemmälle. huomasin että mulla on kyky ja taito muttei tietoa siitä mitä todella tahdon ja mihin suuntaa haluan asioita todellisuudessa viedä elämässä (Luulin ennen tietäväni). ja se on vähän sitten niinkuin juoksis ladattu ase käsissään kadulla. eli aina tulee uutta mietittävää eikä tämäkään ole kuin yksi askel joka johtaa seuraavaan ja vain taito muiden joukossa. mutta eihän niitä isompia asioita pääse ratkomaan jos ei hoida pienempiä ensin alta poies.
kysymys on loppujen lopuks kuitenkin paljon kokonaisvaltasemmasta henkisestä prosessista. siitä että oppii tunnistamaan mitä oikeasti haluaa, mitä ei halua ja siitä että osaa saada asiat tapahtumaan.
mutta onneks elämä opettaa, jos astuu harhaan.
aina.