Tervehdys! Haluaisin antaa yhden neuvon; Älkää kaihtako rakkautta!
Olin itse aiemmin vannoutunut sinkku, täysin toivoni menettänyt ja välillä vihasin ja halveksinkin miehiä. Ajattelin, että parisuhde ei ole minua varten ja että en edes halua sellaista ja että pärjään paremmin yksin. Kävin kavereiden kanssa baareissa ja usein sieltä tarttui joku vapaa/varattu matkaan ja se oli sitten siistiä puida kavereiden kanssa jälkikäteen, että mikä mies oli miehiään. Minulla oli paljon seurustelevia ystäviä, joiden parisuhdeongelmat ja pettävät poika/tyttöystävät vain vahvistivat ajatuksiani... sinkkuidentiteettini oli todella vahva. Ikää minulla oli 27 vuotta ja pisin seurusteluni oli kestänyt 1/2 vuotta, olin seurustellut 5 miehen kanssa. Olin mielestäni jo sen itselleni ja muillekin todistanut, että seurustelu ei sovi minulle. Silloin rakkaus käveli elämääni täysin odottamatta. Nyt 7 kk sen jälkeen näen kaiken täysin eri valossa. Näen sen miten tyhjää ja merkityksetöntä elämäni oli aiemmin. Koen muutoksen itsessäni, en ole enää se kova ja katkera vanhanpiianalku (joka ei edes itse tiedostanut olevansa katkera) vaan pursuan lämpöä ja rakkautta ympäriinsä. Kiitän joka päivä siitä, että uskalsin viimeinkin toivottaa rakkauden tervetulleeksi silloin kun se koputteli ovellani. Tehkää te loput sinkut samoin, lupaan, että se on sen arvoista! Miehen ja naisen välinen rakkaus on suurin ja kaunein voima ja se on jokaisen ulottuvilla, kun vain avaa sille ovensa. Älkää enää haaskatko aikaanne vaan löytäkää kumppaninne.
Olin itse aiemmin vannoutunut sinkku, täysin toivoni menettänyt ja välillä vihasin ja halveksinkin miehiä. Ajattelin, että parisuhde ei ole minua varten ja että en edes halua sellaista ja että pärjään paremmin yksin. Kävin kavereiden kanssa baareissa ja usein sieltä tarttui joku vapaa/varattu matkaan ja se oli sitten siistiä puida kavereiden kanssa jälkikäteen, että mikä mies oli miehiään. Minulla oli paljon seurustelevia ystäviä, joiden parisuhdeongelmat ja pettävät poika/tyttöystävät vain vahvistivat ajatuksiani... sinkkuidentiteettini oli todella vahva. Ikää minulla oli 27 vuotta ja pisin seurusteluni oli kestänyt 1/2 vuotta, olin seurustellut 5 miehen kanssa. Olin mielestäni jo sen itselleni ja muillekin todistanut, että seurustelu ei sovi minulle. Silloin rakkaus käveli elämääni täysin odottamatta. Nyt 7 kk sen jälkeen näen kaiken täysin eri valossa. Näen sen miten tyhjää ja merkityksetöntä elämäni oli aiemmin. Koen muutoksen itsessäni, en ole enää se kova ja katkera vanhanpiianalku (joka ei edes itse tiedostanut olevansa katkera) vaan pursuan lämpöä ja rakkautta ympäriinsä. Kiitän joka päivä siitä, että uskalsin viimeinkin toivottaa rakkauden tervetulleeksi silloin kun se koputteli ovellani. Tehkää te loput sinkut samoin, lupaan, että se on sen arvoista! Miehen ja naisen välinen rakkaus on suurin ja kaunein voima ja se on jokaisen ulottuvilla, kun vain avaa sille ovensa. Älkää enää haaskatko aikaanne vaan löytäkää kumppaninne.
Vastaukset 6
Vanhimmat
En ole aivan vannoutunut sinkku, huomaan vain sen kun ympärilleen katselee, että kun nainen pääsee vaikuttamaan asioihin niin syntyy ongelmia.
Tottakai rakkaus muuttaa ihmistä, mutta kun ei kohdalle osu sellaiste mitä haluaisi.
En jaksa enää roikkua rafloissa, ei tippaakaan tee mieli yrittää pokata jotain sutturaa.
Kun on ollut pitkään sinkku, etsii tekemistä jostain muualta kuin naisenpyydystämisestä, haluu luovuttaa ja keskittyä omiin harrastuksiin ja elämään joka antaa tyydytyksen.
Eikö ole helpompi tehdä itse itsensä onnelliseksi kuin etsiä jotain toista ihmistä joka sen tekisi? Jokainen on itse oman onnensa seppä.
on taakka ja siitä syntyy ongelmia!
Jep,
Olet oikeassa.
Itse olen tällähetkellä sinkku, mutta sinkuksi en tule jäämään...
Kerran olen rakastunut ja kerran olen särkenyt sydämmeni sen takia, aluksi olin katkera siitä että nainen särki mun sydämmen. Mut se tunne mitä sain tuntea kun rakastin, oli niin suurta, että sen haluan kokea vielä uudemman kerran. Se on mielestäni parasta mitä kahden ihmisen välillä voi olla.
Nekkuun voi tulla monta kertaa ennenkuin se oikea löytyy, mutta sen rakkauden tunteminen tuntuu niin mahtavalta että sitä vaan säteilee semmosta mahtavaa fiilistä. Naiset varmaan näkee sen baarissa ja tulee jutteleen ja kysyyn tanssiin. Tulee vielä parempi mieli kun tajuaa että sitähän kelpais muillekin, minähän oonkin ihan ok hemmo!
Sitten kauheeta vauhtia kotiin maistamaan omaa kultaa. Onnea vaan Avokkaalle!
"Älkää enää haaskatko aikaanne vaan löytäkää kumppaninne."
Yritin.
Ei onnistunut.
Mikä neuvoksi?
...sinä keksineesi jonkin uuden ja ihmeellisen, salatun asian jota me sinkut emme muka tietäisi? Eiköhän tämänkin palstan lukijoista suuri osa ole uusiosinkkuja. Kyllä me tiedämme millaista rakkaus on, emme tarvitse neuvojasi siinä asiassa.
Onnea sinulle ja nauti rakkauden huumasta niin kauan kuin sitä kestää. Muista kuitenkin: älä pidä itsestään selvänä, että se on ikuista.