taipua minun tahtooni?
Esimerkki:
Esitän idean/mielipiteen, joka usein on se ainoa oikea. Mies vänkää vastaan. Kuluu viikkoja. Yhtäkkiä mies onkin prosessoinut asian pikku päässään ja kallistuu esittämäni kannalle. Miksi näin? Eikö olisi helpompi suostua heti? Näin säästäisimme kaikkien aikaa ja hermoja.
Turhauttavaa...
Esimerkki:
Esitän idean/mielipiteen, joka usein on se ainoa oikea. Mies vänkää vastaan. Kuluu viikkoja. Yhtäkkiä mies onkin prosessoinut asian pikku päässään ja kallistuu esittämäni kannalle. Miksi näin? Eikö olisi helpompi suostua heti? Näin säästäisimme kaikkien aikaa ja hermoja.
Turhauttavaa...
Vastaukset 63
Vanhimmat
Ehkä juuri siksi, että muuten se olisi liian helppoa.
Kaikki asiat pitää tehdä kärsimyksen ja pisimmän tien kautta. Varsinainen Via Dolorosa.
Fiksut naiset esittävät ideansa miehelleen niin, että mies luulee sen olevan oma ideansa. Ja kukas mies omaa ideaansa vastustaisi...
Kyllä mie ainakin ideoin omat ideani ite. Ei se mies enää nyt niin mahtava ole, et sen pitäs luulla keksivänsä kaikki:D
Jos vain jaksaisi vielä alkaa toteuttaa sitä.
Anna lisää vihjeitä. Miten tämä esittäminen voisi tapahtua? Syönnin jälkeen, kun mies on syönyt pötsinsä täyteen herkkuja ja on haavoittuvaisimmillaan?
seksin jälkeen, kännissä tai krapulassa. Ne oli katovuodet, jolloin tämä tapahtui ruokailun jälkeen.
Mistä minä voisin tietää, miten se käy. Sinun pitäisi kysyä vaimoltani. Se on tosi hyvä saamaan minut kuvittelemaan hänen ideansa ominani. Välillä oikein itseänikin ihmetyttää, miten minä jotain näin kummallista olenkin päätynyt ehdottamaan, mutten kehtaa kääntää kelkkanikaan...
olet vain yksinkertaisesti tossun alla:D
Minulla ei oikeasti riitä virtaa enää alkaa tarjoilla ideoita satupakettina.
Mies saa joko hyväksyä tai hylätä ideat. Vähän kuin Euroopan parlamentti.
Oikeassaolemisenpakko on muuten kammottavan epäviehättävä tapa. Sellaisiinkin omasta mielestään perfektionistisiin ihmisiin olen valitettavasti törmännyt.
Sehän on hyvä, jos miehesi voi hylätä mielestään huonot ideat. Minä olen silti tasa-arvon kannattajana myös kompromissien ystävä.
miten tämä tapahtuu,miten saan toisen uskomaan,et se olikin sen idea?
Jääräpää osaan olla, mutta yleensä vain satun olemaan oikeassa siinä, mikä on järkevin vaihtoehto. Ei tässä mistään sanelupolitiikasta ole kyse. Joillakin vain on kykyä enemmän ajatella objektiivisesti. Eikä perstuntumalla.
Nyt meni saivarteluksi. Tottakai parisuhteeseen kuuluvat myös kompromissit. Minulta huono sanavalinta.
että alan tykästymään sinun juttuihin täällä.
Koskahan miehet ja naiset alkavat hyväksymään sellaisen tosiasian että erilaisia ollaan.
Ei kumpikaan kuitenkaan toistansa parempia.
Yhtä erehtyväisiä, haavottuvaisia ja tuntevaisia.
Ihan ihmisiä ja omia yksilöitänsä jokainen.
Vaarallisia haastelet, sillä kohta palstan "narsistiaktivistit" iskevät kyntensä sinuun ja ystävillesi "tuki-linkkejä" liittävät, jotta tietäisivät kenen kanssa todellisuudessa ovat tekemisissä.
:D
Se voi olla mahdollista.
Odottelen kauhulla...
:D
Hyvä kysymys, mutta jos tietäisin ratkaisun, niin käyttäisin sitä itsekin.
Esimerkiksi vaimoni halusi muuttaa. Hän vei minut kävelylle haluamalleen alueelle ja kyseli samalla miltä näyttää esitellen minua kiinnostavia yksityiskohtia.
Seuraavan kerran seistessämme järjettömän pitkässä taksijonossa totesi, että kyllä olisi kätevää, kun voisi kävellä kotiin. Aitaa maalatessa totesi, kuinka kätevää olisi, jos olisi huoltoyhtiö.
Pikkuhiljaa aloin itse miettiä, että kylläpäs olisi kätevää asua kaupungissa ja kysyin vaimoni mielipidettä. Näin se kävi ja molemmat olimme ajatuksesta innoissamme.
Eli se vaatii kärsivällisyyttä ja markkinointia enemmän kuin painostusta.
Mies on ikuinen optimisti, joka elättelee toivoa paremmasta. Mutta tajuttuaan ettei naisen dominoinnille mitään voi, taipuu mies lopulta naisen tahtoon. :P
Jos kaksi aikuista ihmistä keskustelee tasaveroisina, ja sattuneesta syystä allekirjoittanut ajattelee useammin järkevämmin, onko se toisen alistamista? Sinulla on melko omituinen käsitys miehistä. Kyllä heissä haastetta riittää.
Ketään ei uhata fyysisesti eikä henkisesti, silloin käsittääkseni ei ole kyse alistamisesta.
Toivo paremmasta... Minua parempaa ei olekaan. :D :D
Sitäpä heittäydyttiin vakavaksi. :) Taitaapa se tämä asia sinua kovin askarruttaa. Mies nyt vain tarvitsee mietintä aikaa... :)
on vaikeaa. Tai mies on vaikea.
Kyllä se siitä. :-)
Ethän sä INA vaan pidä muutaman viikon mykkäkoulua jalat ristissä?
Kyllä se yleensä taitaa miehen pehmittää :)
Vaikkakin nyt taisit avata varsinaisen Pandoran lippaan... Voimakas ase:-)
Ei ole oikein minun tyyliäni. Pihtailen yleensä muuten vaan.
tehdä :) Toivottavasti rakas avoni ei tavaile näitä palstoja ja saa täältä mitään kiristysideoita :(
pois:-)
En minä usko että sinun vaimosi tarvitsee sellaista harrastaa. Vaikutat järkevältä mieheltä.
:))))))))))
Taipua jos itsestään ratkaisu ei tunnukkaan oikealta ! Sinä esität idean joka usein on se ainoa oikea eli sinä et sitä esitä vaan ilmoitat et näin mennään :)
Toisella ei siinä sit enää ole mitään muuta mahdollisuutta kuin olla hiljaa ja sit jonkin päivän päästä alkaa vängätä vastaan.
eli sinulle on ilmeisesti turha edes yrittää tuoda julki omaa mielipidettä kun olet jo itse päättänyt olevas oikeassa ;)
Vaikka saatan täällä hetkittäin vaikuttaa dominoivalta, olen IRL:ssä diplomaattinen ja huomaavainen. Kuten MPW sen ilmaisi, kiltti tyttö. Tai suhteellisen.
Tarkoitin aloituksella sitä, että mikä siinä prosessissa kestää aina niin hitosti?
Estääkö miehinen ylpeys antamasta periksi liian pian vai mikä?
Voi kun tietäisit millainen suhteessa olen. Sitä pitkäpinnaisuuden ja puhumaan maanittelun määrää...
Oli kyllä todellakin dominoivaa tyyppiä ! En tiedä sit millainen luonnossa todellisesti olet, mut jos se vähänkin on vastaavanlainen mit kirjoitus antaa ymmärtää ni annatko edes mahdollisuutta eriävään mielipiteeseen ?
Muuten kyllä vaikea sanoa miksi se kestää kun itse sanon aina vastauksen välittömästi mitä asiasta olen mieltä. Olen sit puolesta taikka vastaan mut mielipiteeni julkaisen kyllä. Eriasia on sit et kuunnellaanko sitä tai ei mut selväksi ainakin tulee :)
on joskus kärkevä tyyli esittää asiat:D
Mutta ilman pientä provosointia tuskin olisi vastauksia tullut.
Oikeasti olen sellainen herranterttu, ettei kukaan uskoisi... No okei, aika rento ja suorasukainen saatan olla, mutta annan aina ihmisille ja mielipiteilleen tilaa. Liiankin kanssa.
Tuo se vastaus siihen miksi sinun kohdalla vastaukset kestävät kun jotain ehdotat ?
Annat sitä tilaa liikaa ja et mies ei siitä syystä edes viitsi ajatella sitä vastausta ehdotukseen. Ikään kuin ei ota asiaa kuuleviin korviinsa :)
se on osasyy. Mutta toisaalta en ole mikään hysteerinen raivotar, haluan antaa toiselle tilaa ja aikaa miettiä rauhassa. Enkä halua laittaa toista heti seinää vasten.
Kuitenkin kyse on kummankin elämästä.
Kyllä sitä on hakattu päätä seinään oikein urakalla. Välillä tuntuu, että helpommallakin voisi päästä.
Ei sen aina helppoo pidä ollakkaan ;) Pientä lisäystä vaan tuohon keskustelu alueelle ni kyllä se siitä hivenen helpottuu :)
Välillä pitää narua vähän vetää ja toisinaan täytyy osata antaa hivenen löysiäkin.
en olisi heti valmis allekirjoittamaan, että sinun ratkaisusi on olisi se ainut oikea, mutta toki niinkin voi olla ja myös niin, että miehen ratkaisu on se ainut oikea.
Eikö se ole hyvä piirre, että mies puntaroi oman vaihtoehtonsa ja sinun vaihtoehtonsa ja osaa myöntyä harkitsemalle kannalle tarkastellen asiaa, eikä sitä epäolennaista valta-asetelmaa, jossa puntaroidaan vaan henkilösidonnaista esitystä.
Kerrotko esimerkin, missä ideasi/ratkaisusi on ainut oikea?
tottakai on hyvä, että mies harkitsee ja miettii ja kääntelee asiaa. Mutta otetaan esimerkiksi vaikka työpaikan perässä muutto.
Minulle oli hyvä työ toisessa kaupungissa, eikä vastaavaa urakehitystä saatikka edes työtä silloisessa asuinkaupungissa ollut tarjolla, ja miehelle oli varma paikka uudessa kaupungissa. Mies vastusti muuttoa, koska hänellä ei ollut realistista käsitystä minun työtilanteestani ja muutto olisi ollut epämukavaa. Olisiko minun siis pitänyt jäädä työttömäksi? Eikö parisuhteessa merkitse jotain sekin, että kumpikin saisi toteuttaa itseään? Siihen saakka olin ainoa suhteessa, joka oli joustanut.
Esimerkin miettiminen kesti mieheltä valehtelematta vuoden. Minulle siinä oli vastakkain a) ei elämää, ei uraa ja b) elämä ja ura. Noin kärjistetysti.
kyse oikeasta tai väärästä ratkaisusta, vaan yhteisen näkemyksen löytymisestä, joka ottaa aikansa.
Lähtötilanteessa oli 2 vastakkaista näkömystä, eikä niistä todellakaan kumpikaan ole sen enempää väärä kuin oikeakaan.
Vuosi on lyhyt aika, joten ei se tee asiaa vääräksi, jos miehesi kypsyttelee asiaa mielessään ja valmistautuu henkisesti muutokseen.
Muutitteko yhdessä? Jos muutitte, niin ei ongelmaa olekaan, vaan löysitte ratkaisun ennen ongelmaa. Mikä tärkeintä, se ei ollut sinun tai hänen ideansa, vaan teidän yhteinen ratkaisu.
halusin aloituksellani korostaa tätä vitkuttelua. Vuosi on mielestäni pitkä aika hautoa mielipidettään, varsinkin kun se vaikuttaa toisen ja yhteiseen elämään todella konkreettisesti.
Pitkä epätietoisuus on mielestäni kiduttavaa odottelua.
Miehillä tuo henkinen muutos tuntuu kestävän... Itse olen täysin erilainen, kykenen nopeaan spontaanisuuteen ratkaisuissani. Ehkä juuri tämä erilaisuus repii vielä lisää.
Muutimme kyllä yhdessä, koska tavallaan parisuhteen tulevaisuuskin oli kiinni siitä. En sano, etteikö kaukosuhde olisi onnistunut, ehkä. Ammattialani on sellainen, että entisessä kaupungissani työllistymismahdollisuudet olivat todella huonot. Eli sellaista mahdollisuutta ei ollut, että olisin jossain vaiheessa palannut takaisin. Koin tilanteen myös joko valintana parisuhteen tai yksilön puolesta.
Ongelma on silloin jo olemassa, kun se aiheuttaa riitaa ja ahdistusta. Kun ei tiedä, haluaako toinen koskaan tehdä suhteen eteen kompromisseja.
..olevani laiska, ja kaikki ideat on aina hyviä tai sitten vähemmän hyviä.
Joten tyydyn vain hyväksymään tai hylkäämään, kuka sitäny viikkotolkulla jaksaa pohtia.
Perhana, ku tekemistä jo ajatusten kasassa pitämiseen idean esittämisen aikana;)
eikös sinun kanssasi pysty neuvottelemaan? :)
Mutta teet siis nopeita päätöksiä. Tätä juuri hain.
..päätös tehdään aina nopeesti. Ja sen linjan mukaan sitten eletään. Meni syteen tai saveen.
Mua kyrsii semmonen roikkuminen jossain ihmetilanteissa, joissa kukaan ei tiiä missä helvetissä sitä oike ollaan.
Kyllähän sitä neuvottelua(kin) tietty voi yrittää;)
roikkuminen minuakin ärsyttää. Kyllä yleensä isotkin päätökset pystyy tekemään nopeasti, jos faktat ovat selvillä. Sitten vain punnitaan asiaa ja tadaa, meillä on päätös.
..ajateltuna. Jos ollaan jatkuvasti eri mieltä, sekä molemmat vielä oikeessa. Ni se on aika vaikeeta. Väittäsin, ettei loppuelämää kyllä yhdessä olla;)
Eli toisen on myös "alistuttava" siihen toisen ideaan heti. Muuten niitä perkeleitä kaivellaan sitte vuositolkulla.
Idea ---> perustelu ----> päätös ----> elämä jatkuu, ja synnyttää uusia ideoita.
älä nyt ala ennustella... Vaikka myöntää täytyy, että usko tähän suhteeseen on ollut useaan otteeseen koetuksella.
Yksin oleminen olisi niin helppoa...
..ennyt tässä ala vertailemaan sinkkuuden ja parisuhteen välisiä hyviä ja huonoja puolia.
Kysymyshän on aina siitä et, kun jostain luopuu, ni jotain uutta tulee tilalle. Ja se uusi asia pitää olla luopumisen arvoinen, ja enemmänkin.
Myös semmonen asia pitää muistaa että, idean esittäjän on myös taivuttava kielteisen vastaanoton edessä. Eli kumpikaan ei saa kaivelemaan.
Jos sitä taaksepäin kokoajan kattelee, ni ihan varmaan jossain kohtaa törmää.
Katse pitää olla aina siihen suuntaan, mihin kuljetaan.
"Alistuttava"...apuva...MPW..Olisiko mahdollista,että hyvässä parisuhteessa sitä kunnioittaa toista niin paljon,että sitä hyväksyy toiselle tärkeät,ei välttämättä itselleen niin mieluisat ideat??
..törmäämme tässä nyt tilanteeseen, jossa käsitämme asiat erilailla. Edelleenkin vahvistuu uskoni siihen, ettei opuksia tarvita.
Pitääkö "selittää"?;)...hrrrrr...
tämän, omat vanhempani kaivelevat vielä vuosikymmeniä vanhoja kaunojaan, enkä todellakaan halua samaa.
Siinäpä se, kun olisikin varma vastaus/tunne, että kaikki on oikein. Mutta epäilyjä tulee liiankin kanssa.
..eihän sitä kukaan koskaan varma mistään ole.
Oletko koskaan kuullut sanontaa, "asioilla on tapana järjestyä"
Nii varmaan on juu. Minen vaan tiedä yhtäkään asiaa, joka sille mitään itse tekemättä järjestyis.
hoen kyseistä lausetta kaikille lohtua kaipaaville. :D Typerä sanonta...
Luotan myös enemmän niihin omiin tekoihin. Kaikkeen ei voi ihminen vaikuttaa, mutta johonkin.
Olen mahtanut antaa täällä itsestäni todella oudon vaikutelman. No, en ainakaan jätä kylmäksi:-) Maine vaan kasvaa...
Sorge, ei ollu tarkotus.
Eikös CD siitä sanonu, et mitä sillon väliä, kuhan vaan maine kasvaa;)
Emminä silti susta mielikuvaani kiltistä tytöstä outoon tyttöön vaihda:)
Ja ei niitä kovin montaa asiaa maailmassa ole, joihin ei omilla valinnoilla voi vaikuttaa.
ei haittaa...
CD:n sanoja juuri muistelinkin, pitää siis olla ylpeä ja röyhistää rintoja:-)
Kiitos, olenkin siis edelleen kiltti typykkä:D :D
Mies haluaa uskoa olevansa "ajatusten Tonava". Taitava nainen osaa ujuttaa miehensä päähän vaivihkaa omia ajatuksiaan ja saa kuitenkin miehen uskomaan, että hän on muka suuressa neroudessaan keksinyt ne ihan itse.
osaisikin manipuloida. Mutta ei onnistu.
Lisäksi mieheni on järkyttävän jääräpäinen.
Kyllä ootte tyhmiä naisia ! jätä kakka housu ja ota mies jolla on aivot niin elämäsi laatu paranee 100 %
Ellet jo ole lukenut kyseistä kirjaa ja jos nyt kesälomilla on aikaa saatavilla, niin suosittelen lämpimästi. Kirjoittaja John Gray.
Saat vastauksen kysymykseesi ja lukuisiin muihinkin M & N niin kiehtovista erilaisista ja samanlaisista ajatuksen ja reagoinnin kiemuroista ;D
Rakentavaa luettavaa kaiken kaikkiaan.
Toisensa M & N ajattelutavan ymmärtämys on kuin öljyä rattaisiin ;-)
Siitä,kun olen lukenut nuo kirjat.Mitään suurta ja mullistavaa ei noista jäänyt käteen:(
..olin jo lähdössä kirjastoon kyselemään kyseisiä opuksia.
Nymmun ei sitte tarttekkaa;)
Kipinkapin kirjastoon..Minähän kerroin myös lukeneeni kirjat:)
..kokeneen Naisen mielipiteeseen enemmän kuin yhteenkään opukseen.
Sitä paitti, oon törmännyt pari kertaa tilanteeseen, jossa miehet ja naiset aattelee erilailla... joo-o. Iha oikeesti.
;)
Ja tuota erilaisuutta nuo kirjat tuovat juuri esiin..Mielestäni melko pitkälti ja paljon aika naivistisin esimerkein ja perusteluin.Aika tyypillistä perusjenkkityyliä siinä mielessä,että kaikki on jo niin valmiksi pureskeltu ja hienonnettu,että lukijalle jää pitkälti vain lukemisen ilo..
En mikään innokas analysoija ole muutenkaan, joten ei se mua oikeesti ees kiinnostanu.
Sitä paitti, ideoiden hyväksyminen tarkoittaa myös itselle "einiinmieluisten" asioiden hyväksymistä.
;)
Mielestäni usein tämänkaltaista aineistoa lukiessa on myös kyse henkilön senhetkisestä elämäntilanteesta ja sen vuoksi vastaanottavuudesta ja herkkyydestä tietyille asiolille.
Olen kanssasi samaa mieltä, että jenkkien kirjoittamissa aineistoissa on usein / yleensä tietty juuri tuo tietty 'naiviuden' sävy näin scandinaavin mentaliteetilla nähtynä. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö hedelmässä olisi ydinmehua.
Itsekin aikanaan juuri tuon vuoksi laitoin päälle 'naivuidenpiirteiden-suodattimien' (kuten aina jenkkikirjojen kohdalla) ja arvostin kuitenkin kaikkea mitä jäi jäljelle ;-)
Ehkä hän ei vain jaksa kuunnella tapella kanssasi ja antaa periksi näennäisesti.
osallistumisesta.
Häivyn nyt, hyvää kesää kaikille. Nauttikaahan elämästä;-)
et sit kuitenkaan päättäny liittyä 'yrppä' kerhoon :-( Mä jo vähän aattelin et josko oltais voitu pitää juhlalliset liittymis-seremoniat oikein pitkän kaavan mukaan :-) Bye bye baby.
Jätä tuollainen puuaivo pahvipää ! sen takia et elämässäsi ole onnellinen ! voit luulla että olet ! mutta jos ihminen on noin pässi mies niin jätä heti ! sano rehellisesti haiseeko se ! ja hoitaako hän itseään ! esim. kynnet jalat ! partavedet onko ne hyvälle tuoksuvi vai haiseeko ne ! ota ero ota siisti mies kolla on aivot päässä ! terv, mies