Hei! Kysyisin mielipidettänne-mieheni sanoi, etten voi loukkaantua ko. asiasta, mutta mieheni veli meni naimisiin-häälahja 15 000 € kesämökki. Minä ja mieheni saimme lapsen (vähän aikaisemmin veljen häitä ja me emme ole naimisissa). Kastelahja pojallemme 100 €. En ole lahjojen perään (enkä omasta mielestäni ole ahne, mutta lapsellinen kyllä) - eivätkä appivanhemmat ole meille mitään velkaa, mutta jotenkin loukkaannuin kun häita arvostettiin, muttei lapsenlapsen syntymää. Olenko siis kumminkin ahne, pikkusieluinen, itsekäs, lapsellinen ja epäkypsä kun rinnastan nämä asiat?
Veljesten perheiden tasapuolinen kohtelu?
Liia
162206
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
eri asiaa. Häälahja on häälahja, yleensä siihen satsataan kunnolla.
Lapsen syntymästä ei sen kummempia lahjoja anneta, ehkä joku perinnekoru tai muu sellainen. Eikö lapsi jo sinällään ole tarpeeksi suuri lahja?
naimisiin. Silloin kuuluu antaa KAIKILLE lapsille tasapuolisesti saman arvoinen lahja.
vaikka ei mene naimisiin. Haloo, johan on odotukset jos jokaiselle avoparillekkin pitäisi satsata moiset lahjukset.
Pojalla on ollut jo kaksi avokkia, kalliiksi olisi tullut.
inhimillistä, että olet loukkaantunut. Lohdutusta tämä ei ehkä suo, mutta samantapaisesta kohtelusta täällä "kärsin" minäkin: isovanhempani ostavat veljelleni joulu-, syntymäpäivä-, nimipäivä jne. lahjoja, minulle eivät, vaikka käyn heitä viisi kertaa useammin tapaamassa (olen ihan aikuinen ihminen todellakin). Olen loukkaantunut , ja minulla on siihen oikeus, niin kuin on sinullakin!
sinulle tullut vaan sille lapselle (ja mitä järkeä antaa muutaman kuukauden ikäiselle vauvalle käsemökki...)
..kaikki eivät kuitenkaan mene naimisiin. Eihän lapsen saanti ole verrattavissa häihin, ihan erilaisia tapahtumiahan ne ovat. Mutta jos vanhemmat tiesivät parin ajatuksia siitä, etteivät he aio mennä naimisiin (jos tässä nyt kyse oli sellaisesta...)niin olisivat he ehkä voineet satsata lapsen lahjaan vähän enemmän. Avata vaikka jonkin säästötilin, jolle laittaneet isomman summan. Eihän se lahja tietenkään vanhemmille menisi, mutta yhtä lailla veljen lapset saavat nauttia kesämökistä ja ovat sillä tapaa "etuoikeutettuja" verrattuna ap:n lapsiin.
mutta isäni suvulla. Isäni veli oli aina mummin suosikki numero 1. Hän asui 100km päässä vanhainkodissa asuvasta mummistani. Isäni 20 km päässä.
Isä ja äiti ravasivat mummin luona joskus montakin kertaa päivässä toteuttaen kaikki vanhuksen oikut. He passasivat ja koettivat ymmärtää. Olivat huolissaan ja auttoivat missä tarvittiin. Setäni kävi katsomassa mummia ehkä kerran vuodessa. Tuo 100km ei täällä pohjoisessa ole matka eikä mikään.
Eläessään mummi jo jakoi suht. suurta omaisuuttaa sedälleni sekä hänen lapsilleen. Äitiäni mummi morkkasi aina, haukkui huoraksi ja varkaaksi, miksi milloinkin. Minut hän haukkui, koska en 90-luvun lapsena enää osannut omaa mummiani teitititellä. Äitini kyllä teititteli häntä kuten ennen vanhaan on opetettu. Me emme saaneet hänen eläessään mitään, emme kyllä sitä odottaneetkaan tai vaatineet.
Kuoltuaan mummini teki vielä viimeiset kiusaukset perhettäni kohtaan. Sedälle ja tämän perheelle hän jätti mitä jätettävissä oli, lisänä siis sille mitä oli jo eläessään heille jakanut. Me saimme "jämät" (kirjoja jne.). Sedän puolelta hän oli luetetellut kaikki perheenjäsenet erikseen, meidän kohdalla luki "Erkki ja muut".
Isäni ei ole ikinä pyytänyt veljeltään osaansa perinnöstä. Hän on sitä mieltä, että mikäli veli on ne mummin mielestä häntä enemmän ansainnut, niin hyvä on. Hän ei yksien tavaroiden perään itke eikä varsinkaan katko siteitä veljeensä niiden takia.
Olemme tyytyväisiä päätökseen, meillä on jotain enemmän kuin kalliit tyylihuonekalut ja antiikkiset kattovalaisimet. Meillä on sukusiteet ja hyvät välit setäni perheeseen. Se on mielestäni tärkeämpää kuin kesämökit tai muut tamineet.
...kamala mummi...Voiko joku tosiaan olla noin epäoikeudenmukainen? En tajua, että mitenkä jotkut tulevat tuollaisiksi, että arvostavat jotain niin hirveästi ylitse muiden...
on miniä taas sotkenut välit. Jokainen antaa omansa kenelle haluaa. Tuon kirjoittajan asenne on hyvin järkevä, sinulla lyö vähän yli.
..nimittäin se, että lapsesi tulee saamaan joka joulu/synttäri varmaan sen sata euroa tai jotain muuta, tuskin tuo mikään kerta"korvaus" oli.
Jos te menisitte naimisiin, varmaan häälahja olisi saman arvoinen kuin miehesi veljellä.
Ehkä he siis toivovat tai odottavat vain häitänne antaakseen lahjansa.
Jos eivät tiedä, ettette ole menossa koskaan naimisiin, olisi se kai hyvä heille kertoa jossain sopivassa välissä.
Jos siis jotain vastaavaa lahjaa odotatte.
Kastelahja kuuluu lapsellesi, ei sillä ole mitään sinun kanssasi tekemistä.
Minä annoin omille lapsenlapsilleni kaulakorut horoskooppimerkillä kastelahjoiksi, eikä kukaan ainakaan edessäpäin ole valittanut arvottomasta lahjasta. Takanapäin arvostelut jätän muutenkin omaan arvoonsa.
Joka perheessä arvostetaan eri asioita, meillä ei lahjan rahallinen arvo ole tärkeä. Emme tosin ole rikkaitakaan.
Tuo ei mielestäni kuulu sarjaan "eriarvoisuus" koska häälahja on vain kerran annettava, lapselle tulee pitkin vuotta lahjoja.
Ole onnellinen lapsestanne, eikös se ole todella suuri lahja elämältä, tärkein asia maailmassa.
ei isovanhempien. joku koru yleensä.
itse en saanut edes kukkia, mutta se onkin taas eri juttu.
onhan se mökki iso häälahja, mutta jos on varaa niin mikäs siinä sitten.
häälahjan varmaan saatte aikanaan tekin.
jos ette vihille mene, niin ette sitten tietenkään.
nykyisin naiset lähtee aika herkästi lapsen kanssa eikä miehet ole sen jälkeen paljoa tekemisissä lastensa kanssa, isovanhemmat isän puolelta sitten erotettan kokonaan, joten tältäkin kannalta ymmärrän, ettei lapseen kannata kovin paljon "satsata", harmittaa sitten erotapauksessa jos ei edes lasta näe ...
Häälahja on häälahja, ei sitä voi verrata lapsen syntymään, mikä tietenkin on hienoin juttu. Ehkäpä lapsesi naimisiin mennessään saa isovanhemmiltaan mökin lahjaksi mutta nyt hänen syntyessään ei siitä sinulle mitään lahjoja kuulu.
Kiitoksia mielipiteistä-tämän asian lokeroin nyt oikealle paikalle:=). Häät ovat tietysti häät ja lapsen syntymä maailman parasta mitä voi tapahtua. Parempi kumminkin, että mietin asian nyt - aina ei oma järki kulje. Tosin veljen vaimo saa tuliaisia appivanhemmilta ja synttärilahjan, mutta minä en...
appivanhemmiltani. Minun vanhempani antoivat miehelleni kyllä lahjoja. No, ajattelin heti jouluaattona, että samapa tuo. Eipä tarvi ainakaan lahjojen takia kiitollisuuden velassa olla mielin kielin. Muut vävyt ja miniät kyllä lahjoja saivat anopiltaan ja apeltaan.
Jos lahjan olisin saanut, olisin käyttäytynyt heitä kohtaan vieläkin ystävällisemmin, vaikka vaikeaa on jo tämän hetkinen "hyvänpäiväntuttuasenne".
enään miniälleni mitään lahjoja. Lahja annetaan täydestä sydämestä tai ei ollenkaan. Ei ole sen arvoinen että vaivautuisin.
oletko kysellyt,
mitä saat jos menet naimisiin.
Ehkä käyttäydyt epäilyttävästi,
miin ei kukaan anna vieraalle naiselle mitään.
Ei tiedä vaikka eroaisit ja veisit pojan,
OLETKO OLLUT LUOTETTAVA,
nyt ja aina.
tv. isoisä.