En oikein tiedä mistä aloittaisin..ei ole mitään, mistä aloittaa.. Mietin vain, kun poikaystävä tuntuu niin etäiseltä. Siitä lähtien kun ollaan aloitettu seurustelu, ollaan suunniteltu meidän yhteisiä juhlia (molemmilla synttärit). Sitä on odoteltu, huomenna sen piti toteutua, mutta hän perui asian sen takia että halusi kavereidensa kanssa ryyppäämään :( Eikä häntä tunnu enää edes kiinnostavan, milloin me nähdään seuraavan kerran.
Nähdään muutenkin vain kerran viikossa, välimatkaa muutama kymmentä kilometriä. Kyllähän minä siihen luotan, mutta mistä tietää kannattaako luottaa? Enhän minä tiedä, vaikka sillä olisi joku toinen tähtäimessä tai jotain. Jossain on nyt kyllä vikaa.. Tai sitten minä vaan kuvittelen? En vain pysty hyväksymään, etten ole tärkein asia hänen elämässään, vaikka hän on sanonut rakastavansa minua..yli kaiken.... Mitä jos se tunne loppuu....? :(
Nähdään muutenkin vain kerran viikossa, välimatkaa muutama kymmentä kilometriä. Kyllähän minä siihen luotan, mutta mistä tietää kannattaako luottaa? Enhän minä tiedä, vaikka sillä olisi joku toinen tähtäimessä tai jotain. Jossain on nyt kyllä vikaa.. Tai sitten minä vaan kuvittelen? En vain pysty hyväksymään, etten ole tärkein asia hänen elämässään, vaikka hän on sanonut rakastavansa minua..yli kaiken.... Mitä jos se tunne loppuu....? :(
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuo mitä kirjoitit on tällä hetkellä minullakin ongelmana. Itse olen miespuolinen ja olen kihloissa. Yhtäkkiä jotain on tapahtunut. Hän salailee asioita minulta, eikä aina halua olla läsnä.
Onko todella syytä epäillä jotain? Sitä on todella vaikea meistä kummankaan lähteä sanomaan, mutta olet oikeassa että pieniä epäilyksiä on ilmassa. Toisaalta sanat joita hän on sinulle sanonut voi olla totta, mutta taas toisaalta ovatko ne?
Tietysti sitä välillä tarvitsee etäisyyttä, mutta en voi lähteä spekuloimaan ihan tarkalleen missä mennään. Ehkä olisi parasta kysyä suoraan mikä on ongelman nimi. Tsemppiä!
Harmillinen juttu sinäänsä, että sulla on samanlainen tilanne. Nimittäin tämä tilanne kun ei kovin kivalta tunnu.. Ehkä toinen vain tarvitsee tilaa tai jotain. Se vain on aika vaikea kuvitella, kun ei muutenkaan niin kovin usein nähdä, kyllä luulisi tilaa olevan ihan tarpeeksi. Täytyy yrittää ajatella muita juttuja, muuten oma mielikuvitus voi alkaa laukomaan ihan päättömiä juttuja :-P
Voimia sinnekin päin.
älä pelästy.varmasti kyse on siitä että mies vain alkoi jänistää kun aloitte niin kovin suunnittelemaan.usein miehiä alkaa ahdistamaan jos jotain kauheasti suunnitellaan ja muuta.älä maalaa piruja seinille varmasti kaikki lutviutuu ja yhteenkuuluvuuden tunne tulee ja muutenkin!
tiiätkö mitä..? maltti on valttia ja aika parantaa haavat JOS jotain "pahaaa" tapahtuu. mut itse miespuolisena voin sano että harvoin sitä tulee todisteltua rakkautta ja viikonpäästä on toisissa ajatuksissa! mulla on ainakin niiin ett jos sanon jollekkin "rakastan sua" nii sillon mä rakastan ja muhun voi sillon luottaa.