Mieheni jätti minut noin puoli vuotta sitten. Halusi vain vapautta, toista ei kuvioissa. Olen vongannut häneltä seksiä (kuinka alentavaa) siitä erosta lähtien ja vihdoin kesäkuun alussa hän antautui. Nautti siitä silminnähden kovasti ja tulikin noin 15 sekunnissa´, koska omien sanojensa mukaan ei ole ollut ketään eron jälkeen. Heti seksin jälkeen hän muuttui totaalisesti. Ei ole halunnut nähdä, pitää mitään yhteyksiä, vaikka yhteisiä asioita vielä kesken hoidettavana ja hänestä tuli kuin eri ihminen. Taisi olla todella vikatikki mennä sänkyyn.
Eilen sitten tavattiin taas ja mentiin sänkyyn...itse vähän vihjailin, koska puutteessa olen ja häntä edelleen rakastan. Hän oli taas kiva eilen, mutta saapi nähdä millainen tästä eteenpäin...
Olen vihainen itselleni, koska minä naisena anelen seksiä....Ja olen kaunis, hoikka ja seksikkääksi kehuttu nainen, joten saisin varmaan seksiseuraa muualtakin, mutta kun haluan ja rakastan vain exääni.....Noloa toimintaa anyway
Eilen sitten tavattiin taas ja mentiin sänkyyn...itse vähän vihjailin, koska puutteessa olen ja häntä edelleen rakastan. Hän oli taas kiva eilen, mutta saapi nähdä millainen tästä eteenpäin...
Olen vihainen itselleni, koska minä naisena anelen seksiä....Ja olen kaunis, hoikka ja seksikkääksi kehuttu nainen, joten saisin varmaan seksiseuraa muualtakin, mutta kun haluan ja rakastan vain exääni.....Noloa toimintaa anyway
Vastaukset 9
Vanhimmat
eikö suomalaisella naisella ole omanarvontuntoa enää ollenkaan, niin kummallisia "pareja" on tullut nähtyä ...
Hei,
Mulla ihan samanlainen juttu. Haluaisin miestäni
ollaan juuri muutettu erilleen. Mutta en voi kuitenkaan "alentua" vonkaamaan.
Kärsin siis itse seksin puutteesta! Mutta en ainakaan vielä ole etsinyt tilapäissuhteita siihen, enkä oikein haluisikaan.... Olisi kiva
löytää joku jota tapaisi...seurustella....
Vähän samanlainen tilanne mulla. Aviomies jätti vähän aikaa sitten, muutin pois ja sen jälkeen on koitettu olla kavereita. Vaikeetahan semmonen on kun meillä oli niin intohimoinen ja fyysinen suhde pitkän aikaa, joka sitten yhtäkkiä katkesi. Aluksi mies yritti seksiä nähdessämme, mutta minä kieltäydyin. Sanoin, ettei onnistu koska rakastan häntä edelleen, mutta hän on sanonut ettei rakasta enää ollenkaan minua. Meni vähän aikaa ja sitten minä ilmoitinkin haluavani häntä - edes yhden kerran vielä. Koitin kaikin keinoin keimailla hänelle kuitenkaan yliampumatta. Mies kohteli minua todella tylysti koko illan mutta seksiin se päätyi, ja juuri sellaiseen mitä sinäkin kuvailit eli nopeaan ja kiihkeään. Koin sen alentavana mutta samalla kiihoittavana juuri siksi, että hän tavallaan nöyryytti minua, hallitsi. Hänkin ilmoitti, ettei ketään muuta ole ollut. Tämän jälkeen mies sitten oli minulle kiukkuinen monta päivää, kun "väkisin viettelin hänet". Itse sanoin, että ei enää ikinä, mutta on niitä kertoja ollut. Kamala tilanne. Todellisuudessa olen koko eron ajan ajatellut ja halunnut vain häntä. Rakastan häntä edelleen ja unelmoin seksistä hänen kanssaan, vaikka muutenkin seuraa löytyisi. Aivan on sellainen olo kuin pettäisi, jos toisen kanssa menisi. Onko sinulla samanlainen olo? Mitä meidän pitäisi tehdä? Meneekö miehiltä kunniotus tällaisesta käytöksestä vai voiko seksin avulla saada toisen takaisin?
Taas on ihmisiä jätetty. Kamalaa lukea näitä. :/ Koittakaa ny jotenkin pärjätä! Zemppiä! En voi enää lukea näitä juttuja, kirpaisee, pitää kai mennä vaan tunteet palstalle.
Minulla myös vastaavaa kokemusta, kun erottiin miehen tahdosta, anelin tätä takaisin, mutta mies ei halunnut. Sitten alkoi se seksileikki, eli kävin kahvilla, hain musiikkilevyjä jne. kas kummaa, aina päädyttiin kiihkeisiin seksileikkeihin peiton alle. Vasta kun siirryin eteenpäin ja tapailin muita (hän myös), katselimme asiaa toisesta näkökulmasta. Katkaisin seksivälit ja näinkin häntä niin harvoin kuin mahdollista...hänestä tuli todella mustasukkainen ja lähetteli ihme vittuiluviestejä jne. Lopulta yksikään uusista tuttavuuksista ei mennyt tuttavuutta pidemmälle ja eräänä iltana hän "iski" minut baarista kotiinsa. Tiuskaisin suoraan, että mitä hän haluaa, että minusta ei ole tällaiseen. Rakastan häntä edelleen, mutta en voi jatkaa tällaista tapailua, koska se raastaa minua. Silloin vasta hän myönsi, että halusi minut takaisin.
Olemme olleet erottamattomat siitä lähtien! Ja kihloihin olemme menneet muuttaneet saman katon alle.:) Hän kokee tänäkin päivänä, ettei voisi kuvitella elämää ilman minua. Niin vain piti maistaa, onko se ruoho vihreämpää aidan toisella puolella ja välttää parisuhteen ongelmat helpolla ratkaisulla, erolla, ennen kuin tajusi miten toisesta oikeasti välittikään.
Suosittelen lämpimästi, että siirrytte eteenpäin omassa elämässänne, toisten miesten huomio kohottaa itsetuntoa, älkää vähään aikaan edes halutko seurustella, koska se on vain yksinäisyyden pelkäämistä, mikä on turhaa. Antakaa itsellenne aikaa toipua. Jos mies alkaa lähentymään teitä ja te jatkatte vain omaa elämäänne, ennen pitkää se mies tulee pyytämään takaisin mikäli sille enää mahdollisuutta on. Sen varaan ei kannata kuitenkaan laskea, eikä lupaavaa uutta suhdetta diskata vain koska yhtäkkiä exä haluaakin teidät takaisin. Mutta jos mitään mukavaa ei kuvioon tule ja molemmat kaipaatte takaisin siihen entiseen, uudella alulla höystettynä, niin miksi ei kannattaisi antaa mahdollisuutta. Minä en ainakaan kadu. Mutta varautukaa siihen, että selvittelyt entisestä alkavat vasta sitten kun uusi suhde välillänne alkaa, sen yli kun kestää, niin aika lupaavalta näyttää. Molempien osapuolien on kuitenkin suostuttava kompromisseihin ja suhteen on kasvettava kuten teidänkin, jotta toinen kerta toden sanoo. Jos palaatte takaisin siihen vanhaan mikä päätyi eroon, ei suhdetta ole mitään syytä jatkaa.
ps. elokuun cosmossa oli juttua aiheesta exät ja vanha suola, voisi olla teille hyvää luettavaa!:)
Kiitos Kinkkupeppu vastauksestasi. Olet käynyt kovan koulun läpi päästäksesi siihen missä olet nyt. Toivon, että minulle kävisi samoin, mutta se taitaa olla todella harvionaista, eikä siihen voi tuudittautua. Itsekin olen tapaillut muita miehiä itsetunnon kohtousmielessä ja kyllähän saan huomiota osakseni. Sydän on kuitenkin exän taskussa, enkä edes pysty seksiin muiden kanssa. En tiedä pitäisikö kieltäytyä vai suostua, eikä vissiin mieskään, on ollut sen verta hämmentynyt tilanteesta.
Miehet eivät pidä vonkaamisesta. Se ei ole kiinostavaa... Jos et ole vähään aikaan "ylikiinostunut", niin mies kiinostuu ja miettii miksi näin?
olen mies, ja ymmärrän teitä todella hyvin. vaimoni jätti minut 2 kuukautta sitten, mutta en pysty muuta ajattelemaan kuin häntä. seksi oli upeaa, ja tekisin mitä vain "yhdestä viimeisestä kerrasta". en pysty ajatellakaan että viettäisin öitä muitten kanssa. olen 23 ja tarjouksia on sadellut eromme jälkeen. tulee vaan outo, ja pettävä olo. luulisi että nuori henkilö voisi noin vaan lähteä ja jatkaa elämää, mutta ei onnistu. ei millään.
tuntuu etten pysty jatkamaan, ennenkuin olen saanut hänet viimeisen kerran. tai ensimmäinen kerta viimeisistä kerroista ^^
sellaista rakkaus on.
Unelmien mies jätti minut n.4 kk sitten. Ero oli aika järkytys mulle kun luulin että olen löytänyt sen oikean. Sanoi vain selitykseksi ettei ole aikaa...olemme sen jälkeen olleet 3 yötä yhdessä. ja aina mulle tulee hirveä morkkis aamulla. Kun tietää että muuta en tule saamaan. pyydän häntä aina soittamaan mutta ei hän soita ikinä. Nyt päätin että kirjoitan hänelle kirjeen missä kerron tunteistani häntä kohtaan. Siitä tulikin neljä sivua pitkä...mietin vain uskallanko lähettää kirjeen hänelle...saisin ainakin tietää välittääkö hän minusta. Laitoin kirjeen loppuun etten halua enää yhdenillan juttuja vaan jos meistä ei ikinä tule paria niin jatkan elämääni...vaikka se sattuu niin en halua roikkua hänessä...teenkö oikein?