En ole koskaan syönyt niin maittavaa possunkylkeä kuin mitä söin eilen poikaystäväni Itse Mohamedin kanssa Helsinkiläisessä ravintolassa Zetorissa.
Possu oli bariloitu ja maustettu täyteläisen herkullisilla itämaisilla vihaneksilla ja kieputettu oikein kunnolla punaviinissä. Liha oli mureaa, etten sanoisi, rapsakkaa. Lihasta kimposi kaikki possunkyljelle ominaiset maut eläväisinä osasina suunsopukkojen hermonystyröihin. Possusta suorastaan entsyymit imeytyivät loihtien taivaallisen makunautinnon yllemme.
Kyllä huomasi että koki oli tehnyt kaikkensa eteemme viihdyttääkseen meitä, 'uutta' lempeä, joka satumaisen kauniissa Helsingin yössä kerran sattumalta syttyi, Baarikärpäsen edessä rihuneen kappatappelun yhteydessä, missä eräs pahamaineisen moottoripyöräkerhon MC Canonbollsin jäsen oli vetänyt Mohamedia turpaan tämän itselleen niin vieraan syyn takia, rasismin, jota kokenut motoristi armotta hyödynsi väkivallanteossaan.
Minä Lydia, kaveripiireissä bimboksikin kututtu tyttönen sitten satuin paikalle kun olin palaamassa punavuorelaisesta ravintolasta pikkupöhnässä. Näin verissä päin kyyhöttävän Mohamedin rähmöttävän asfaltilla hakattuna ja piestynä. Sain kummasti vauhtia koon 39 bootseihini kun ampaisin Mohamedin luokse ja kaivoin nessua lähes pohjattoman käsilaukkuni syöväreistä. Tarjosin nessua Mohamedille, mutta kuin vaistomaisesti aloin itse pyyhkiä verta hänen kasvoiltaan. Pikku hiljaa Mohamedkin virkosi ja sanoi arabiaksi jotain, en ymmärtänyt, mutta Mohamed antoi kehon kielen puhua ja vei oikean kätensä olkapäälleni kuin kiitokseksi teostani. Tuosta tapahtumasta on nyt jo kulunut vuosia, mutta muistan sen kuin eilisen.
Soitin tuolloin paikalle poliisipartion ja ampulanssin. Selitin tilanteen ja tekiä saatiin kiinni - sai muuten teostaan, törkeästä pahoinpitelystä viiden vuoden tuomion taustallaan useita samankaltaisia rikoksia. Mohamed toimitettiin hoitoon ja aloimme tuosta tapahtumasta lähtien tapailla aktiivisesti. Tähän asti kaikki on sujunut kuin siivillä ja yhdessä olemme edelleen.
Eilisen taivaallisen Allahin luoman illalisen yhteydessä juuri puhuimme kyseisestä tapahtumasta ja siitä kuinka lähellä hengenlähtö Mohamedilla oli. Ilman minun pelastavaa enkelinkosketustani näin olisi saattanut käydäkin. Kaikki meni kuitenkin hyvin päin ja olemme onnellisia - By the way, minun Mohamedini voi syödä sikaa.
Terveisin: Lydiä, Espoo, Opiskelijakylä Otaniemi
Possu oli bariloitu ja maustettu täyteläisen herkullisilla itämaisilla vihaneksilla ja kieputettu oikein kunnolla punaviinissä. Liha oli mureaa, etten sanoisi, rapsakkaa. Lihasta kimposi kaikki possunkyljelle ominaiset maut eläväisinä osasina suunsopukkojen hermonystyröihin. Possusta suorastaan entsyymit imeytyivät loihtien taivaallisen makunautinnon yllemme.
Kyllä huomasi että koki oli tehnyt kaikkensa eteemme viihdyttääkseen meitä, 'uutta' lempeä, joka satumaisen kauniissa Helsingin yössä kerran sattumalta syttyi, Baarikärpäsen edessä rihuneen kappatappelun yhteydessä, missä eräs pahamaineisen moottoripyöräkerhon MC Canonbollsin jäsen oli vetänyt Mohamedia turpaan tämän itselleen niin vieraan syyn takia, rasismin, jota kokenut motoristi armotta hyödynsi väkivallanteossaan.
Minä Lydia, kaveripiireissä bimboksikin kututtu tyttönen sitten satuin paikalle kun olin palaamassa punavuorelaisesta ravintolasta pikkupöhnässä. Näin verissä päin kyyhöttävän Mohamedin rähmöttävän asfaltilla hakattuna ja piestynä. Sain kummasti vauhtia koon 39 bootseihini kun ampaisin Mohamedin luokse ja kaivoin nessua lähes pohjattoman käsilaukkuni syöväreistä. Tarjosin nessua Mohamedille, mutta kuin vaistomaisesti aloin itse pyyhkiä verta hänen kasvoiltaan. Pikku hiljaa Mohamedkin virkosi ja sanoi arabiaksi jotain, en ymmärtänyt, mutta Mohamed antoi kehon kielen puhua ja vei oikean kätensä olkapäälleni kuin kiitokseksi teostani. Tuosta tapahtumasta on nyt jo kulunut vuosia, mutta muistan sen kuin eilisen.
Soitin tuolloin paikalle poliisipartion ja ampulanssin. Selitin tilanteen ja tekiä saatiin kiinni - sai muuten teostaan, törkeästä pahoinpitelystä viiden vuoden tuomion taustallaan useita samankaltaisia rikoksia. Mohamed toimitettiin hoitoon ja aloimme tuosta tapahtumasta lähtien tapailla aktiivisesti. Tähän asti kaikki on sujunut kuin siivillä ja yhdessä olemme edelleen.
Eilisen taivaallisen Allahin luoman illalisen yhteydessä juuri puhuimme kyseisestä tapahtumasta ja siitä kuinka lähellä hengenlähtö Mohamedilla oli. Ilman minun pelastavaa enkelinkosketustani näin olisi saattanut käydäkin. Kaikki meni kuitenkin hyvin päin ja olemme onnellisia - By the way, minun Mohamedini voi syödä sikaa.
Terveisin: Lydiä, Espoo, Opiskelijakylä Otaniemi
Vastaukset 1
Vanhimmat
5 vuoden tuomio jostain pienestä pahoinpitelystä kuulostaa aika kummalta. Somalit eivät ole saaneet kuin muutaman kuukauden ehdollisia tuomioita katuryöstöistä ja raiskauksista. Ei tosiaankaan näytä laki olevan kaikille sama.