Hei!
Mitä mieltä olette kaverini tavasta lopettaa suhteemme?
Olimme "miesystäväni" kanssa viikon kaupunkilomalla keskieuroopassa ja toisena päivänä hän sanoo, ettei suhteestamme tule mitään. Hän kuvitteli, että asia menee olankohautuksella ja jatkamme lomaa ystävinä. Miten niin voi ikinä kukaan ajatella? Vai ovatko miehet yleensäkin tuollaisia? Hän ihmetteli kun aluksi olin itkuinen ja sen jälkeen muutuin hiljaiseksi, en ollut oma iloinen itseni. Olin silloin vielä ihastunut mieheen, en enää!!!!!
Minun mielestäni olisi pitänyt pitää mölyt mahassaan loman ajan ja kertonut asiat matkan jälkeen. Ei tietenkään olisi pitänyt esittää mitenkään rakastunutta ja kyhnyttää kyljessä, vaan olla vain. Kyllä siitä jo toinen huomaa sanattomasti, ettei suhde etene. Mutta että päin naamaa kesken loman.
Minulle tuli olo, että olen vain hupilaisena matkassa. Hän oli kait suunnitellut loman niin että juo olutta niin paljon kuin maha vetää ja välillä voi irrotella hupilaisen kanssa. Ja olutta hän joi kaksin käsin. Silloin alussa kun olimme vielä yhdessä niin juomasuhde oli hän 3 ja minä 1:den.
Minulla oli ihan eri ajatus matkasta. En ollut varma suhteemme laadusta, mutta jos hän halusi lähteä matkalle kanssani, niin oletin hänen olevan myös minusta kiinnostunut. Vaan eipä ollutkaan.
Loppumatkan kuljimme erikseen ja aina kun nähtiin hän suoraan sanottuna vittuili koko ajan. En viitsinyt mennä mukaan hänen provosointeihin. Koetin vastailla harvasanaisesti väistellen. Minun mielestäni hän oli suoraan sanottuna moukka. Oli hirveää olla samassa hotellihuoneessa. Öisin ja aamulla hän piti tahallaan meteliä, ettei voinut nukkua. Olisi voinut kuvitella, että olisi edes loppuajan ollut fiksusti ja asiallisesti, vaan ei.
Yök mikä äijä loppujenlopuksi!!!! Hyvä kun pääsin eroon!
Ja tämä mies on "fiksu" lakimies. Että sellainen tapaus. Diplomatia huipussaan. Ei ikinä uskoisi että on kouluja käynyt. No eihän kouluissa opetetakaan olemaan ihmisten kanssa. Ihmisten kanssa yhdessäeläminen on sydämensivistystä; sitä joko on tai ei ole.
Mitä mieltä olette kaverini tavasta lopettaa suhteemme?
Olimme "miesystäväni" kanssa viikon kaupunkilomalla keskieuroopassa ja toisena päivänä hän sanoo, ettei suhteestamme tule mitään. Hän kuvitteli, että asia menee olankohautuksella ja jatkamme lomaa ystävinä. Miten niin voi ikinä kukaan ajatella? Vai ovatko miehet yleensäkin tuollaisia? Hän ihmetteli kun aluksi olin itkuinen ja sen jälkeen muutuin hiljaiseksi, en ollut oma iloinen itseni. Olin silloin vielä ihastunut mieheen, en enää!!!!!
Minun mielestäni olisi pitänyt pitää mölyt mahassaan loman ajan ja kertonut asiat matkan jälkeen. Ei tietenkään olisi pitänyt esittää mitenkään rakastunutta ja kyhnyttää kyljessä, vaan olla vain. Kyllä siitä jo toinen huomaa sanattomasti, ettei suhde etene. Mutta että päin naamaa kesken loman.
Minulle tuli olo, että olen vain hupilaisena matkassa. Hän oli kait suunnitellut loman niin että juo olutta niin paljon kuin maha vetää ja välillä voi irrotella hupilaisen kanssa. Ja olutta hän joi kaksin käsin. Silloin alussa kun olimme vielä yhdessä niin juomasuhde oli hän 3 ja minä 1:den.
Minulla oli ihan eri ajatus matkasta. En ollut varma suhteemme laadusta, mutta jos hän halusi lähteä matkalle kanssani, niin oletin hänen olevan myös minusta kiinnostunut. Vaan eipä ollutkaan.
Loppumatkan kuljimme erikseen ja aina kun nähtiin hän suoraan sanottuna vittuili koko ajan. En viitsinyt mennä mukaan hänen provosointeihin. Koetin vastailla harvasanaisesti väistellen. Minun mielestäni hän oli suoraan sanottuna moukka. Oli hirveää olla samassa hotellihuoneessa. Öisin ja aamulla hän piti tahallaan meteliä, ettei voinut nukkua. Olisi voinut kuvitella, että olisi edes loppuajan ollut fiksusti ja asiallisesti, vaan ei.
Yök mikä äijä loppujenlopuksi!!!! Hyvä kun pääsin eroon!
Ja tämä mies on "fiksu" lakimies. Että sellainen tapaus. Diplomatia huipussaan. Ei ikinä uskoisi että on kouluja käynyt. No eihän kouluissa opetetakaan olemaan ihmisten kanssa. Ihmisten kanssa yhdessäeläminen on sydämensivistystä; sitä joko on tai ei ole.
Vastaukset 7
Vanhimmat
tyyppi. Ei minkäänlaisia tapoja ja vielä suorastaan ilkeä. Yritä vaan olla iloinen että pääsit eroon, vaikka asia paljastui ikävällä tavalla ja hetkellä. Miten kauan ehditte tuntea?
Tunsimme toisemme 4 kk. Ei mitään erityisen tiivistä yhdessä oloa, mutta silloin tällöin nähtiin. Molemmilla on omat menot ja lapset, että nekin kyllä rajoittivat tapaamisia väkisinkin.
Kun nähtiin, niin olimme kyllä kuin seurustelevat parit yleensäkin. Suhde oli mielestäni tutustumisasteella.
Varmasti ikävä fiilis kun tyyppi paljastui tollaiseksi. Onneksi paljastui kuitenkin noin alkuvaiheessa, varsinkin kun mukana on lapsiakin. Pää pystyyn vaan, sinä olet käyttäytynyt aikuismaisesti, mies taisi olla aika pikkukakara. Tsemppia, parempia miehiä löytyy (yritän itsekin elää siinä uskossa)!
kuinka ikävä tapaus mutta jaksamisia sinulle toivon!
Tuo olankohautus-juttu on varsin uskomaton. Mies on varmasti koulunsä käynyt mutta sydämen sivistys on harvinaisen olematonta.
Moikka,minulla kävi aivan samoin kuin sinulle, tosnm minulle asia sanottiin muutama päivä matkan jälkeen.Lomalla pidettiin kuin kukkaa kämmenellä, suuniteltiin tulevaisuutta ja sitten eräs aamu tekstarilla se on loppu.Loman jälkeen kehuttiin miten loma meni hyvin jne...hän tykkää minusta mutta ei tarpeeksi.....minäkin ihastuin häneen, mutta ei muuta kuin pää pystyyn ja eteenpäin!!!Ehkä seuraava lomamme on onnistuneempi?Koskaan ei tiedä missä kuusessa kukko laulaa:)
Itsepähän aloit olee tuommosen miehen kanssa. Turha siitä miestä on syytellä jos ei suhde onnistu.