Kyllä minäkin nukun paremmin yksin ja aivotoiminta pysyy parempana. Jokaiselle häirötä unta:)
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200607214899993_uu.shtml
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200607214899993_uu.shtml
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Menee kyllä ihan toisinkinpäin. Nimittäin me jouduttiin ostaamaan erilliset patjat, koska en saanut enää unta miehen pyöriessä ja kuorsatessa, ja se alkoi vaikuttaa työkykyyni. Vieläkin joudun käyttämään korvatulppia tuon kuorsaamisen takia. Olen aina nukkunut parhaiten yksin, paljon tilaa, eikä kukaan säpsäyttele hereille liikuttamalla sänkyä juuri kun saan unenpäästä kiinni.
me kaikki,niin miehet kuin naisetkin nukuta loppupeleissä paremmin yksin,tai siis ainakin pikkasella hajuraolla ja omilla peitoilla / tyynyillä.Pikku huppelissa voi silloin tällöin nukkua totaalisen lähekkäin mut selvinpäin ei saa kirveelläkään unta jos toinen on aivan iholla kiinni.Ainakin mä nukun muutenkin niin huonosti et tarvin tilaa käännellä kylkeä puolelta toiselle (testaan aluks kumpi kylki tuntuu sillä hetkellä paremmalta ja otan ekaks sen puolen joka tuntuu sillä hetkellä huonommalta,sit jonkin ajan kuluttua kun kääntäää sille jo alun perin paremmalle puolelle niin voi poijjaat kuinka 'oikealta' ja hyvältä se tuntuukaan siinä vaiheessa) jtn. siinä joutuu hyvin äkkiä 'jyrätyksi' jos änkeää liian lähelle.
Myös nainen nukkuu paremmin yksin. Hassua että vaan miehiä on tutkittu. Weird!
Artikkelissahan sanottiin, että nainenkin nukkuu paremmin yksin, mutta vaikutus aivotoimintaan oli vähäisempi.
Totta kai ihminen nukkuu paremmin, jos ympärillä ei ole mitään häiriötekijöitä. Asian toinen puoli on tietenkin tilanahtaus. Onko kaikilla varaa hankkia puolisoille omat makuuhuoeet?
Asian kolmas puoli on sitten se tunnepuoli. Vaikka olemme molemmat huonounisia ja molemmilla on epäsäännölliset työajat, nukumme pääsääntöisesti samassa sängyssä. Tuntuu henkisesti mukavalta, kun näkee ja tuntee vaimon viimeisenä ennen nukahtamista ja ensimmäisenä herättyään.
Olosuhteita on sitten koitettu maksimoida hyvällä ja leveällä sängyllä, pimennnysverholla, omilla peitoilla ja tarvittaessa vahakorvatulpilla. Tosin jos tilanne pahenee, niin sitten nukutaan omissa makuuhuoneissa. Lähekkäin (tai sisäkkäin) ollaan kuitenkin ylensä hereillä ollessa.
Huomasitko tätä..
Tutkittiin..
'kahdeksaa parikymppistä naimatonta sekä lapsetonta pariskuntaa.'
Ne kerrat kun olen elämässäni saanut nukuttua toisen vieressä voidaan laskea yhden käden sormilla!
Me ollaan jo iät ja ajat nukuttu mun poikaystävän kanssa eri sängyssä, eri huoneessa jopa, ettei tartte kuunnella toisen kuorsausmuminoita ja puhinoitakaan. Mitä ihmeellistä siinä on? Kaikki tietty luulee nyt että meillä menee huonosti, mutta kyse ei ole siitäkään, rakastetaan toisiamme suunnattomasti, ja sitäkin suuremmalla syyllä halutaan toisillemme tarjota kunnon yöuni.
Oikeastaan minä olen se ongelmallinen nukkuja (muuten varmaan nukuttas yhdessä), käytän unilääkkeitä enkä välttämättä niilläkään saa unta, joten auta armias jos joku olisi vielä vieressä kiehnäämässä!
Meillä on ihan sama juttu.
Vaikea sitä on nukahtaa moottorisahan viereen.
Tuli mieleen että tämä lienee jokin evoluution sanelema homma. Uros nukkuu kevyesti vartioidessaan naarasta ikäviltä ökkömönkiäsiltä (Tai vierailta urkosilta) ?
Totta tuo kyllä on, minäkin nukun selkeästi paremmin yksin. Jos vieressä on joku, herään aikaisemmin ja unenpöpperössä.
Muutaman kerran vuoteen, kun vaimo on penskojen/an kanssa matkoilla, nukun todella huonosti.
Kun vuosien saatossa on tottunut vierestä kuuluvaan tuhinaan ja siihen että joku unissaan nykii tuplatäkin reunaa, on todella hoopoa yrittää parivuoteessa yksin saada unen päästä kiinni.
Vielä hölmömpi olo on aamulla herätessä.
Kaiken lisäksi olen niin vanhanaikainen etten periaatteesta kuskaa ketään vierasta vaimoni paikalle vuoteeseen.