Olen 22-vuotias mies, joka erosi pitkäaikaisesta suhteesta muutamia kuukausia sitten. Seurustelu aikoina alkoholin käyttöni oli hyvinkin vähäistä, kerta tai korkeintaan kahesti kuussa riitti hyvin. Tähän vaikutti jonnin verran se että exäni oli melkein raitis. Mutta nyt kun kukaan ei ole kieltämässä eikä valittamassa baarissa juoksentelemisesta niin tulee oltua humalassa suurinpiirtein kerran viikossa.
Näin kesälomalla olen melkein joka päivä ollut maistissa ja ihan vaan sen takia et jos sattus löytyyn joku naisimmeinen.
Mut pointtini on tässä se että tuossa keväällä huomasin et ainakun pääsen baariin asti niin alkaa armoton vitutus, koska olen sinkku. Tuntuu et kaikilla muilla on nainen paitsi mulla. Onneksi melkein kaikki kaverinikin ovat...Vituttaa aina kattoa kun parit nuoleskelee toisiaan jne...Onko muilla samankaltaista ongelmaa?
Tänään pakotin itseni olemaan selvinpäin vaikka Oulussa ois valkosipuliyöt ja porukkaa paljon liikkeelle, kun keskiviikkona baarista tultuani jälleen kerran tyhjin käsin, alkoi vitutus lähenteleen maximia.
Selvinpäin näitä oireita ei ole ja kaikkein sisimmässäni en haluaisikaan seurustella enää kenenkään kans ikinä koska ero exästäni oli kivulias kokemus.
Mitähän tässä pitäs tehä?
Niin ja en usko että olen mikään susiruma vaan ihan kivan näkönen kaveri ja huumorintajunen jne...
Näin kesälomalla olen melkein joka päivä ollut maistissa ja ihan vaan sen takia et jos sattus löytyyn joku naisimmeinen.
Mut pointtini on tässä se että tuossa keväällä huomasin et ainakun pääsen baariin asti niin alkaa armoton vitutus, koska olen sinkku. Tuntuu et kaikilla muilla on nainen paitsi mulla. Onneksi melkein kaikki kaverinikin ovat...Vituttaa aina kattoa kun parit nuoleskelee toisiaan jne...Onko muilla samankaltaista ongelmaa?
Tänään pakotin itseni olemaan selvinpäin vaikka Oulussa ois valkosipuliyöt ja porukkaa paljon liikkeelle, kun keskiviikkona baarista tultuani jälleen kerran tyhjin käsin, alkoi vitutus lähenteleen maximia.
Selvinpäin näitä oireita ei ole ja kaikkein sisimmässäni en haluaisikaan seurustella enää kenenkään kans ikinä koska ero exästäni oli kivulias kokemus.
Mitähän tässä pitäs tehä?
Niin ja en usko että olen mikään susiruma vaan ihan kivan näkönen kaveri ja huumorintajunen jne...
Vastaukset 5
Vanhimmat
vielä toipilas ja sellaiset kaipaavat ymmärrystä, lempeyttä ja ystävällisyyttä. He eivät kaipaa suolaa haavoihin tai alkoholia turruttamaan tuskaa.
Jos baarissa tulee paha mieli, niin älä käy siellä. Minäkään en koskaan enää mene baariin sydän mustelmilla, koska niiden parien katsominen ei mitenkään kohenna mielialaa. Miksi kiusata itseään?
Kun aika kuluu, niin olo helpottaa. Elämässä on aina näitä ikäviä jaksoja mutta ei ne loputtomiin kestä.
Mikä vittu sen paraantas :)
ei pidä ottaa niin vakavasti ja epäreiluna asiana muiden seurustelua. ihan yhtälailla he kokevat suhteidensa karikoita. olematta toki vahingoniloinen tms. mutta mieti monenko kaverisikin tai muiden parien kohtalo on myös katkera ero. vielä edessäpäin.. ja monellako on sellainen takana ja ovat uuden jo löytäneet. ja ehjiä ihmisiä taas. anna itsellesi aikaa parantua ja hei, ei tämä sinkkuilu niin pöllömpää ole, saa ainakin katsoa ketä tahtoo. näin kesällä naisetkin on vähissä pukeissa ja ihan varmasti siellä on sinkkutyttösiäkin joukossa. aina ainakin vähän saa katsoa kaikkia naisia sillä silmällä ;)
eikä sitä kannata hirmu huurussa katella. se kaunistaa liikaa niitä naisia. selevinpäin pysyy joku tolkku itselläkin mikä oikeasti silmää miellyttää ja naiset eivät pidä kovin alkoholisoituneista miehistä muutenkaan.
tiedän että sua ottaa päähän, mutta kokemuksesta kerron, että kipeäkin erontuska menee ohi, tai ainakin lievenee. ylös ulos ja vilkuilemaan ;) ! onnea elämääsi jatkossa. jokainen rikkinäinen sitä ansaitsee.
Ei oo mullakaan vakisuhdetta, vaikka olen sua reilusti vanhempi. Et todellakaan ole ainoa. Ja kyllä muakin se kalvaa, tämä yksinolo.
Suomessa taitaa olla noin miljoona yhden hengen kotitaloutta, joten kyllä meitä sinkkuja on täällä tosi paljon! Ja kokemuksesta voi sanoa, että yksinolo on parempi kuin olla yhdessä väärän naisen kanssa, se se vasta tuskaa onkin.
Koita vaan rajoittaa tiukasti se vinkunjuonti yhteen päivään viikossa ja pidä huolta kunnosta, lenkkeile yms. Kyllä se siitä.
Vaan kyllä tuntuu välillä siltä että mun ikäsiä sinkkunaisia ei ole olemassakaan...Siinä kolmenkympin paikkeilla olevia naisia tuntus olevan enemmän vaan ei me nyt niin vanhoihin sotkeuduta=D
Mutta eilen oli kyllä paras ryyppyreissu pitkiin aikoihin...Ensinnäkin sain otella pohjia ns. tavallisten kavereiden(vanhoja koulukavereita) kanssa eikä työkavereiden, joilla ei tunnu löytyvän mitään muuta jutun juurta kuin työasiat. Tuntu hienolta kun sai nakata läppää aivan muista asioista ja muistella vanhoja. Sekin oli iloinen yllätys kun he lähtivät pyörällä kaupunkiin kanssani eikä pitänyt hommata autokyytiä. Yleensä olen itekseni joutunut menemään kun muut ovat olleet niin laiskoja ja haluavat maksaa ittensä kipeäksi taksista.
Baariin kun päästiin niin siellä näin tämän exäni siskoa, joka on ystäväni vaikka en enää Katin kanssa seurustelekkaan. Se pelasti kyllä päivän kun hän sanoi et oli just kuulemma aatellu et oispa mukava jos xxxx ois täällä:) Kyllä hymyilytti ja oli kiva fiilis vaikkei mitään neitokaista saanutkaan mukaan. Nytkään ei oo etes kovinkaan paha kohmelo vaikkei tie meinannutkaan kotia palatessa riittää=))