Tuli sitten kokeiltua vähän rajoja.
Luistelin tuossa jokin aika sitten 7 km pätkää 7 kertaa edestakaisin, eli matkaksi tuli 98 km. Aika 3h59min18s. Keskisyke oli 155 (81%). Viimeiset 7 km syke oli jatkuvasti yli 165, enkä edes hengästynyt. Hapoille en lihaksia saanut vaikka lähes täysiä lopun vedin. Taisi vain energiat olla loppu. Kovempaakin olisin päässyt, jos olisin kirin aloittanut aiemmin. En tiedä sitten kunka paljon kovempaa?
3 litraa juomaa repussa(kaikki meni sopivasti) ja 13 kpl. 180 asteen käännöksiä kapealla pyörätiellä. Asfaltti oli lähes koko matkan moitteeton, n. kilometrin pätkä oli tiheästi paikattua, mutta sileää. Korkeuseroa ehkä n. 5m. Sää oli käytännössä tuuleton ja lämpöä 23 astetta.
Luistimet k2 vo2 max. Laakerit alkuperäiset ilq9 n. 3000 luistellut. Rullat lähes uudet matter 190.
Painoa 88 ja pituutta 180 rasvaprosentti n. 25. Peilin mukaan paino näyttäisi olevan yläkropassa(punttisalilla en jalkoja treenaa!), en ymmärrä miten näillä ruikkujaloilla pääsee nonkin kovaa? Olisiko asiaa suomen kärkikaartiin, jos hieman laihduttaisi?
En ole ikinä mihinkään kisoihin osallistunut, mutta harkinnassa on. Kuitenkin olen luistellut jo 12 vuotta ja arviolta yli 20000 km.
Luistelin tuossa jokin aika sitten 7 km pätkää 7 kertaa edestakaisin, eli matkaksi tuli 98 km. Aika 3h59min18s. Keskisyke oli 155 (81%). Viimeiset 7 km syke oli jatkuvasti yli 165, enkä edes hengästynyt. Hapoille en lihaksia saanut vaikka lähes täysiä lopun vedin. Taisi vain energiat olla loppu. Kovempaakin olisin päässyt, jos olisin kirin aloittanut aiemmin. En tiedä sitten kunka paljon kovempaa?
3 litraa juomaa repussa(kaikki meni sopivasti) ja 13 kpl. 180 asteen käännöksiä kapealla pyörätiellä. Asfaltti oli lähes koko matkan moitteeton, n. kilometrin pätkä oli tiheästi paikattua, mutta sileää. Korkeuseroa ehkä n. 5m. Sää oli käytännössä tuuleton ja lämpöä 23 astetta.
Luistimet k2 vo2 max. Laakerit alkuperäiset ilq9 n. 3000 luistellut. Rullat lähes uudet matter 190.
Painoa 88 ja pituutta 180 rasvaprosentti n. 25. Peilin mukaan paino näyttäisi olevan yläkropassa(punttisalilla en jalkoja treenaa!), en ymmärrä miten näillä ruikkujaloilla pääsee nonkin kovaa? Olisiko asiaa suomen kärkikaartiin, jos hieman laihduttaisi?
En ole ikinä mihinkään kisoihin osallistunut, mutta harkinnassa on. Kuitenkin olen luistellut jo 12 vuotta ja arviolta yli 20000 km.
Vastaukset 14
Vanhimmat
noin 24,5 km/h noin pitkällä matkalla... soolona...
Kisoihin/tapahtumiin voi lähtee kyllä tuota paljon huonommallakin ajalla, mukana olo on mukavaa... Sitä paitsi kisoihin tahtoo aina löytyä vielä lisää vauhtia.
Itse haluaisin osallistua 80-100 km tapahtumaan, mutta ei ole vielä kohdalle osunut. Elokuun loppupuolella on Tampereella yhtenä matkana 100 km, mutta en millään jaksa/kerkeä lähteä niin kauas.
kuitenkaan kärkikaartiin Suomessa, mutta kyllä kannattaa jo ehdottomasti kisaamaan lähteä.
Kärki menee sen verran lujaa kuitenkin, esim Salossa keskinopeus kait jotain 30 km / h maratonilla.
Mutta kisaamaan vaan!!!!
Huomasitko, että olen ylipainoinen? Enkö edes 15-20 kg kevyempänä ja peesissä vähintään 5 km/h lujempaa pääsisi? Matkakin on noin lyhyt.
Ei muuta kun mukaan kisoihin vaan,mitä sitä ihmettelet. Elokuussa on mm. tampereella 50/100 kilsan kisa,ei muuta kun viivalle vaan. Ja ympäri suomenmaata on kisoja vaikka kuinka,ei muuta kun luisteluliiton sivuilta valitset sopivamman ja eikun matkaan.
Matkan/ajan vertailu on tässä lajissa joskus hivenen vaikeeta,matkat ilmoitetaan miten sattuu...42:n kilsan maraton onkin todellisuudessa 35 kilsaa,ja ajanottokin on kisoissa joskus (useasti) päin hanuria. Tuuli ja ylämäet tekee myös paljon eroja aikoihin ja jos tasaväkiset rullaajat peesee hyödyntään "peesiä" niin silläkin on valtava vaikutus aikaan verrattuna jos yksin taistelet tuulta vastaan.
Toi sun 98:n kilsan aikas on kyllä ihan lupaava,ei muuta kun siirryt harrastuksessasi seuraavalle tasolle ja lähet kisoihin mukaan!!!!
Kyllä täällä suomi24:llä on kovia luistelijoita, mutta niitä ei usein kisoissa näy???
vain kokeilemalla. Joten ei kun menoksi ja kisaamaan.
et, n. 26-27km/h jälkeen keskinopeuden nosto on jo kovan työn takana, Suomen teillä. Tommosta 24-25 km/h pitää helposti yllä kaikki hyvät rullaajat pitkän matkaa. Salossa mulla oli keskinop. n.27km/h ja esim Berliinissä olen rullanut huonokuntoisempana 31,5 km/h keskinopeudella koko kisan.
ei jossitella, sitä tai tätä vaan kisoihin/kunto tapahtumiin vaan mukaan. Eikä peesissä olo ilmaista ole. KYLLÄ SIELLÄKIN TÖITÄ ON TEHTÄVÄ jos meinaa kärjen tuntumassa olla.
syömään ja valehtelemaan.
Tuollaiset ajat ei kerro mitään. Syy on siinä että vauhdin kasvattaminen ylöspäin on erittäin työlästä, vauhti ei kasva pitkillä hitailla harjoituslenkeillä vaan on tehtävä nopeuskestävyystreeniä. Se mitä vauhtia pystyt pitämään yllä 90 minuuttia on merkityksellisempi, jos 42km menee 1:30 on aika kisata ja kokeilla.
Maratonluistelukilpailut ovat spurtteja, spurtteja ja spurtteja, ei tasaista jurnutusta alusta loppuun. Kisassa vedetään spurtteja joissa nopeudet helposti 30-40kmh, pystytkö hetkelliseen spurttiin ja palautumaan siitä nopeasti takaisin? samoin, sietääkö kehosi(reidet) maitohappoa vai tuleeko tsippi ensimmäisessä spurtissa? tätä on treenattava!!!!
Monasti treenataan liikaa pitkiä lenkkejä ja ihmetellään miksei vauhti kasva, niinpäniin, kehitys on juuri sellaista minkälaiseksi harjoittelemalla sen haluaa tulevan. Keho vaatii jatkuvasti muuttuvaa ja vaihtelevaa rasitusta kehittyäkseen haluttuun suuntaan.
Harjoituskilometrien laskeminen ei ole minkäänlainen kunnon ja nopeuden mittari, lajiin panostettu aika ja tehokkuus ja treenirytmin jaksottelu on kaiken a ja o. Kilometrien laskeminen on kuntourheilijoille se ainut tulos mitä syntyy liikunnassa, kilpaurheilijoille vain kilpailutulos.
spurttailee Suomessa maratonilla. Muut jurnuttaa suht tasaisesti.
Kiitokset vain kaikille vastanneille. Ilmeisesti nousu 25 keskinopeudesta 30 tietämille vaatii enemmän kuin kuvittelin. Intervallitreeniä olen noista reilusta 20000 kilometristä varmaan kolmanneksen suorittanut, joten ei tämänkään pitäisi se kompastuskivi olla.
Aloitan nyt laihdutuksen ja talvella vaihdan kuntosalitreenin painopistettä jalkojen suuntaan. Alkukesä 2007 menee vielä tekniikan hiomisessa uuteen kroppaan sopivaksi, mutta ehkä sitten kesän loppupuolella uskaltaudun kisoihin. Luonne ei vain anna osallistua kisoihin, joissa ei ole toivoakaan pärjätä.
osallistu nyt jo, vaikka ensi viikonloppuna Savonlinna ja Juvan tapahtumiin. Ensi vuonna kun olet treenannut lisää, niin kuinka mukava on huomata edistyneensä verrattuna muihin (samoja kisaajia on joka vuosi). kisoissa moni kisaa "itsensä kanssa", eli mukaan vaan ja heti.
Tähän voisin vastata vielä jatkeeksi sellaisen että.
Kilpailuissa ei voi aina pärjätä, tappioita ja epäonnistumisia tulee, haluaa sitä tai ei. Henkisellä puolella huonoimmat kilpaurheilijat ovat niitä, jotka eivät osaa suhtautua häviämiseen oikealla tavalla, vaan epäonnistuminen otetaan kolahduksena omaan egoon, häviäminen on muka häpeällistä.
Epäonni on koettava opettavaisena ja omia virheitä pitää osata katsoa rakentavasti, mitä teen ensi kerralla paremmin ja miten voin kehittyä. Urheilu ei ole vain voimaa, kestävyyttä ja taitoa, vaan suurelta osin kehitystä on myös oltava korvien välissä.