Meitä itsellisiä aina välillä syytetään että olemme itsekkäitä, kun elämme yksin emmekä "kanna vastuuta" blää blää blää...
Minä ainakin kannan vastuun omista tekemisistäni kuten kunnon kansalaisen pitääkin, eikä kukaan tietääkseni joudu pahemmin kärsimään minun "itsekkäästä" sinkkuelämästä. Minusta parisuhde on jo lähtökohtaisesti itsekkyyden huipentuma. Vai onko joku teistä pariutunut sillä perusteella, että yhteiskunta tarvitsee lisää lapsia ja joku toinen ihminen tarvitsee elämänkumppanin jne?
Minä ainakin kannan vastuun omista tekemisistäni kuten kunnon kansalaisen pitääkin, eikä kukaan tietääkseni joudu pahemmin kärsimään minun "itsekkäästä" sinkkuelämästä. Minusta parisuhde on jo lähtökohtaisesti itsekkyyden huipentuma. Vai onko joku teistä pariutunut sillä perusteella, että yhteiskunta tarvitsee lisää lapsia ja joku toinen ihminen tarvitsee elämänkumppanin jne?
Vastaukset 4
Vanhimmat
sinkuksi. siinä sulle itsekkyyttä kerrakseen...nyt kun olet 20v niin 40v kohdalla on jo ajatukset toisenlaisia....kjehkjeh
"...nyt kun olet 20v niin 40v kohdalla on jo ajatukset toisenlaisia....kjehkjeh"
Jos oikein tarkkoja ollaan, niin olen kyllä jo hieman yli 20. itse asiassa 19 vuotta yli. Mutta voihan ajatukseni toki muuttua 40 täytettyäni. Onhan tässä 11 kuukautta aikaa ajatusten muuttamiseen :)
Ihmiset kärsivät tuhottomasti sinun "itsekkäästä" sinkkuelämästäsi. Naapurin peräkammarinpoikakin kärsii, kun et anna sille. Taidat olla narsisti, kun et anna. Vähän myötätuntoa pliis!
Parisuhteeseen yleensä pitemmän päälle sisältyy yksi maailman itsekkäimmistä teoista ja se on lisääntyminen. Maailma on ylikansoitettua ja ihmiset käyvät hedelmöityshoidoissa jopa vuosikausia. Jos pentua ei tule, niin sitä ei tule, piste. On todella itsekästä hedelmättömiltä pareilta käydä vuosikausia hedelmöityshoidoissa ja parkua ja valittaa kun samaan aikaan maailma on täynnä kodittomia lapsia. Todella sairasta. Mutta kun se kakara on hankittava hinnalla millä hyvänsä omasta kohdusta kun halutaan saada omaan elämään jokin piriste ja halutaan saada jotain pönkittämään tyhjää elämää.