Ihmettelen semmoisia naisia jotka ovat kertoneet ettei kiinnosta tutustua koska ei ole tarpeeksi seurustelukokemusta. Kerrankin eräs ämmä ilmoitti että etsii semmoista jolla on paljon kokemusta koska semmoiset yleensä tietävät mitä tahtovat parisuhteelta. Siis häh? Miksei voisi muutenkin tietää mitä tahtoo? Tiedän etten tahdo harrastaa yhden yön juttuja tai "harjoitella" seurustelua jotta loppupeleissä pärjäisi "sen oikean" kanssa. Aivan lapsellista käytöstä naisilta, tosin on hyvä että ilmoittavat heti asian ettei tarvitse käyttää aikaa heidän kanssaan pelleilyyn. Ruoho ei ole vihreämpää aidan toisella puolella ja kaikki eivät ole niin onnettomia että pitäisi harjoitella seurustelua ennen kuin varsinaisesti ryhtyy siihen. Jottei taas haukuttaisi pelkästään naisia niin on miehissäkin samanlaisia. Onneksi kaikki naiset eivät kuitenkaan ole samanlaisia kuin mihin valitettavasti törmäsin.
Kokemuksen puute?
Ihmettelen vähän
6794
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mielestäni kokemukset tai niiden puute eivät välttämättä merkitse kumppanin valinnassa. Tärkeintä on se, miten yhdessä viihdytään ja tullaan toimeen. Tärkeää on, että suhteen aikana ei vilkuilla muualle. Jos toisen kanssa synkkaa, on paljon rennompi fiilis. Tämä vaikuttaa varmasti kaikkeen. Ja jos suhde palkitsee älyllisesti ja mukana on hyvää huumoria, hyväntahtoista kiusoittelua puolin toisin niin homma toimii paremmin. "Aivot ovat ihmisen seksikkäin elin", pitää minusta paikkansa. ;)
Viisaat tekevät..:-)
ETsii miestä jolla on kokemusta parisuhteesta = tahtoo miehen joka on jo sisäsiistiksi koulutettu.
se kertoo ap sun luonteesta ja suhtautumisesta naisiin, jos sulla ei oo juurikaan ollut seurustelusuhteita. Vaikka et ite ole tota mieltä, niin naisen mielessä alkaa vilkkua noin, kun kerrot ettet oo seurustellut.
Kyllä se, minkä verran on seurustellut aikasemmin, vaikuttaa seurustelutaitoihin. Elämällä ja tekemällä oppii. Kaikkeen ei voi varautua teoreettisesti omissa ajatuksissaan, vaan tosielämän tilanteet pistää eläjän polvelleen kun tulee tilanteita oikeasti eteen. Jos on paljo rikkonaisia seurusteluja takana tai ei paljo mitään seurusteluja, niin alkaa nousta kysymysmerkit mieleen. Sellanen kultainen keskitie vois olla kivantuntuinen juttu.
No tuo nyt on täyttä paskapuhetta... en koe että tarvitsisin mitään harjoittelua seurustelua varten. On se kyllä vitun kumma jos ihmiset alkavat ajatella seurusteluakin jonkinlaiseksi tehtäväksi mikä pitää suorittaa tietyllä tavalla. En kylläkään käsitä miksi pitäisi olla tietynlaisia "seurustelutaitoja", mitä ne sitten ovatkaan. Tiedän elämästä paljon enemmän kuin tuommoiset nartut jotka luulevat että elämä on mustavalkoista. Enkä suinkaan yritä varautua mihinkään teoreettisesti, tuntuu että naisilla on se ongelma!
Voi olla osittain totta, mutta... mainitsit kuitenkin syitä, jonka perusteella taas voidaan skipata yksi jopa tutustumisen arvoinen ihminen. Toisella osapuolella on voinut olla huono tuuri. Hän voi olla ujo jne.
Liika hätäily ja tiukat kriteerit voivat jopa viedä potentiaalisen ihmissuhteen ihan nenän edestä.
Olet varmaan huomannut muissakin ihmissuhteissa, miten toisen kanssa kanssa tulee toimeen helpommin kuin jonkun toisen. Oletko koskaan kysynyt ystävältäsi, kuinka monta ystävyyssuhdetta hänellä on ollut elämänsä aikana?