Kertokaapa naikkoset, mikä ihme siinä on, että ette perusta rauhallisesta ja tasapainoisesta elämästä? Tämä ei voi olla yleistys, koska omissa suhteissa (näitä on muutama lyhyempi ja pidempi), sekä kuulemani ja näkemäni mukaan muidenkin suhteissa, aluksi ehkä seesteisen oloinen nainen muuttuu täysin arvaamattomaksi olennoksi aikaa myöten. Ts. halu näytellä sitä rauhallista, lakkaa.
Miten tämä sitten näkyy? Noh, ajoittaiset hysterian tuntomerkit täyttävä käytös jos jotain odottamatonta tapahtuu. Sensijaan, että asioihin puututtaisiin, käytetään niiden vatvomiseen ja syyseuraussuhteisiin käsittämätön määrä energiaa.
Toinen on kulutuksen vimmanomainen lisääntyminen ja sitä myöten ramppaaminen kaiken mahdollisen ja mahdottoman perässä. Mikään, mitä saisi ostoskeskuksesta ei enää kelpaa vaan asioiden perässä pitää laukata mitä kaukaisimmat ja monimutkaisimmat erikoisliikkeet.
Kotona käytös ei ole läheskään kuin entinen. On vaahtoamista kavereista, siisteydestä, sisustuksesta, kuoseista, järjestyksestä jne. jne. jne. Miten on mahdollista että mukamas naisen elämä vs. miehen elämä muuttuisi niin paljon, että käytöstäkin on muutettava noin radikaalisti.
Lisäksi tulee identiteettihäiriöt, käsitys minäkuvasta, kehosta yleensä jne. Tästä tulee USEITA erilaisia hysteriaan viittaavia oireita ja valitusta. Jatkuvaa hammastenkiristystä itsestä ja päämäärätöntä kohkaamista vaatekaupoissa yms.
Haluaisin todellakin tietää, mikä teille naisille iskee lyhyen tuntemisen jälkeen? Onko se se todellinen nainen joka sieltä alkaa paljastua vai missä piilee ongelma? Miksi rauhattomuus lisääntyy ja harmonia katoaa? Miksi se pitää soluttaa vielä miehenkin elämään, joka kuitenkin luonnostaan pyrkii tasapainoon?
Miten tämä sitten näkyy? Noh, ajoittaiset hysterian tuntomerkit täyttävä käytös jos jotain odottamatonta tapahtuu. Sensijaan, että asioihin puututtaisiin, käytetään niiden vatvomiseen ja syyseuraussuhteisiin käsittämätön määrä energiaa.
Toinen on kulutuksen vimmanomainen lisääntyminen ja sitä myöten ramppaaminen kaiken mahdollisen ja mahdottoman perässä. Mikään, mitä saisi ostoskeskuksesta ei enää kelpaa vaan asioiden perässä pitää laukata mitä kaukaisimmat ja monimutkaisimmat erikoisliikkeet.
Kotona käytös ei ole läheskään kuin entinen. On vaahtoamista kavereista, siisteydestä, sisustuksesta, kuoseista, järjestyksestä jne. jne. jne. Miten on mahdollista että mukamas naisen elämä vs. miehen elämä muuttuisi niin paljon, että käytöstäkin on muutettava noin radikaalisti.
Lisäksi tulee identiteettihäiriöt, käsitys minäkuvasta, kehosta yleensä jne. Tästä tulee USEITA erilaisia hysteriaan viittaavia oireita ja valitusta. Jatkuvaa hammastenkiristystä itsestä ja päämäärätöntä kohkaamista vaatekaupoissa yms.
Haluaisin todellakin tietää, mikä teille naisille iskee lyhyen tuntemisen jälkeen? Onko se se todellinen nainen joka sieltä alkaa paljastua vai missä piilee ongelma? Miksi rauhattomuus lisääntyy ja harmonia katoaa? Miksi se pitää soluttaa vielä miehenkin elämään, joka kuitenkin luonnostaan pyrkii tasapainoon?
Vastaukset 14
Vanhimmat
kato peiliin ehkä sieltä löytyy syy
on. Naisilla on tunteet ja sehän miestä hirvittää. Heti ollaan haukkumassa hysteeriseksi.
Ehkä sinulla itselläsikin oli joitakin tunteenpoikasia siinä suhteenne alussa, joten et huomannut naisesi "hysteerisyyttä" ennen kuin vasta sitten, kun ihastumisentunteet kohdallasi olivat mennyttä.
Minäpä perustaisin "rauhallisesta ja tasapainoisesta" elämästä.
En shoppaa, en vouhkaa kehostani. Siistin kotini säännöllisesti siitä mitään suurempaa numeroa tekemättä. Sisustus on sellainen, kun siihen on varaa, eikä sitä tarvitse jatkuvasti muutella.
Tunnistan kyllä itseni n. 10 vuoden takaa tuosta kuvauksestasi. Mutta ehkä ikä tuo sitä varmuutta eikä tarvii touhottaa. Tosin olen läpikäynyt asioita jotka saivat kaiken vouhkaamisen ja shoppaamisen vaikuttamaan typerältä ja turhalta. Kaikki maallinen kun on niin katoavaista.
Olen sit vissiin epätodellinen nainen, kun väännän täällä vaan karjalanpiirakoita (tosin poppailen samalla nrj:n tahtiin) ja nimenomaan rauhallista ja tasapainoista elämää olen aina halunnut viettääkin eikä ole tarvinnut ikinä mitään näytellä.
Että katselepas vähän tarkemmin ympärillesi, on olemassa muitakin kuin wannabe-mimmejä. Me vaan ei paistatella kaikkialla ja kaikkien keskipisteenä.
Kuulostaa siltä että suhteen alkuhuuma on hävinnyt.
Nainen ei saa tarpeeksi?
En tunne ketään kuvailemasi kaltaista naista. Mihin ikäluokkaan tuollainen käytös kuuluu? Jospa kyseessä jonkin sortin ikäkriisi, joka iskee, kun täyttää pyöreitä?
Halu näytellä rauhallista? Sellaiset joka suuntaan kohkaavat ihmiset eivät pysty näyttelemään rauhallista muutamaa tuntia pidempään.
Millä lailla naisen käsitys minäkuvasta ja kehosta muuttuu? Parkuuko olevansa lihava vai kuvitteleeko olevansa maailman kaunein vai mitä?
Jos jätät kahvikuppeja kirjahyllyyn, likapyykkiä lattialle ja vastaavaa, siisteydestä ja järjestyksestä kohkaaminen on ymmärrettävää. Jos koti on perussiisti, sitten en käsitä, mikä vialla.
Määrittele rauhallinen ja tasapainoinen elämä. Maataan sohvalla, syödään noutopizzaa ja siivotaan, jos joku sukulainen sattuu käymään?
ollaan tyyppiä "otappa meistä selvää". Naisilla on erilaisia kausia. sisustus, vaatteet, keho.ym hömppä, myös se seesteisempi aika. Odota vain. Naiset vatvoo ja vertailee. Elä yhtään ihmettele!!!!Miehillä on omat juttunsa. Sinä taidat olla hiljaisempi yksilö.
.nainen.
Oman kokemuksen mukaan, naiset haluavat alussa miellyttää miestä ja pitävät näin ollen turpansa kiinni pienemmistä asioista. Sitten kun rakkauden tunnustukset on annettu, alkaa miehen kouluttaminen ja muuttaminen "sopivaksi" Tämä syyseuraus-suhteiden vatvominen ja kaupoissa juokseminen on lähes jokaisen naisen vaiva. Kaiken täytyy tarkoittaa jotain ja sitä sitten pohditaan ja pyöritellään päivästä toiseen. Verhojen ostaminen ja asennus, lienee niitä suurimpia naisen elämässä olevia asioita.
Tuo kuvaus osuu kyllä aika täydellisesti muhun. :P Joskus tuota rauhallista vaihetta voi tosin kestää esim vuosikin, mutta sitten iskee levottomuus... Omalla kohdalla uskoisin sen johtuvan siitä, että olen huomannutkin olevani suhteessa väärän ihmisen kanssa ja halunnut lopettaa sen. Vaikka aluksi sitä ei oikein itsekään ymmärrä mistä omat tuntemukset johtuvat... Sitten erottuaan on taas paljon tasapainoisempi olo. Ehkä sinunkin kohdallesi sattuneilla naisilla on ollut kyse jostain tällaisesta?
Kun "ne" saavat sinut nalkkiin, voikin todellisen luonteen paljastaa ja alkaa rakentaa apinan raivolla pesää hääkellojen kuminan soidessa korvissa.
Tai sitten sinulla vain on kertakaikkisen surkea ihmistuntemus.
Krapulaa pukkaa...
Lyhyen tuntemisen jälkeen ei voi vielä tuntea ihmistä kovin hyvin. Pikkuhiljaa toisesta paljastuu piirteitä, joista joko oppii pitämään tai sitten ei.
Kaippa ne on ne kuuluisat naisHORMONIT. Minkäs teet?
Vituttaa/hermostuttaa ENNEN kuukautisia, väsyttää ja vituttaa niiden aikana ja kuukautisten jälkeinen naishormonien "riisto" aiheuttaa taas vitutusta siinä vaiheessa, kun ne rupeavat olemaan ohi.
Itseä kyllä asia ärsyttää ihan yhtä lailla kuin sinua ja olen siis nainen.
Nainen tylsistyy ellei pääse jakamaan vakoaan kylille
Näin luonto hoitaa geenien monipuolistumisen
Onko kotonasi ko. tilanne?
Onneksi olkoon, alat tuntea naisesi paremmin. Hänellä on oma persoona, omat jutut ja kiinnostuksenaiheet. Ei hän ole muuttunut vaan on oma itsensä.
Jos hänen tulisi ottaa sinut sellaisena kun olet, eikö hänellä ole yhtäläinen oikeus siihen?