Minä en pidä mokupareista ja VARSINKAAN semmoisista pareista joissa suomalainen on kääntynyt muslimiksi yms. Jos oikein tarkkaan ajattelen tuota, minua oksettaa edes tietää, että sellaisia naisia on olemassa täällä suomessa. Se on hyvä, että osa niistä on muuttanut noihin yhteiskuntarakenteeltaan, uskonnoltaan ja moraaliltaan arveluttaviin maihin.
Kysymykseni kuuluukin nyt, tarvitseeko minun päästä eroon tuosta ajattelumallista vai voinko rauhassa jatkaa valitsemallani tiellä?
Kysymykseni kuuluukin nyt, tarvitseeko minun päästä eroon tuosta ajattelumallista vai voinko rauhassa jatkaa valitsemallani tiellä?
Vastaukset 9
Vanhimmat
on sinun oma valintasi.
Luulen että elämäsi helpottuisi ( ei oksettais enää) jos hyväksyisit asioita joihin et voi vaikuttaa.
Elä ja anna toisten elää.
Mutta saat jatkaa valitsemallasi tiellä jos haluat, kunhan teet sen "rauhassa", terveyttäsi ajatellen.
Annan saman vinkin kuin ylensä murroikäisille pojille, kun nämä läträävät viinan kanssa:
Kannattaa jatkossa syödä pelkkiä puuroja, vellejä ja liemiruokia. Muista pureskella nekin hyvin. Muuten sattumat saattavat raapia kurkunpäätä inhottavasti oksennusreaktion yllättäessä. Sitäpaitsi hampaiden kiille menee pilalle vatsahapoista.
Niin minuakin oksettaa, kun mä tiedän, että on noin jäykkä järkisiä ihmisiä, kuin esim. sinä, mutta ei se mitään, jatketaan vain molemmat valitsemillamme teillä jä pidetään mölyt ja oksennukset vain mahassamme.
Ja annetaan jokaisen elää tavallaan.
kieltää sinua ajattelemasta pääsi sisällä mitä haluat.:) Mutta jos se purkautuu sieltä pään sisältä agressiivisina tekoina tai solvauksina niin sitten se on eri asia. On monia asioita, joita itsekkään en siedä...Mutta pidän ne omana asianani.
Itsekin olen ollut muslimin kanssa jo vuosia, mutta pukeudun ihan kuin muutkin suomalaiset naiset esim. kukkamekkoihin ja narutoppeihin. Ei sille saa mitään että silmät meinaavat pudota päästä kun näkee suomalaisen hunnutetun naisen. Yhtenäkin päivänä vastaan tuli kaksi enkä meinannut uskoa silmiäni. Vähän hullultahan se tuntuu kun ei ole sellaista tottunut ennen näkemään. Loppujenlopuksi se on niiden ihmisten oma ratkaisu eikä minua ainakaan liikuta mitä joku tuntematon tekee jos omat, sukulaisten ja ystävien asiat ovat reilassa ja kaikki ovat elämäänsä tyytyväisiä.
Miehelle olen sanonut että kengän kuva tulee persuksiin jos alkaa pukeutumisesta vinkumaan. Se on sellainen asia josta minä en jousta.
Jep, vähän sama meininki paitsi, että en ehkä kuitenkaan käytä ihan narutoppeja ainakaan miehen kanssa ollessa;D
Itselläni ei ole tuttavana näistä hunnutetuista naisista kuin vain somaleita. Joskus tulee katsottua parikin kertaa, jos näen vaalea ihoisen naisen kulkevan hunnussa... Paha tapa mutta kun olen niin utelias.
Vain kaveritapamisiin voin laittaa jotain arkista siveellisempää (en kuitenkaan huntua/burghaa/saria) ja jos nyt mies saa minut raahattua uudelleen moskeijaan tai tulee hinku käydä siellä niin tottakai silloin asianmukaisesti hunnut päälle mutta muuten pidän normaali vaatteita sillä bangladeshilaisten muillakaan vaimoilla (ei edes bangladeshilaisilla) ole huntua (ei ainakaan palvelu tehtävissä ehkä sitten kotona pitävät mutta en oikein usko;D).
Virallista musliminaisen asua minulla ei myöskään ole mutta aina sitä joku riepu päähän löytyy, suuri musta pitkä hame ja siihen sitten äidin hautajaistakki... Viimeksi olin puetumpi kuin yksikään oikeista muslimi naisista (somaleita), että pitää nyt harkita sitä pukeutumista vielä.
mutta saahan sitä pohdiskella.
Itse naisena joskus hätkähdän kun tulee vaalea suomalaisnainen vastaan tummahkohipiäisen, mutta söpön lapsikatraansa kanssa hunnutettuna (tai huivitettuna, miten vaan) vastaan. Silloin mietin, että montakohan muslimimiestä on kääntynyt kristityksi naisensa ja rakkautensa vuoksi?
Tunnen toki todella paljon maallistuneita muslimeja, mutta tämä yltiöpäinen uskonnon korostus kummastuttaa. Luulisin, ettei tavallisessa suhteessa olisi uskonnolla niin suurta merkitystä. Toisaalta maissa, joissa uskonto värittää kaikkea tekemistä, on kai luonnollista "alistaa" vaimo myös omassa maassaan pukeutumaan peittävästi. En todellakaan ole napapaitojen tms. kannattaja.
Oksetukseen asti minua tämä pohdinta ei vie silti. Eiköhän kaikilla ole vapaassa maassa vapaus tehdä vapaita valintoja. Mutta, mutta. Hyvä itsetunto auttaa myös...
Ihminen saa ajatella ihan niinkuin haluaa. Jos joku on vaikka täysin natsi rasisti niin se on hänen oma asiansa niin kauan kuin hän tunkee nokkansa muiden asioihin.
Vapaasti vapaassa maassa... kunhan et julkisesti oksentele, se on epämiellyttävää.
Minun on taas aika vaikeaa suhtautua vakavasti minkään uskonnon tiukkoihin edustajiin, puolesta tai vastaan. Jos joku haluaa pukeutua säkkiin, se hänelle suotakoon, jos joku haluaa siitä vetää herneen nenään, siittä vaan jos se tuottaa sosiaalipornahtavaa mielihyvää. Elämä on niin lyhyt, että ilo on otettava irti siitä mistä lähtee, kun ei iloillansa vahingoita toisia tai tarkoituksella pahoita mieltä.