suola vai mitä tää on. Mua on alkanut entistä enemmän kiinnostamaan exäni nykyinen seksielämä. Puhuttu ollaan kyllä ihan vapaasti kaikesta joko niin että se on ite kertonut tai niinpäin et oon ite kysellyt. Jollain kummalla tavalla kiihotun vaan siitä ite kun se puhuu niistä, niin siitä ollaan saatu lisää potkua sänkypuuhiimme. No mutta siis takaisin asiaan, kun mua ei siis mitenkään haittaa se että sillä on sitä seksielämää, ihan vakituistakin(jos se kerran pystyy panemaan jotain toista niin ok, itse en vaan vielä pystyisi) vaan ainoastaan se että haluun olla vakuuttunut siitä ettei se tee sen toisen kanssa niitä asioita, joita me ollaan tehty. Tää kuulostaa varmaan just siltä mitä tää onkin ;) Mutta haluun koko ajan varmistaa siltä, et ethän oo tehny sen kans sitä ja tätä ja se aina vakuuttaa, että ei. Mutta silti kaihertaa ajatus siitä että mitä jos se vaan mielistelee mua eikä uskalla myöntää, mitä tekee. Se sai mut vakuuttuneeksi kyllä, kun kertoi ettei se uus nyt ole mikään peto sängyssä, mut mitä jos se vaan sanoo niin.
Hassuinta tässä on se, että hyväksyisin jopa hänelle vakavan suhteenkin(en tiedä tästä nykyisestä mikä on) ja muuten kaikki, mutta ainoastaan se saa ärsytykseni nousemaan huippuunsa kun ajattelen, et tekeekö se sille toiselle samoja asioita mitä tekee mulle.
Onko tää vaan tavallista voimakkaampaa mustasukkaisuutta, joka menee aikojen kuluessa ohi vai onko mulla joku pakonomainen tarve vaan kontrolloida toisen seksielämää? Loppuukohan tää koskaan? En usko, et tuntisin näin voimakkaasti jos meillä olisi seksi ihan tavallista, mut mä itse koen sen jotenkin niin ainutlaatuisena, etten sen vuoksi ole kyllä yhtään sinut asian kanssa.Niin ja olen tämän asian takia itkenyt, menettänyt yöuniani ja olen tottakai puhunut sen kanssa ja se kyllä tietää miksi otan tän niin raskaasti mut siksi just pelkäänkin et se vaan puhuu pitääkseen mun mielen tyytyväisenä.Ja onko se muuten ylipäätään normaalia et puhutaan exän kanssa jotain seksiasioita vielä? Niin ja miks mulla on näin ristiriitaisia tuntemuksia et tavallaan kiihottaa se ajatus kun se on sen toisen kanssa mut sit tavallaan kuitenkin pelkään mitä se sen kanssa tekee. Oonko vaan jotenkin seksuaalisesti häiriintynyt vai onko tässä ees jotain järkeä jonkun mielestä? Puutteessa en ainakaan ole jos joku niin luulee että sen vuoksi vaan on seksi mielessä:) Mutta auttakaa nyt joku!!!!!!!!! Jos olisi edes yksi ihminen joka olisi joskus tuntenut samoin niin olisin hiukan helpottuneenmpi ja jos hän vielä kertoisi mikä oli lopputulos kaikelle!
Hassuinta tässä on se, että hyväksyisin jopa hänelle vakavan suhteenkin(en tiedä tästä nykyisestä mikä on) ja muuten kaikki, mutta ainoastaan se saa ärsytykseni nousemaan huippuunsa kun ajattelen, et tekeekö se sille toiselle samoja asioita mitä tekee mulle.
Onko tää vaan tavallista voimakkaampaa mustasukkaisuutta, joka menee aikojen kuluessa ohi vai onko mulla joku pakonomainen tarve vaan kontrolloida toisen seksielämää? Loppuukohan tää koskaan? En usko, et tuntisin näin voimakkaasti jos meillä olisi seksi ihan tavallista, mut mä itse koen sen jotenkin niin ainutlaatuisena, etten sen vuoksi ole kyllä yhtään sinut asian kanssa.Niin ja olen tämän asian takia itkenyt, menettänyt yöuniani ja olen tottakai puhunut sen kanssa ja se kyllä tietää miksi otan tän niin raskaasti mut siksi just pelkäänkin et se vaan puhuu pitääkseen mun mielen tyytyväisenä.Ja onko se muuten ylipäätään normaalia et puhutaan exän kanssa jotain seksiasioita vielä? Niin ja miks mulla on näin ristiriitaisia tuntemuksia et tavallaan kiihottaa se ajatus kun se on sen toisen kanssa mut sit tavallaan kuitenkin pelkään mitä se sen kanssa tekee. Oonko vaan jotenkin seksuaalisesti häiriintynyt vai onko tässä ees jotain järkeä jonkun mielestä? Puutteessa en ainakaan ole jos joku niin luulee että sen vuoksi vaan on seksi mielessä:) Mutta auttakaa nyt joku!!!!!!!!! Jos olisi edes yksi ihminen joka olisi joskus tuntenut samoin niin olisin hiukan helpottuneenmpi ja jos hän vielä kertoisi mikä oli lopputulos kaikelle!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Musta toi on ihan normaalia, vaikka ei se ole kivaa. Joillakin ihmisillä on tietynlainen itsekäs omistamisen halu (itelläni on samanlaista). Ainoa asia, mistä saa apua on se, että yrittää hallita sitä mitä tekee ja mitä sanoo, ettei loukkaa toisia ihmisiä.
En usko, että elämässä kannattaa usein vaihtaa kummppania. Sitten kun sulla alkaa olla täallaisia "exiä" viis-kuus, ovat asiat ehkä vähän sekaisin.
ainankin mulla on joskus ollut ihan vastaava tilanne, ohi menee aikoinaan :)
siltä, ettei mitään exää edes ole olemassa ...
Hän vaikuttaa aika *nykyiseltä* ;D
onkin nykyinen ainakin minulle vielä:) Ehkä exästä voi puhua vasta siinä vaiheessa kun on päässyt hänestä kokonaan yli ja silloin kun ei ole mitään seksikontaktia enää häneen. Vaikeaahan se on olla kun haluaa itsekin seksiä häneltä ja tietää että mieskin haluaa, mutta sitten kuitenkin tietää että mies haluaa sitä seksiä siltä uudeltakin.Syyksi mies sanoi joskus, että vaihtelu virkistää.Niinpä niin.Senkin vuoksi olen ajatellut, että mies haluaa seksiä vielä minun kanssani kun jos kerran se uusi on vähän arka tai jotain, näin ymmärsin miehen puheista niin jos se haluaa minulta vain jotain mitä ei voi siltä uudelta saada.mutta silti ahdistaa kyllä ajatus siitä, että mitä jos se mies vain puhuu ettei heillä ole mitään sen kummempaa.