Olen ollut avosuhteessa 16v jossa olen saanut kuulla siitä että olen kaikessa huono/epäonnistuja.Olen saattanut tähän maailmaan 2 ihanaa lasta (19v) ja (13v) kuitenkin olen ihan tavallinen nainen joka käy töissä hoitaa kodin ja työn joskus kerran tai pari kuukaudessa ottaa muutamat oluet frendien kanssa, mikä on liikaa nykyiselle ex-puolisolle ja syyllistää kaikesta.!!Varsinkin siitä että että olen huono äitinä kun menen niin paljon ja lapset kärsivät!siis ne lapset jotka eivät ole enään pieniä!Kertokaa olenko huono ihminen jos nyt otan omaa aikaa ja haluan olla viellä joskus juhlia.Onko ex-miehellä oikeus syyllistää minua tästä?Olen avoliiton aikana ollut se joka olin aina läsnä ja mies oli työssä tai kaljalla, mutta nyt kun halusin lähteä tyhjästä suhteesta olenkin huono ihminen ja epäkelpo lapsille joista vanhin ei odes asu kotona.missä olen tehnyt väärin ?Kertokaa te viisaammat , jotta voin oikaista vääryyden.
onko tämä henkistäväkivaltaa?
vai olenko tyhmä
71141
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kyllä haukumminen ja napina ja kaikesta epäonnistumisesta muistuttaminen on väkivaltaa ja henkistä sellaista.
Henkistä väkivaltaa on vielä helpompaa tehdä kuin fyysistä, sen todistaminen ja rankaisu on niin hirveän vaikeaa. ja sitä voi tehdä vaikka naapurilleen napisemmalaa sopivan ikävällä tapaa sopivassa paikassa.
omaa pahaa oloaan ja kostaa sinulle syyllistämällä sua. Kovin tuttua.
Ja on henkistä väkivaltaa, jota sun ei tarvi hyväksyä.
Itse tiedät parhaiten, millainen äiti olet ja miten arkea pyörität.
Älä ota aiheettomia moitteita vastaan.
Hyvin sanottu: älä ota vastaan! Ei muuta ku lörppämunalle jauhot kurkkuun! Sinä hoidat elämäsi ja asiasi, lapsetkin jo niin isoja etteivät varmaan joka ilta enää kotosalla istu.
Äijällä menee vaan itsellä huonosti ja jostain pitää naputtaa. Istahdapa hetkeksi ja mieti, mistä kaikesta voisit häntä syyttää...takuulla löytyy jotakin, jota voit tiukan paikan tullen heittää naamalle. Tuollaista ei tartte kuunnella, kun ei ole mitään syytä.
ex-ukkos ei kestä kun sulla menee hyvin ilman häntä ja pelkää, että löydät jonkun paremman (hyvin todennäköistä!!!). Se on lastenkin parhaaksi, että äiti välillä virkistyy aikuisten riennoissa, eikä istu kotona murjottamassa. Eikä tuo muutama kerta kuussa todellakaan ole paljon, täytyyhän sosiaalisia suhteitaankin hoitaa. Ystävät muodostavat tosi tärkeän sosiaalisen suojaverkon. Tsemppiä ja onneksi olkoon, että olet päässyt tuollaisesta miehestä eroon :).
Kiitos tuesta kaikille, se ontaa voimia jaksaa vaikka uskonpuute iskee monen kertaa päivässä.Ex-puoliso ja minä joudumme asumaan viikon viellä saman katon alla ja kyllä tekee tuikkaa.Olen sairastanut syövän vuosi sitten ja jouduttiin laittamaan avanne, no tänään sain kuulla olevani avannehuora, ei tälläistä juoppoa kukaan huoli ja ex-puoliso ilakoi viitaten seksuaalisilla vähättelyillä ja kertoi kuinka pillukin on kuin norsulla ja mitä kaikkea ihminen voikaan keksiä, olen lopen kyllästynyt kuuntelemaan haukkumisia ja halventamista.Ex-puoliso ilmoitti ottavansa puolet tavaroista vaikka yhteen muutettuamme hän tuli taloon vaatekassin kanssa ja nyt onkin sitten kaikkesta puolet hänen vaikkemme ole naimisissa,minun puolestani viekööt , rahalla saa uutta jos tiukalle menee.täytyy vaan jaksaa odottaa viikko niin tämä piina onkin sitten ohi.
Miksi olet riippuvainen hänen mielipiteistään.
tehän olette eronneet.
Suosittelen itsenäistymistä. Sinä päätät kenen sanomisilla on sinulle merkitystä.
äläkä alistu uhriksi.