Tässä taas yöllä mietin, että olisi mukavaa jos olisi nainen edes ystävänä. Olen 27v, nuorekas, tavallisen näkönen, ehkä vähän ujo, tunteellinen ajattelija.
Olen ollu kaksi vuotta ihan tässä melkeen erakkona vaikka helsingin tuntumassa asunkin. Opiskelen etänä, joten sitäkään kautta ei ole tullut tuttavuuksia. Käyn kuntosalilla mutta, sielläkään en ole tutustunut naisiin.
Kapakoissa en jaksa käydä, joskus olen kokeillut ja tyhjin käsin tullut pois sieltä.
Olisi tosi mukavaa jos voisi joskus tavata edes jotain naisihmistä vaikka kahvilla käyden ja jutellen.
Olen ollu kaksi vuotta ihan tässä melkeen erakkona vaikka helsingin tuntumassa asunkin. Opiskelen etänä, joten sitäkään kautta ei ole tullut tuttavuuksia. Käyn kuntosalilla mutta, sielläkään en ole tutustunut naisiin.
Kapakoissa en jaksa käydä, joskus olen kokeillut ja tyhjin käsin tullut pois sieltä.
Olisi tosi mukavaa jos voisi joskus tavata edes jotain naisihmistä vaikka kahvilla käyden ja jutellen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hieman samansuuntaisia mielleyhtymiä tälläkin suunnalla. Itseasiassa kirjoitin jo siitä tänne. Olen huomannut, että kovin paljon ei ihminen tarvitse sosiaalisen onnellisuutensa luomiseen. Hetkittäisiä yhteydenottoja... yhdessä olemista. Luulen, että syvemmät tunnetilat ja mahdolliset ystävyyden muotoutumiset seurusteluksi - suhteeksi - tulevat juuri tätä kautta. En ole sortunut kiireeseen, sillä ystävyyteen ei voi pakottaa, saati muuhun, vaan se on spontaani tapahtuma.
Vaikkakin naisseura kiinnostaa ensisijaisesti ja juuri noiden mainitsemieni seikkojen vuoksi, olisi kiva törmätä uusiin kavereihin/ystäviin muutoinkin. Sekä miehiin, että naisiin. Erittäin simppeli toive, luulisin :)