Elikkäs. Ollaan oltu muijan kanssa 3 kuukautta yhdessä. Ollaan just samanlaisia luonteeltamme, tavoiltamme yms... ja molemmat rakastaa toisiaan, (ainakin minä, ja niin perkeleesti!!!) ja lähes asumme yhdessä, omillakämpilläni en ole nukkunut kuin 3 kertaa 3 kuukauden aikana!!!
Mutta, nyt alkaa muija sitten latoa kovilla...
Vauvakuume sillä on ollut jo kauan ennen kuin minä astuin kuvioihin.
Kihlasormuksista ja kihlauksesta se on puhunut aivan tosissaan lähes koko ajan.
Mutta mulle se on vähän liikaa... tai ainakin hiukka tuntuu siltä tässä vaiheessa.
Mietityttää vaan että yrittääkö muija saada musta vain pelkän siitosorin ja elättäjän? Muija kun on työttömänä ollut jo pitemmän aikaa, ja minä olen yrittäjä, ja se sen lapsen haluaa vaikka väkisin!
Mutta, nyt alkaa muija sitten latoa kovilla...
Vauvakuume sillä on ollut jo kauan ennen kuin minä astuin kuvioihin.
Kihlasormuksista ja kihlauksesta se on puhunut aivan tosissaan lähes koko ajan.
Mutta mulle se on vähän liikaa... tai ainakin hiukka tuntuu siltä tässä vaiheessa.
Mietityttää vaan että yrittääkö muija saada musta vain pelkän siitosorin ja elättäjän? Muija kun on työttömänä ollut jo pitemmän aikaa, ja minä olen yrittäjä, ja se sen lapsen haluaa vaikka väkisin!
Vastaukset 17
Vanhimmat
mutta kerää luusi ja lähde!
Niin... aika vaikea tilanne, oletko yrittänyt puhua ja kenties kysyä mikä kiire?
Onhan teillä loppuelämä aikaa jos tedella olette "ment to be", mutta muista mysö että rakastuminen ja rakastaminen on kaksi eri asiaa.. ja että se ihastuminen saattaa arjen myötä laantua (ei välttämättä). Kihlaus on lupaus avioliitosta, puhukaa, puhukaa ja puhukaa!!!
Muuten en voi vinua auttaa...
"Muuten en voi vinua auttaa"
ännän paikalla olla 2 teetä?
Pilkunnussija!!!
Rahastus siinä on kyseessä. Tietysti jos haluat kusesta helevetinmoiseen kuseen, niin ei kun siittämään vaan.
Kerro,ettet halua, vielä.
Anna ajan kulua ja katso, mikä on naisiaan tuo nainen, tee itsellesi vaikka vuoden koeaika mielessäsi.
Johan siinä ajassa alkaa nähdä mitä naisesi ajattelee.
Siksi kannatan itse pitkää seurustelua, etten tuijota vain ulkokuoreen. Haluan nähdä myös sisuksen.
Joskus sitä ajattelee, että jollei mitään näkisi, sydän kuulisi paremmin.
Joten: aikaa aikaa aikaa sitähän on!!!
Ei muutamassa kuukaudessa tunne vielä toista. Olen vierestä seurannut muutaman tutun seurustelua ja vauvanhankintaa. Jos vauva on pistetty alulle vain muutaman kuukauden seurustelun jälkeen on ongelmia riittänyt kun on sitten huomattu ettei oltukaan täydellisiä toisille. Sen jälkeen on vaikea erota kun on se muksukin tehty.
Kannattaa odottaa ainakin se vuosi. Parempi katsoa kuin katua.
Sanot, että et ole vielä valmis ja ennen kaikkea - suhteenne ei ole vielä valmis. Mikä aika se kolme kuukautta muka on olevinaan? Sanot, että haluat olla hänen kanssaan, vain hänen kanssaan, tarpeeksi kauan, ennen kuin hankitte lapsia, sillä sen jälkeen se ei enää onnistu. Eihän tuollaisia päätöksiä noin vain tehdä.
Älkää nyt livetkö toteuttamaan jotain kaavaa, vain siksi, että muijasi on joskus sellaisesta haaveillut. Tee selväksi, ettet rupea toteuttamaan mitään kaavaa ennen kuin olette varmoja toisistanne, tunteistanne ja halustanne olla yhdessä aina. Anna vaikka joku esimerkillinen aika: vaikka vuosi. Sitten voitte pohtia asiaa uudelleen.
Yritä olla mainitsematta epäilyksiäsi mahdollisen elättäjyyden ja muun taloudellisen suhteen. Tunteista puhuminen on tässä tapauksessa täysin ymmärrettävää, eikä pitäisi loukata.
Ei 3 kk ole vielä mitään. Jokin aikaraja olis ihan hyvä. Mutta kihloilla voisit rauhoittaa tilannetta. Siitä pääsee vielä helpolla eroon, jos käykin niin ettette kuitenkaan ole "luodut" toisillenne. Mutta jos tuntuu vähänkin epäilyttävältä, älä osta edes niitä.
Mutta huolehdi edes sinä ehkäisystä, ettei kävis "vanhan aikaisesti", eli tahallaan hankiutuis raskaaksi.
Samaa mieltä!
Kannattaa tosiaan seurustella vähän pitempään kuin tuo 3kk ennen ku rupee ees suunnittelemaan lasta! Se on kyllä sen verta iso päätös, että kannattaa miettiä kunnolla, että onko moiseen valmis!
Kihlaus on lupaus avioliitosta, ainaki mulle. Kihlat vois ehkä tosiaan rauhottaa emäntää, mutta toisaalta taas, jos hän saa tämän kihlauksen periksi niin hän voi alkaa sitten höpöttää entistä enemmän siitä vauvasta.. Eihän sitä ikinä voi etukäteen tietää..
Niin ja tuo ehkäsystä huolehtiminen oli kyllä ehoton vinkki alkuperäiselle kysyjälle..! Naisista kun ei ikinä tiiä mitä ne tekee (hehheh!).. Niin, että kannattaa ehottomasti käyttää kortsuja!
Paitsi, että kortsuistakin voi seurata ongelmia, jos niitä ei oo tähän asti käytetty ja sitten yhtäkkiä niitä rupeeki käyttää niin saattaa emäntä suuttua, koska kyseessä pelissä kuitenki on niin iso asia kuin luottamus... Kakspiippusia juttuja kaikki..
P.S: Hantta? Mistä päin?
Tässä on alkanu omakin pää sekoamaan muijan ansiosta, onneksi ootte saanut edes jotenkin palautettua mua maan pinnalle. Tosiaan toi ehkäisy hommeli - joka ainut kerta kun laitan kumin niin kuuluu isoon ja tiukkaan sävyyn : EI!!! eli paljalla on joutunut panemaan pariin kertaan. Tikkutestin kävin ostamassa 1 kuukauden jälkeen ja teetin sen sillä, vastahakoisesti se sen teki mutta kuitenkin. Nyt käyn ostamassa toisen ja sen jälkeen täytyy rajoittaa tätä hommaa! Ja jos ne kihlat menen ostamaan niin sitten muija vaatii lisää. Näin se menee!
Älä missään tapauksessa suostu paljaalla jyystämään. Älä suostu lapsentekoon, jos et itse sitä halua. Lapsen oikeus on olla haluttu, eikä huijaamalla hankittu.
Ketjun aloittajalle:
Nyt teidän täytyy keskustella ehkä vähän muustakin kuin kihloista. Eikö hänellä ole mitään todellisuudentajua? Et halua lasta, tee se selväksi. Jos hän ei suostu ehkäisyyn, ette voi olla yhdessä. Eihän tuosta pitemmän päälle mitään tule. Eikö hän ymmärrä, että jos tulisi raskaaksi, et sinä välttämättä olisi siinä tukemassa muuten kuin abortin vaihtoehdossa? Lapsen tekeminen pitäisi olla yhteinen päätös. Tästä lähtien pistät kortsun päälle, etkä kuuntele valittamista. Jos ei kelpaa niin, ei sitten kelpaa ollenkaan.
Anteeksi vaan, mutta naisesi kuulostaa aika ripustautuvalta tapaukselta. Tuntuu kuin hän käyttäisi sinua vain lapsentekoon ja perheen perustamiseen. Onko sillä edes väliä, kuka olet ja mitä itse tunnet?
Kenenkään ei oo pakko panna paljaalla! Anna emännän olla ilman, jos ei kortsun kans kelpaa.. Oppiipahan arvostamaan myös sinunkin mielipidettä!
Pidin eilen muijan kanssa pienen palaverin ja puhuttin sitten kaikkia muitakin juttuja jotka on vaivannu ja mietityttänyt. Tulos on nyt kuitenkin tämä:
Muija ei halua minusta elättäjää, vaan olla, elää ja rakastaa mua. Kihloihin mennään sitten kun muutetaan yhteen, siihen menee noin ½ vuotta. Lapsen tekoon vasta parin vuoden päästä. Ja kondomipakko!
Kiitokset teille!
Jos ette olisi kommentoineet noin voimakkaasti niin olisin varmasti jatkanut samaan malliin kunnes muija olisi tullut raskaaksi!
Ja tähän loppuun vähän ehkäisy asioista:
Tähän mennessä ehkäisy on hoidettu vain "vedän pois jos ehdin" periaatteella. Onneksi tässä asiassa tuli järki vastaan ennekuin nasahti. Asiaa voi verrata kännissä ajelemiseen eli:
Kännissähän on kiva ajella, saattaa hyvinkin onnistua vaikka 50 kertaa ilman ongelmia. Mutta sitten kun nasahtaa niin se kanssa nasahtaa ja seuraukset muistaa koko loppuikänsä.
Onnea teille! Ja hyvä että saitte puhuttua asiat selviksi!
"vanha savolais muijahan" minä. Mitä sitten?