Elikkäs, olisi seuraavanlainen kysymys.
Urheilen säännöllisesti (n.3-5 krt viikossa).
Puolet ajasta menee punttisalilla, ja lenkillä yritän käydä vähintään 2 kertaa viikossa.
Aloitan lenkkini juoksemalla läheiselle pururadalle
(maasto pääsääntöisesti tasaista, mutta 1 erittäin pitkä ja jyrkkä mäki), ja kierrän sen 2 krt. Tämän jälkeen jatkan normaali asvalttitielle, ja pienehköjä laskuja ja nousuja lukuunottamatta, maasto jatkuu tasaisena. En osaa kilometreissä sanoa, kuinka paljon matkan osalta juoksen, mutta pääsääntöisesti lenkkini kestot ovat olleet 1 - 1.15 tuntia.
Sain hiljattain lahjaksi sykemittarin, ja olen käyttänyt sitä viime aikoina lenkillä ollessani. Olen saanut useammilta ihmisiltä kuulla, että treenaan liian kovalla sykkeellä. Tämän vuoksi kysyisinkin viisaammilta, että teenkö jotain todellakin niin väärin, että minun tulisi muuttaa juoksemistani?
Olen 28-v mies. Pituutta 194cm, ja paino 92kg.
Leposykkeeni on n.50-55. Tuolla reilun tunnin lenkillä keskiarvosykkeeni on ollut n.163. Huippusyke ylämäessä on n.192.
Olen yrittänyt puolustella tuota kovaa keskiarvosykettäni sillä, että mielestäni yritän juosta niin kovaa tuon matkan, kuin vain suinkin kykenen, jotta saisin treenistä mahdollisimman paljon irti.
Toivottavasti joku teistä viisaammista pystyisi auttamaan minua tässä asiassa. En haluaisi missään nimessä laskea juoksunopeuttani niin mateluksi, että syke liikkuisi siinä 120-130 tasossa. Tässä herää myös kysymys, että onko kuntoni kenties niin huono, että sen takia tuo sykelukema on niin korkea? (Cooperissa juoksin 2950m n.1 kk sitten).
Kiitos jo etukäteen!
Urheilen säännöllisesti (n.3-5 krt viikossa).
Puolet ajasta menee punttisalilla, ja lenkillä yritän käydä vähintään 2 kertaa viikossa.
Aloitan lenkkini juoksemalla läheiselle pururadalle
(maasto pääsääntöisesti tasaista, mutta 1 erittäin pitkä ja jyrkkä mäki), ja kierrän sen 2 krt. Tämän jälkeen jatkan normaali asvalttitielle, ja pienehköjä laskuja ja nousuja lukuunottamatta, maasto jatkuu tasaisena. En osaa kilometreissä sanoa, kuinka paljon matkan osalta juoksen, mutta pääsääntöisesti lenkkini kestot ovat olleet 1 - 1.15 tuntia.
Sain hiljattain lahjaksi sykemittarin, ja olen käyttänyt sitä viime aikoina lenkillä ollessani. Olen saanut useammilta ihmisiltä kuulla, että treenaan liian kovalla sykkeellä. Tämän vuoksi kysyisinkin viisaammilta, että teenkö jotain todellakin niin väärin, että minun tulisi muuttaa juoksemistani?
Olen 28-v mies. Pituutta 194cm, ja paino 92kg.
Leposykkeeni on n.50-55. Tuolla reilun tunnin lenkillä keskiarvosykkeeni on ollut n.163. Huippusyke ylämäessä on n.192.
Olen yrittänyt puolustella tuota kovaa keskiarvosykettäni sillä, että mielestäni yritän juosta niin kovaa tuon matkan, kuin vain suinkin kykenen, jotta saisin treenistä mahdollisimman paljon irti.
Toivottavasti joku teistä viisaammista pystyisi auttamaan minua tässä asiassa. En haluaisi missään nimessä laskea juoksunopeuttani niin mateluksi, että syke liikkuisi siinä 120-130 tasossa. Tässä herää myös kysymys, että onko kuntoni kenties niin huono, että sen takia tuo sykelukema on niin korkea? (Cooperissa juoksin 2950m n.1 kk sitten).
Kiitos jo etukäteen!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mittaa maksimisykkeesi esim seuraavasti: juokset reipasta vauhtia 15min ja sitten vedät sen pitkän mäen urku auki. Mittari kertoo maksimin.
Juokse peruslenkkisi n.70% maksimisykkeestäsi. Tuo 70 prosentin vauhti on alle aerobisen kynnyksesi, ja sillä tasolla peruslenkit mennään. Aerobinen kynnysvauhtisi paranee pikkuhiljaa, kun juokset sen alapuolisella teholla. Älä kuukausien mittaan nosta sykettä yli tuon 70 prosentin, vauhti siis vaan paranee itsekseen. Lisää mieluummin matkaa ja juoksukertoja kuin vauhtia, jos haluat parantaa juoksukuntoasi.
Aerobinen kynnysvauhti on se vauhtiraja, jossa veren maitohappopitoisuus alkaa kohota, mutta ei kohoa niin paljon etteikö elimistö kykenisi poistamaan happoja juoksun aikana. Tuosta pisteestä kun kiihdytetään vauhtia, siitä on rajallinen matka anaerobiselle kynnykselle, jonka kohdilla alat mennä ns hapoille, eli alat huohottaa voimakkaasti etkä jaksa kumuloituvan maitohappopitoisuuden vuoksi jatkaa tuolla vauhdilla kovinkaan pitkään. Tuo anaerobinen kynnysvauhtikin kohoaa, kun juoksee silloin tällöin hiukan sen alapuolisella alueella vaikkapa 30-45min. Kaiken perusta on kuitenkin tuon aerobisen kynnysrajan vauhdin parantaminen ihan vaan sellaisella perushölkkäilyllä. Se on peruskuntoa se, kun voit juosta vähitellen kovempaa ja kovempaa vauhtia (ei sykettä) ilman että maitohappotasosi alkaa kohota. Ja tällä tasolla jaksaa sitten mennä vaikkapa maratonin.
Jos onnistut
Kiitoksia nopeasta ja avartavasta vastauksesta. Täytyypä sisällyttää nuo neuvot treenaamiseen jatkossa. Puolimaratonmatkan olen jo pystynyt juoksemaan, mutta tavoite on tottakai koko ajan päästä pidemmälle. Mitään stressiä en meinaa asiasta (kokomaraton) ottaa, mutta fiilikset on hyvät kun treenissä näkyy tuloksia.