Mietin miksi monen ja itsenikin tulee välteltyä vastausta, että on tavannut jonkun netissä.
missä olette tavanneet?
netissä
162989
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Varmaan siksi, kun täällä roikkuvilla on melkolailla huono maine!
Aijaaha? Jos ei remua baareissa ja käyttäydy kuin sika niin ei ole mitään!
Sinun maailmassasi on ilmeisesti kaikki muut kuin netissä roikkuvat ovat kaikki häirikköalkoholisteja?
Ja miksi ne edes olisivat toisiaan poissulkevia asioita? Voithan sinäkin remuta, tapella ja oksennella yöt ja päivät yrittää epätoivoisesti etsiä netistä seuraa.
Vastaushan on tietysti se, että netissä pyöriviä ihmisiä pidetään jotenkin outoina, "friikkeinä", nörtteinä, joilla ei ole elämää. Ei ole tervettä hankkia sosiaalista elämää netistä, solmia mitään suhteita ainakaan..sillä ne tehdään tuolla "terveessä" ulkomaailmassa jota todellisuudeksi kutsutaan. Kaiken lisäksi netissä on vaarallista, kuka tahansa voi sanoa mitä tahansa ja vetää kaikkia höplästä.
löytää elämänsä miehen tai sitten ei.
Mielestäni tänä päivänä ei ole enää mitään hävettävä että etsii seura netistä.
Ja jos mies olisi se oikea niin kertoisin ilomielin kaikille mistä hänet löysin.
Mutta eipä ole toistaiseksi tullut vastaan, tai on mutta siitä tuskin voi tulla mitään... :(
Ei netistä seuran etsiminen ole sen hävettävämpää kuin millä tahansa pateettisella lehti-ilmoituksellakaan.
Kieltämättä nettitreffailulla on vähän huono maine. Kuitenkin suuri osa kavereistani on näitä jossain vaiheessa kokeillut. Ja siis ystäväni ovat ihan tavallisia, fiksuja, sosiaalisia, ihan kivan näköisiä, koulutettuja... ja pystyneet solmimaan aikaisemmat suhteensa ihan tuolla oikeassa elämässä. Tälläkin hetkellä tiedän useamman onnellisen parin joka on tavannut tätä kautta.
Ja itselläni on myös meneillään joitakin viikkoja kestänyt juttu täältä tavatun miehen kanssa. Ja hän ei todella ole mikään luuseri vaan tosi söötti, urheilullinen, kahta yliopistotutkintoa tekevä poika. Ja itse täytän myös vastaavantyyppiset kriteerit.
Eli kyse ei ole siitä että muuten ei seuraa saisi. Jotenkin vaan tällä kertaa kyllästyin odottelemaan ja päivystämään baarissa joka vkl. Ja tässä on se hyvä puoli että pystyy helpommin paikantamaan "sopivat" tyypit muutamalla haulla.
Tästä huolimatta onhan sitä vähän hassua sanoa missä on tavannut.
Minä löysin eräästä nimeltämainitsemattomasta kaupunki-chatistä vähän yli vuosi sitten Sen Oikean. Luojan kiitos asui samalla paikkakunnalla! Kun vielä muutama viikko sitten törmäsin vanhaan tuttuun ja päivitin kuulumiset, kyselemään että missäs tapasitte..
Pystyn kiertämään aiheen vastaamalla, että hänkin on ihan paikkakuntalaisia.
Kummatkin ollaan korkeakoulut käyty ja sillee. "Normaaleja", yhteiskunnassa aktiivisesti toimivia, sosiaalisia, hyvässä työpaikassa jne. Etsitty Sitä Oikeaa baareista, harrastuksista sun muista paikoista. Ja chatistä sitten..
Nettinörtin leima on niin paha ainakin vielä tänä päivänä, ettei siitä hetimiten suita ihmisille huudella. Koska _minä_ en ole nörtti. Eikä kukaan sitä varmaan koskaan uskoisikaan, vaikka rehellisesti kertoisinkin!!
Ehkä sitten lastenlapsille tunnustan?
Heh, samalta kuulostaa minunkin tapaamani mieshenkilö. Luultavasti se on sama kuin sun mies, muuten tämä olisikin jo liian täydellistä.
olisi kovin ikävä yllätys:(
Suomi24:ssä muillakin keskustelupalstoilla tavata kuin treffipalstalla. Luulisi että jonkin järkevän keskustelun tiimoilta voisi syntyäkin jokin varteenotettava suhde.
Onhan se vähän noloa jos ei muualta kyennyt saamaan. No, minä en saa edes täältä, mutta.
Minä ainakin häpeän myöntää tavanneeni mieheni netissä vain siitä syystä, että yhä edelleen ihmisillä tuntuu olevan sellainen mielikuva, että netistä seuraa etsivät ainoastaan epätoivoiset, rumat ja ylipainoiset kummajaiset, jotka eivät muualta seuraa löytäisi.
Olen kertonut aivan rehellisesti ja suoraan, missä tapasimme - ja saanut 'tosi normaalin reaktion'. Oikeastaan olen saanut tuntea itseni kuin 'paremmaksi ihmiseksi' tyyliin ai-että-ihan-netissä tapasitte, vau.
Ainoalta paikaltahan tämä tuntuu viisikymppisistä tavata joku, kun leffassa istut pimeässä yksin, kapakoissa et käy ja aika harvoin sitä varmaan jossain työväenopiston kokkauskurssilla rakkaansa löytäisi - tai ehkä sittenkin...
minulla eli täältä ystäväni löysin ja kehtaan sanoa. Kun on ystäville tunnustanut löytäneensä netistä ihanan ihmisen niin kummasti muutkin uskaltavat tunnustaa treffailleensa netistä löytyneen kamun kanssa. Kaikilla ei tietenkään ole käynyt yhtä onnellisesti kuin minulla eli seurustelu jatkuu ja olen onnellinen.
Totta, kun on sinut itsensä kanssa voi sanoa niin kuin asiat ovat. Eli ilmaista avoimesti, että kaipaa kumppania ja sen eteen myös kirjoittelee netissä. Onko jopa epätoivoisempaa väittää, että yksin minä vaan haluan olla. Itse olen tavannut fiksuimmat miehet netissä, jotka viihtyvät mm. luonnossa ja lasten kanssa kotona. Yksi pulma vaan on, että fyysinen vetovoima on niin iso osa rakkaussuhdetta, että sitä ei voi tietää näkemättä. Tällä en tarkoita komeutta, sitäkin he ovat olleet, tarkoitan yksilöllistä vetoa. Ja sokkotreffeillä tullaan myös niin äkkiä tosimielessä kasvotusten, että sellainen hienovarainen flirtti ja veto jää syntymättä.