Tuli tuossa parisen viikkoa kysyttyä täällä palstalla, miksen saa max.sykettä nousemaan kuin 165:een (ikä 42v. kunto erinomainen).
Kokeilin erään saamani ohjeen mukaan juosta viime viikolla 300m vetoja 6x 100m palautuksella (kun en viitsinyt mennä mihinkään mattotestiin).
Vedin aivan sikana pari viimeistä vetoa, ei noussut syke tuon 165 yli.
Sama toistui muutama päivä sitten 400m vedoilla, ei noussut syke kuin tuohon 165 tuntumaan.
Viime viikonloppuna oli sitten 10 kilsan hölkkäkisa, jossa puristin viimeisen päälle.
Kolmen kilsan kohdalla oli ylämäki, jossa vilkaisin sykemittaria, 180 (mikä oli koko kisan max.syke). Meno oli silloin suht.kevyttä vielä.
Syketaso vaihteli 165-175 välillä tuossa vaiheessa.
Loppumatkasta kun oli maitohappoa enemmänkin lihaksissa, ei syke noussut enää juuri 155 korkeammalle, vaikka puristin minkä pystyin.
Eli tein havainnon omalta osaltani, että ainakin minulla syke alkaa laskea maitohappojen noustessa liian korkealle, sydän ei nähtävästi enää "pysty" pumppaamaan happojen täyttämiin lihaksiin enempää.
En tiedä kumoaako tämä teorian, mutta näin minun tapauksessa näyttää käyvän.
Saavutan max.sykkeeni kun en ole vielä aivan happojen kyllästämä.
Testissä ei näköjään saa itsestään max.sykettä irti vaan on mentävä kilpailuun ja pistettävä numerolappu rintaan.
Onko muilla kokemuksia tällaisesta?
Kokeilin erään saamani ohjeen mukaan juosta viime viikolla 300m vetoja 6x 100m palautuksella (kun en viitsinyt mennä mihinkään mattotestiin).
Vedin aivan sikana pari viimeistä vetoa, ei noussut syke tuon 165 yli.
Sama toistui muutama päivä sitten 400m vedoilla, ei noussut syke kuin tuohon 165 tuntumaan.
Viime viikonloppuna oli sitten 10 kilsan hölkkäkisa, jossa puristin viimeisen päälle.
Kolmen kilsan kohdalla oli ylämäki, jossa vilkaisin sykemittaria, 180 (mikä oli koko kisan max.syke). Meno oli silloin suht.kevyttä vielä.
Syketaso vaihteli 165-175 välillä tuossa vaiheessa.
Loppumatkasta kun oli maitohappoa enemmänkin lihaksissa, ei syke noussut enää juuri 155 korkeammalle, vaikka puristin minkä pystyin.
Eli tein havainnon omalta osaltani, että ainakin minulla syke alkaa laskea maitohappojen noustessa liian korkealle, sydän ei nähtävästi enää "pysty" pumppaamaan happojen täyttämiin lihaksiin enempää.
En tiedä kumoaako tämä teorian, mutta näin minun tapauksessa näyttää käyvän.
Saavutan max.sykkeeni kun en ole vielä aivan happojen kyllästämä.
Testissä ei näköjään saa itsestään max.sykettä irti vaan on mentävä kilpailuun ja pistettävä numerolappu rintaan.
Onko muilla kokemuksia tällaisesta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
sillä on ihmeellinen vaikutus,kun numero laitetaan rintaan.Eka maralla seisoin lähdössä,ennenkuin oli ottanut askeltakaan paukutti mittari 145:tä(asiantuntijat olivat antaneet ohjeeksi juosta tällä sykkeellä).Juoksu meni sitten 165 keskisykkeillä,vaikka km vauhti oli päälle 6 minuuttia.Normaalisti samalla vauhdilla sykkeet on n.140-145.Itse olen saanut maksimit 5 km lenkillä,kun juoksen täysiä koko matkan ja lopussa yritän vielä loppukiriä=188.
olen 46-v,eli tuo 220-ikä ei kerro todellakaan totuutta,eikä ole edes suuntaa antava.
...ikää on 45v ja max 188
M 47v max 195. Saavutettu rullaluistelussa.
Valmistaudun tiukasti kolmen viikon päästä juostavaan Helsinki City
Marathon’iin ja olen ollut tuntevani samantyyppisiä ongelmia; itse
asiassa olen tuntenut näitä ongelmia harva se vuosi: Juoksu kulkee
oikein mukavastikin, mutta ’se potku’ puuttuu! En tahdo saada kunnon
vetoja aikaiseksi enkä sykettä nousemaan kunnolla. Olisiko kysymyk-
sessä ylikunto – ei niinkään merkityksessä ”overtraining” vaan merkityk-
sessä ”overreaching”. Olen tulkinnut käsitteen ’overreaching’ siten että
kysymyksessä on – jonkinasteinen RIITTÄMÄTÖN palautuminen
kovasta harjoittelusta, so. palautuminen jää vähän niin kuin kesken!
Onhan sinunkin ennen tuota kilpailua täytynyt vetää harjoittelun volyymeja
kovastikin alas, - ja olisiko elimistösi ehkä sitä kautta ehtinyt palautumaan
kovista ja jatkuvista treeneistä? Ja siitä johtui tuo, että pystyit ’kisoissa’
nostamaan sykettä ja, ilmeisesti, aikasikin oli ihan hyvä.
Jalkaongelmien takia jouduin pitämään noin viikon tauon treeneissäni. Ja sitten,
viime viikonloppuna vetelin melkeinpä uusia aikaennätyksiä 1 – 1,5 km:n
matkoilla. Kaiken lisäksi sunnuntain 35-kilometrinen sujui yllättävän hienosti
– myös ajallisesti!
Nämä ylikunto-ongelmat taitavat olla niitä tutkituimpia asioita monissa tutkimus-
laitoksissa, esim. KIHU:ssa. Mutta ei ainakaan minulla ole tiedossa mitä se
ylikunto oikeastaan on ja miten siltä parhaiten säästyisi. Itse olen ymmärtänyt,
että kysymyksessä on jonkinlainen neurohormonaalinen häiriötila, ’imbalanssi’,
joka liittyy adrenaliiniin, rasvanpolttoon (ilmenee hikoiluna), autonomisen
hermoston toimintaan, sympaattinen vs. parasympaattinen hermosto ... jne., jne. ...
Keinoja välttyä ylikunnolta (overreaching) voisivat ehkä olla:
Pitää treenien välillä pidempiä taukoja, so. palautua kunnolla; ottaa vaikka joka
kolmas viikko harjoittelussa hiukan rauhallisemmin; tai vaihdella päivittäin
juoksuja: pitkiä ja lyhyitä intervalleja, tempoa, mäkijuoksua, vauhtileikittelyä,
ja ennen kaikkea pari PALAUTTAVAA juoksua joka viikko olisi paikallaan.
Lisäksi hyvä keino ’ylikuntoa’ vastaan lienee CROSSTRAINIG; esim. uinti
varmaankin sopii juoksun rinnalle mukavasti harjoitusohjelmaan: Uinti vahvis-
taa lihaksistoa ja varsinkin keuhkoja – diffuusiota..
löytyy tuosta "overreaching" käsitteestä.
Kovilla treeniviikoilla ei elimistöni luultavasti ole päässyt palautumaan kunnolla, joka näkyy juuri normaaleja alimipina sykkeinä.
Sykeluvut saattavat olla jopa 20-40 pykälää normaalia alempana. Mulla tämä ilmiö saattaa tuntua myös siten, että ei ikään kuin saa irti, ja tietysti pienoisena väsymyksenä.
Aika hyvä mittari sinänsä nuo sykeluvut...näkee aikankin milloin pitää ottaa vähän iisimmin ja antaa kropan levätä
Tosiaan viime viikolla jäi harjoittelu vähemmälle kisan vuoksi, jolloin kisassa sain itsestäni enemmän irti, mikä vaikutti kai tuohon sykkeeseen.
Vastaus kysymykseesi, että loppuaikani oli tosiaan positiivinen yllätys joten siinä mielessä sain itsestäni hyvin irti.
Tuohon overreaching -termiin.
Harjoittelen kuitenkin sen verran vähän että en oikein usko olevani missään "riittämättömässä palautustilassa", ainakin kisaviikolla jätän treenit todella vähälle.
Se edelleen askarruttaa minua, miksi max.syke saavutti huippunsa 10-15 minuutin juoksun kohdalla ja sen jälkeen syke laski juoksun loppua kohden ollen lopussa (reilu puoli tuntia) vain 155 pinnassa vaikka hapotti ja väsytti aivan mahdottomasti.
paukuttaa pumppu sitä enemmän, mitä kovempaa menen. Sitten kun väsyy ja vauhti hiipuu, niin hiipuu sykekin. Eikö sen pidä niin mennäkin? Missä ongelma?