Miksiköhän ihastun toistuvasti ainoastaan ongelmaisiin ihmisiin. He kyllä hallitsevat rahan käytön, alkoholin käytön ja heillä on työ ja usein akateeminen koulutus, mutta heillä on myös terapiatausta ja arkeen vaikuttavaa mielen epätasapainoisuutta.
Aina kun tapaan ihmisen, joka kiehtoo minua ja jossa on mielestäni älykkyyttä, syvyyttä, aitoutta, luovuutta, rohkeutta ja fyysistä vetovoimaa, niin käy ilmi, että hänellä on ollut vaikeuksia mielensä hallinnan kanssa.
Olen yrittänyt tutustua mukaviin tavallisiin akateemisesti koulutettuihin tyttöihin, mutta he tuntuvat pinnallisilta ja jollain tavoin tyhmiltä. Aivan kuin he eivät tajuaisi elämästä ja ihmisistä mitään.
Onko kohtalontovereita?
Aina kun tapaan ihmisen, joka kiehtoo minua ja jossa on mielestäni älykkyyttä, syvyyttä, aitoutta, luovuutta, rohkeutta ja fyysistä vetovoimaa, niin käy ilmi, että hänellä on ollut vaikeuksia mielensä hallinnan kanssa.
Olen yrittänyt tutustua mukaviin tavallisiin akateemisesti koulutettuihin tyttöihin, mutta he tuntuvat pinnallisilta ja jollain tavoin tyhmiltä. Aivan kuin he eivät tajuaisi elämästä ja ihmisistä mitään.
Onko kohtalontovereita?
Vastaukset 17
Vanhimmat
Luovuus/älykkyys ja "hulluus" eli lievemmin ilmaistuna alttius mielen tasapainon järkkymiselle ehkä tosiaan kulkevat käsikädessä?
t. akateeminen, älykäs, kaunis ja terapiassakin käynyt nainen 30v
Olen myös itse törmännyt aikoinaan juuri näihin akateemisiin, jotka sitten ovat osoittautuneet pinnallisiksi ja/tai jotenkin luonteeltaan/mieleltään vinksahtaneiksi. Omiin ilmoituksiini ovat pääsääntöisestikin vastanneet vain akateemiset, vaikka olisin sittemmin toivonut että niihin vastaisi aivan tavalliset, mieleltään tasapainoiset -ei akateemiset- naiset.
Mielestäni tietynluonteiset ihmiset hakautuvat opiskelemaan yliopistoihin jne., joten jos haluaa mieleltään terveen ja tasapainoisen naisen, ei kannata akateemisiin sotkeentua. varttihullua porukkaa niissä piireissä on aivan liikaa.
maksaa jotakin ihmiselle. Ja kuka ihminen muuten on lopulta kovin normaali? Lopahtaako ihastumisesi yleensä kun havaitset tasapainottomuutta?
"Syvällisyys maksaa jotakin ihmiselle."
Niin kai se on, että mitä rehellisempi on itseään ja maailmaa kohtaan, niin sitä vaikeammaksi elämä käy.
"Lopahtaako ihastumisesi yleensä kun havaitset tasapainottomuutta?"
Ei lopahda, miksi lopahtaisi? Mietiskelin vain, että olisi mukava ihastua tasapainoiseen ihmiseen, mutta se taitaa olla turha toivo. No, ihastuminen saattaisi vielä onnistua, mutta mielenkiinto loppuisi nopeasti.
Millaista mielen epätasapainoisuuutta tarkoitat? Pohjalla käynti ja kenties terapiatausta on todennäköisesti syy miksi näissä naisissa on paljon syvyyttä ja aitoutta.
"Millaista mielen epätasapainoisuuutta tarkoitat? Pohjalla käynti ja kenties terapiatausta on todennäköisesti syy miksi näissä naisissa on paljon syvyyttä ja aitoutta."
Esimerkiksi taipumusta masennukseen, ahdistukseen tai kontrollifriikkiyteen.
Mutta hei ongelmanainen, älä nyt vielä riehaannu. En halua sellaista ongelmanaista, joka on purkanut ongelmiaan jakamalla seksiä ympäriinsä. Haluaako joku kertoa, miksi niin moni ongelmanainen on tämän tehnyt?
itsehän en ole ongelmanainen, mutta pystyn samastumaan tähän ongelmaan empaattisen luonteeni vuoksi.
- Huomautan heti, että sivusuhteet ovat asia erikseen. Silloinhan ei voida puhua seksin jakamisesta eikä varsinkaan ala-arvoisista salarakkaista.
Mutta sanoisin, että tällaisella naisella voisi olla sellainen ongelma, että hän on valinnut sellaisen aviomiehen, jota ei rakasta. Tai muuten vaan kyllästyttää. Tai haluaa tuntea olevansa kaunis, koska on kaunis. Tai haluaa seksiä, kun näkee kivannäköisen miehen.
Tällä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä ongelmallisuuden kanssa. Sehän on vain kiehtovan elämäni hallintaa.
Eihän kaikki jaa omaansa ihan kelle vaan.
Minä ainakin vaadin suhteelta hyvää pohjaa enenkuin menen sänkyyn mutta sen jälkeen olisin sängyssä kokoajan kun tiedän että suhde pelaa.
Näin täällä ja ROTUNAINEN minäkin ;)
Olenkohan minä ongelmanainen joka on jakanut itseään, koska minulla on ollut pari "irtosuhdetta" ja kaksi vakipanoa 2 vuoden sinkkuajan aikana?
Ehkä näin on.. Mutta minun mielestäni itseään jakava nainen tarkoittaa samaa huora, joka ottaa palveluistaan maksua. Ja sitä miä en ole.
Ei maksulliset huoratkaan varmaan omasta mielestään ole huoria, vaan esimerkiksi asiakaspalvelijoita...
Eli olet löytänyt mukavan ihmisen ja pidät hänestä semmoisena, kuin on, mutta et kestä niitä asioita, mitkä ovat tehneet hänestä juurikin hänet?
Jos tuo asia on sinulle ongelma, niin toivottavasti et sitten heidän kustannuksellaan leiki, etteivät enempää joudu kärsimään juuri sinun takiasi.
Jos nuo taustat eivät kelpaa, niin jatka etsimistäsi, ehkä löydät jonkun, ehkä et... Valintojen maailma. Sen haluaisin kuitenkin kysyä, että mikä siinä taustassa on nyt niin hirveää, jos kuitenkin toisesta pidät nykytilassaan?
Terveiset muuten hyvin pärjäävältä, akateemiselta, mutta yhdeksän vuoden peruskouluhelvetin aiheuttamasta masennuksesta kärsivältä pojalta.
"Eli olet löytänyt mukavan ihmisen ja pidät hänestä semmoisena, kuin on, mutta et kestä niitä asioita, mitkä ovat tehneet hänestä juurikin hänet?"
En minä noin ajattele. Olen itsekin terapiataustainen ja juuri siksi olen ajatellut, että olisi mukava ihastua joskus myös tasapainoiseen ihmiseen.
Minullakin menee ihan hyvin. Eihän terapia mikään kummoinen asia ole.
Onko pahempi olla terapiataustainen vai, ettei olisi tehnyt asialle mitään?? Kontrollifriikkeys ehkä syytä liian pitkästä sinkkuajasta? Luulisin, että syvällisyys on mahdollista sitten, kun on mielenkuohujaan tutkinut pohjamutia myöten. Kyllä kaikilta jotain luurankoja löytää, suurin osa vain niitä peittelee. Tietenkin jos on niin moniongelmainen, että haittaa seurustelua, niin sitten ei voi mitään.
Parhaat on viety ja kahlittu jo...
Ei aikuisiällä enää löydä mitään,parhaat on viety!!!
Paras on paras aina tietylle ihmiselle.
ole paljon muita kuin sinkkuja, ikisinkkuja, avio- tai avoerosinkkuja, yksinhuoltajia, pettäjiä yms. Puolet ainakin eroaa nykyisin.
Siis paljonko ihmisistä on elinikäisessä avioliitossa?