Olen itse joskus ollut pienen ajan väkivaltaisen miehen kanssa tekemisissä. Suhde ei ollut pitkä, koska minun luonteellani ei anneta muiden hakata.
Nyt minulla on ystävätär, joka on muuttanut juuri väkivaltaisen miehen kanssa yhteen. Hän tiesi jo ennen muuttoaan, että mies on pahapäinen juovuksissa ja selkään on tahtonut tulla melkoisen pienistäkin asioista - näin hän kertoi.
Nyt viikonloppuna nainen soitti minulle ja kertoi, miten oli TAAS joutunut väkivallan kohteeksi, vain viikko yhteenmuuton jälkeen. Sanoin hänelle että nyt sitten lähdet sieltä, mutta tämä ei ollut halukas vaan väitti minun ajavan vain hänelle vaikeuksia ja että haluan, ettei hänestä kukaan pidä. Olin äimissäni. Kuinka tuosta voi päästä sellaiseen käsitykseen. Lisäksi hän sanoi, ettei se ole NIIN helppoa tuosta vaan lähteä eikä oikein uskallakaan, kun ei tiedä mitä se äijä tekee...
No, juttu jatkuu... Hän kertoi myös että oli käynyt lääkärillä hakemassa paperin pahoinpitelystä. Sanoin, että mitä sinä sillä teet, jos et aio kerran miestä siitä vastuuseen laittaa, niin hän sanoi, että haki todistuksen sen takia, että mies ei enää voisi todistaa hänen käyneen ensin kiinni. Minä olin siinä vaiheessa ihan pihalla. Kysyin uudelleen, että mitä hän tarkoittaa. Hän kertoi, että oli hakannut ja potkinut ja sen lisäksi haukkunut niin että "kokokylä kuuli" miestä ensin noin puolitoista tuntia ja sitten mies oli vasta käynyt häneen kiinni, kun hän oli lyönyt ojassa lojuneen kaljapullon säpäleiksi miehen päähän.
Sanoin että kai siitä hänen hakkaamisestaan ja potkimisestaankin jotain jälkiä jäi, niin hän kertoi sanoneensa lääkärillekin, joka oli lyömisjälkiä hänen rystysissään ihmetellyt, että hänen oli ollut pakko lyödä PUOLUSTUKSEKSI.
Minusta tuntuu, että tämä on mennyt ihan kummalliseksi tämä maailma. Todistuksia haetaan ja syitä laitetaan sen päälle, joka ei syyttömyyttään yhteiskunnan silmissä kykene todistamaan. Mutta milaisella moraalilla varustettu menee ja tekee noin? Nyt minulle selvisi sekin, miksi jotkut eivät millään "pääse" eroon väkivaltaisesta suhteestaan. He ovatkin itse yhtä aktiivisia väkivallan käyttäjiä. Siihen jää kuulemma kiinni ja se alkaa tuntua hyvältä, vaikka sitten selkäänsä itse saisikin.
Nyt minulla on ystävätär, joka on muuttanut juuri väkivaltaisen miehen kanssa yhteen. Hän tiesi jo ennen muuttoaan, että mies on pahapäinen juovuksissa ja selkään on tahtonut tulla melkoisen pienistäkin asioista - näin hän kertoi.
Nyt viikonloppuna nainen soitti minulle ja kertoi, miten oli TAAS joutunut väkivallan kohteeksi, vain viikko yhteenmuuton jälkeen. Sanoin hänelle että nyt sitten lähdet sieltä, mutta tämä ei ollut halukas vaan väitti minun ajavan vain hänelle vaikeuksia ja että haluan, ettei hänestä kukaan pidä. Olin äimissäni. Kuinka tuosta voi päästä sellaiseen käsitykseen. Lisäksi hän sanoi, ettei se ole NIIN helppoa tuosta vaan lähteä eikä oikein uskallakaan, kun ei tiedä mitä se äijä tekee...
No, juttu jatkuu... Hän kertoi myös että oli käynyt lääkärillä hakemassa paperin pahoinpitelystä. Sanoin, että mitä sinä sillä teet, jos et aio kerran miestä siitä vastuuseen laittaa, niin hän sanoi, että haki todistuksen sen takia, että mies ei enää voisi todistaa hänen käyneen ensin kiinni. Minä olin siinä vaiheessa ihan pihalla. Kysyin uudelleen, että mitä hän tarkoittaa. Hän kertoi, että oli hakannut ja potkinut ja sen lisäksi haukkunut niin että "kokokylä kuuli" miestä ensin noin puolitoista tuntia ja sitten mies oli vasta käynyt häneen kiinni, kun hän oli lyönyt ojassa lojuneen kaljapullon säpäleiksi miehen päähän.
Sanoin että kai siitä hänen hakkaamisestaan ja potkimisestaankin jotain jälkiä jäi, niin hän kertoi sanoneensa lääkärillekin, joka oli lyömisjälkiä hänen rystysissään ihmetellyt, että hänen oli ollut pakko lyödä PUOLUSTUKSEKSI.
Minusta tuntuu, että tämä on mennyt ihan kummalliseksi tämä maailma. Todistuksia haetaan ja syitä laitetaan sen päälle, joka ei syyttömyyttään yhteiskunnan silmissä kykene todistamaan. Mutta milaisella moraalilla varustettu menee ja tekee noin? Nyt minulle selvisi sekin, miksi jotkut eivät millään "pääse" eroon väkivaltaisesta suhteestaan. He ovatkin itse yhtä aktiivisia väkivallan käyttäjiä. Siihen jää kuulemma kiinni ja se alkaa tuntua hyvältä, vaikka sitten selkäänsä itse saisikin.
Vastaukset 8
Vanhimmat
vain täysin sinisilmäinen hölmö uskoo suoralta kädeltä näitä juttuja täällä.
...joka on vierestä joutunut katsomaan miten ihmispaholainen ensin murtaa uhrinsa itsetunnon ja siirtyy sitten fyysiseen pahoinpitelyyn. Sinun logiikallasi jokainen kadulla ryöstetty mummokin on jotenkin itse osasyyllinen tapahtuneeseen (Mitäs meni ulos kävelemään...)
Sitähän minä tässä juuri aloituksessani kummastelin, että mikä tarve jutusta on saada syy ehdottomasti vain toisen harteille, kun kaikesta päätellen tämän minunkin ystäväni ei ole syytön tapahtumiin.
Minun on itseni kyllä sanottava, että jos aktiivisesti hakkaisin ja kävisin kumppanini päälle, en kehtaisi häntä syyttää perheväkivallasta, tilanteessa, jossa hän antaisi takaisin.
En ymmärtänyt vertaustasi ryöstöön, joka tilanteena on täysin poikkeva perheväkivaltatapahtumasta.
Alistaja ei alista, jos ei ole mitä alistaa.. nämä ovat isoäitini sanat ja pitävät paikkansa tänä päivänäkin.
"Alistaja ei alista, jos ei ole mitä alistaa.."
- Onko alistaminen eettisesti/moraalisesti oikein, ja onko se oikeudenmukaista toista kohtaan? Ei mielestäni. Kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia, ja joku on toista "hauraampi", mutta saako sitä haurautta joku käyttää hyväksi alistamalla? Ei mielestäni.
"Minun on itseni kyllä sanottava, että jos aktiivisesti hakkaisin ja kävisin kumppanini päälle, en kehtaisi häntä syyttää perheväkivallasta, tilanteessa, jossa hän antaisi takaisin. "
- En tiedä tilanteen taustoja, mutta mitä tarkoittaa itsepuolustus? Pitääkö naisen vain seisoa paikallaan kun joku käy kimppuun? Ei mielestäni. Ja väkivaltainen mies selittää kyllä aika hienosti asiat niin, että ne käännetään uhrin syyksi.
Parisuhdeväkivaltaa kokenut voi olla alistettu, lyöty ja kiusattu niin romuksi, ettei kykene enää lähtemään pois. Onko se silloin tämän uhrin, oli se mies tai nainen, vika? Uhri voi olla sairastunut masennukseen, paniikkihäiriöön tms, eikä sairauden vuoksi pysty toimimaan normaalisti.
Olen nyt ensimmäinen treediin vastannut henkilö...
Alistaminen ei ole oikein vaan se on suurta pahuutta. Olen kuitenkin tavannut henkilöitä, jotka yrittävät hyötyä leimaamalla muita. Ilman taustoja on vaikea tietää mikä on totta. Tämähän on ikiaikainen kikka, millä muun muassa toinen maailmansota sai alkunsa ja talvisota.
Voin puhua vain omasta puolestani. Olen ollut tilanteissa missä minua on yritetty alistaa. Se keino millä minä asiasta olen selvinnyt, oli vittuilu päin naamaa alusta saakka. Mutta olenkin mies, en tiedä oliko tämä järkevää, mutta näin olen tehnyt. Voisi näin ylimalkaan kannattaa olemalla mahdollisimman kylmä ja välinpitämätön.
Miehen kohdalla tämä on helppoa.
Kun kyseessä on nainen ja usein puolta pienempi, kuin väkivaltainen kumppani, niin tilanne on ihan toinen.
Vittuilu päin naamaa tietää nyrkkiä..
Vittuilu päin naamaa tietää nyrkkiä? Olen itse tehnyt tuota samaa joskus nuorempana, enkä saanut nyrkkiä keneltäkään päin naamaa. Samoin lähes kaikki naistuttavani sanovat aukovansa päätään miesystävilleen ja puolisoilleen, saamatta nyrkkiä naamaansa. Melkoista yleistystä sinulta väittää, että puolustautuminen tietää selkäsaunaa. Puolustautumatta jättäminen tietää alistumista - siihenkö pyrit?
Tämä tapaus, josta kerron tässä aloituksessa on nyt muuttamassa pois sieltä, jonne lähti, päätti nostaa samalla syytteen pahoinpitelystä. Toisin sanoen tulee käyttämään oikeuslaistostamme hyväkseen kostaakseen avopuolisolleen sen, ettei tämä totellut häntä orjallisesti.
Puolisonsa tottelemattomuudesta suuttuneena ystävättäreni hakkasi puolisonsa mm. pullolla kasvoihin, potki ja hakkasi nyrkein ja kun puoliso tarttui hänen käsiinsä, ettei nainen päässyt enää enempää tekemään vahinkoa miehelle, siitä jäi kiinnipitojäljet, joilla nainen pystyy todistamaan pahoinpitelynsä. Näin hän uskoo, puhuin hänen kanssaan juuri puhelimessa. Hänen puolellaan on koko suomalainen kulttuuri.
Säälin näitä miehiä, jotka näin saavat rikosrekisterin tämän tyhmän ja sokean yhteiskunnan vuoksi. Hävetkää.
Tapauksen naishenkilö yritti alistaa miestään, siinä kuitenkaan onnistumatta, osittain siitä syystä, että mies oli humalassa. Kun mies ei alistunut hänen tahtonsa mukaan, nainen otti väkivallan käyttöönsä ja hakkasi miestä kymmenien silmäparien edessä säälittä. Kun mies joutui puolustautumaan tämän sekapäisen hyökkäystä vastaan, siitä luonnollisesti jäi jäljet, joita nainen kävi esittelemässä valheineen terveyskeskuslääkärillä, eikä hänellä ollut mitään vaikeuksia saada valhettaan läpi, niin mätä ja sokea on tämä yhteiskunta.
Jos sanot, että nainen toimi oikein, olet itse yhtä sairas ja alistusriippuvainen kuin hänkin ja hoitoon tuollaiset tarvitsisi kiikuttaa. Toivon vaan, että hän häviää juttunsa oikeudessa.