Olimme yhdessä ~5kk. Hän asui toisella paikkakunnalla, mikä ei minulle ollut ongelma. Kun lukio oli päättymässä niin vietin sillä pitkiä aikoja ja kävin vain kotona kääntymässä. Olin niin onnellinen - olin ensimmäistä kertaa rakastunut.
Eräänä viikonloppuna tulin käymään kotonani ja hän meni käymään kotonaan. Sen viikon sunnuntaina sain häneltä viestin, että tuletko nettiin. "Tämä juttu ei enää toimi, en tunne enää vain samoin."
Eli siis minut jätettiin netissä, ilman mitään pätevää syytä ilman mitään varoituksia. Meillä ei ollut riitoja ja kaikki "meni hyvin". Toisin ilmeisesti oli hänen mielestään.
Erosta on kulunut nyt melkein 1,5 vuotta. Hänellä on uusi vaimoke ja he ovat muuttaneen yhteenkin. Minä vain en silti pääse eroon näistä tunteistani. Katselen kuvia ja itken vieläkin itseäni uneen miettiessäni häntä. Ystäväni on minulle sanonut, että hän (siis tämä mies) tulee minulle aina olemaan se, jonka perään tulen itkemään. Kaikillahan on sellainen tavoittamaton ja/tai kaipuuta herättävä henkilö elämässään, joka saa kyyneleet tulemaan pintaan.
Mutta tässä tapauksessa se ei ole noin helppoa. Olen käynyt tässä läpi miehiä joiden kanssa olen yrittänyt olla. Ensinnäkin, he muistuttavat ulkonäöltään ihan tätä entistäni. Se tulee alitajunnallisesti kai, että pitää komeana ihmisiä, jotka häntä muistuttavat. Toiseksi suhteet ovat menneet aina mönkään, koska joku asia ei ole klikannut. Alitajunnallisesti sekin varmaan, koska eihän toinen voi olla niin samanlainen vaikka kuinka muistuttaisikin ulkonäöltään samalta. Tavallaan etsin edelleen häntä.
Tavallaan en haluaisi päästä yli. Pelkään jotenkin, että jos päästän irti unohdan. En halua unohtaa. Aikuistuin ko. suhteessa niin paljon, että en halua unohtaa sitä, miten se teki minut "aikuiseksi". Enkä halua unohtaa sitä hyvää oloa, joka minulla oli suhteen aikana. Tunnetta, jonka en usko enää kenenkään muun kanssa enää palaavan. Eihän sitä samaa voi tuntea tiedetään, mutta ei läheskään samantyylistä onnellisuutta.
Toisaalta taasen, haluaisin jatkaa elämääni. Kaipaan rakkautta, en tunne itseäni kokonaiseksi ellei vieressä ole sitä toista, jota kuta joka saa minut nauramaan, tuntemaan itseni kauniiksi ja halutuksi - toisin sanoen rakastetuksi. Mutta en "haluissani" kuitenkaan harrasta yhden illan juttuja.
Romantikko, mikä romantikko. Olisin vain kiitollinen, jos joku muu on samanlaisessa ongelmassa, että kertoisi miten päästä eteenpäin. Unohtamatta, mutta päästä yli. Tämä on alkanut ahdistaa ja painaa - joskus jopa masentaa - pahemman kerran.
Eräänä viikonloppuna tulin käymään kotonani ja hän meni käymään kotonaan. Sen viikon sunnuntaina sain häneltä viestin, että tuletko nettiin. "Tämä juttu ei enää toimi, en tunne enää vain samoin."
Eli siis minut jätettiin netissä, ilman mitään pätevää syytä ilman mitään varoituksia. Meillä ei ollut riitoja ja kaikki "meni hyvin". Toisin ilmeisesti oli hänen mielestään.
Erosta on kulunut nyt melkein 1,5 vuotta. Hänellä on uusi vaimoke ja he ovat muuttaneen yhteenkin. Minä vain en silti pääse eroon näistä tunteistani. Katselen kuvia ja itken vieläkin itseäni uneen miettiessäni häntä. Ystäväni on minulle sanonut, että hän (siis tämä mies) tulee minulle aina olemaan se, jonka perään tulen itkemään. Kaikillahan on sellainen tavoittamaton ja/tai kaipuuta herättävä henkilö elämässään, joka saa kyyneleet tulemaan pintaan.
Mutta tässä tapauksessa se ei ole noin helppoa. Olen käynyt tässä läpi miehiä joiden kanssa olen yrittänyt olla. Ensinnäkin, he muistuttavat ulkonäöltään ihan tätä entistäni. Se tulee alitajunnallisesti kai, että pitää komeana ihmisiä, jotka häntä muistuttavat. Toiseksi suhteet ovat menneet aina mönkään, koska joku asia ei ole klikannut. Alitajunnallisesti sekin varmaan, koska eihän toinen voi olla niin samanlainen vaikka kuinka muistuttaisikin ulkonäöltään samalta. Tavallaan etsin edelleen häntä.
Tavallaan en haluaisi päästä yli. Pelkään jotenkin, että jos päästän irti unohdan. En halua unohtaa. Aikuistuin ko. suhteessa niin paljon, että en halua unohtaa sitä, miten se teki minut "aikuiseksi". Enkä halua unohtaa sitä hyvää oloa, joka minulla oli suhteen aikana. Tunnetta, jonka en usko enää kenenkään muun kanssa enää palaavan. Eihän sitä samaa voi tuntea tiedetään, mutta ei läheskään samantyylistä onnellisuutta.
Toisaalta taasen, haluaisin jatkaa elämääni. Kaipaan rakkautta, en tunne itseäni kokonaiseksi ellei vieressä ole sitä toista, jota kuta joka saa minut nauramaan, tuntemaan itseni kauniiksi ja halutuksi - toisin sanoen rakastetuksi. Mutta en "haluissani" kuitenkaan harrasta yhden illan juttuja.
Romantikko, mikä romantikko. Olisin vain kiitollinen, jos joku muu on samanlaisessa ongelmassa, että kertoisi miten päästä eteenpäin. Unohtamatta, mutta päästä yli. Tämä on alkanut ahdistaa ja painaa - joskus jopa masentaa - pahemman kerran.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ihan ensiksi haluaisin sanoa sinulle, että et ole valmis uuteen suhteeseen, koska alitajuisesti haet samanlaista kuin entisesi oli. Ymmärrät varmaan, että mikään uusi suhteesi ei tule toimimaan niin kauan, kun olet itse onnesi esteenä. Sinun pitää, täytyy päästää irti menneestä. Ajattele asia näin: mieti mitä kaikkea voit menettää elämässäsi nyt, sen kustannuksella että elät vielä menneessä? Elämänasenteellasi et tee hallaa kuin itsellesi.
Ymmärrän, että menneestä on vaikea päästää irti, itselläni on kokemusta siitä. Ei mikään ihmekään, ettei itselläsi ole klikannut uusien miesten kanssa, koska he eivät vaan voi olla entisesi kopioita luonteeltaan. Kaikki ihmiset ovat erilaisia. Anna itsellesi aikaa, älä väkisin yritä sitoutua kehenkään, mutta älä myöskään anna onnesi kulkea ohitsesi menneitä märehtimällä.
Tämä on nyt sinulle uusi tilaisuus löytää sammakoiden joukosta helmi itsellesi. Äläkä tuhlaa ajatustakaan siihen, mitä entisesi tekee ja kenen kanssa. Elä omaa elämääsi, tee suunnitelmia ja toteuta niitä. Näytä, että prkele, olen vahva nainen ja pärjään kyllä!
Eikä tämä entisesi tule olemaan se, jonka perään tulet aina itkemään. Pötypuhetta! Odota vaan, kun se oikea osuu kohdalle. Ja eikös se niin ole, että niitä hyviä tarvitsee vaan etsiä vähän kauemmin :) Ja voi kuule, tulet tuntemaan vielä suurempaa tunteen paloa ja rakkautta jonkun muun kanssa. Sinun pitää ensin alkaa uskomaan siihen itsekin! Ja näin tulee tapahtumaan, aivan varmasti!
Hän ei ollut sinua varten, muuten olisitte yhä yhdessä. Vielä kohtaat ihmisen, joka ei koskaan halua luopua sinusta. Ihmisen, joka on valmis jakamaan koko loppuelämänsä kanssasi. Ja muista, riippuvuus ei ole rakkautta, se on tuttuun ja turvalliseen tottumista.
Ja nyt lupaat yhden asian: et enää katsele niitä valokuvia! Vie kaikki, mikä muistuttaa hänestä ja yhteisestä ajastanne, vaikka vintille, mutta pois silmiesi ulottuvuudesta! Kierrät samaa oravanpyörää viikoista ja kuukausista toiseen katselemalla valokuvia ja muistelemalla aikaa, jota ei enää ole.
Unohda menneet ja ala elämään tätä hetkeä. Ole avoin, ota ote omasta elämästäsi. Nyt elät aikaa vielä entisellesi, mikä ei ole sen arvoista! Hän ei ollut arvoisesi, ja hän menetti enemmän: sinut!
Nyt muutat asennettasi. Ala nyt elämään tätä hetkeä ja nauti jokaisesta hetkestä. Kun olet sinut itsesi kanssa, kukaan ei voi olla huomaamatta hehkuasi. Luultavasti sinusta heijastuu ulkopuolisille, ettet ole tyytyväinen elämääsi. Puhkea nyt hyvä nainen kukkaan ja anna ihanan herrasmiehen poimia sinut! Kukaan mies ei ole sen arvoinen, että tuhlaisi elämänsä arvokkaimpia hetkiä.
Hyvää syksyä sinulle! Menneet ovat menneitä, uusi ja tuntematon tulevaisuus edessä! Älä missaa sitä! Vain sinä itse olet onnesi esteenä.
Kuinkakohan kauan sä aiot vielä tuota rumbaa jatkaa? Mies on selvästi jatkanut elämäänsä, löytänyt uuden naisen joka hänen mielestään sopii hänelle paremmin. Ehkä se hänen pätevä syynsä silloin oli just tämä toinen nainen. Kaipa sussa oli jotain minkä hän koki ahdistavaksi. Koki ettei teillä tule olemaan sen kummempaa tulevaisuutta. Hän siis varmasti oli luomassa ihastusta/suhdetta tähän toiseen naiseen niiden teidän yhdessäolo kuukausien aikana. Sitten vielä kun asuitte toisella paikkakunnalla..jne. Sun kanssa oleminen olisi ollut häneltä valheellista olemista. Sinunkin olisi aika jo alkaa päästämään pikkuhiljaa irti. Äläkä edes mieti seurustelua tänä aikana, jos kerran olet vielä niin kiinni siinä exässä, että etsit hänen näköisiään ja oloisiaan miehiä. Herätys! Ei ne rakkaudet siihen lopu!