Enpä olisi muutama vuosi sitten uskonut elämäni olevan näin yksinäistä isossa kaupungissa.
Valmistuin yliopistosta, kaverit häipyivät omille teilleen ja oman alan töitä ei ole valmistumisen jälkeen löytynyt. Lisäksi aiempia ystävyys- ja kaverisuhteita ei ollut ja poikaystäväni kanssa suhde päättyi viime syksynä. Kulunut vuosi kului aiemmassa ammatissani pätkätöitä tehden, joka ei motivoinut ja ollut taloudellisesti kannattavaa, mutta auttoi jaksamaan sydänsurujen keskellä ja tarjosi edes jotakin ihmiskontakteja. Ilman noita pätkätöitä olisin jäänyt neljän seinän sisälle.
Olen persoonaltani elämänmyönteinen, positiivinen ja iloinen persoona, mutta tämä elämäntilanne toisinaan masentaa ja itkettää. On hyviä päiviä kun jaksan opiskella harrastusluonteisesti, puuhastella ja olla iloinen, mutta turhan paljon menee aikaa elämästä masennuksen vallassa. Tuntuu pahalta, että opiskelujen kautta yrittänyt ja "kunnollinen" ihminen ei löydä paikkaansa tässä yhteiskunnassa vaan tulee syrjäytyneeksi. Ei ole onnea rahassa eikä rakkaudessa. En polta ja käytän alkoholia äärimmäisen harvoin.
Vielä jaksan kuitenkin yrittää, mutta pettymykset työnhaussa ja uusien ihmissuhteiden solmimisessa ovat äärettömän isoja, kun ei ole kumppania tai ystäviä kuuntelemassa murheita.
Olisi ihanaa saada teiltä kannustusta, tukea, ymmärrystä, ajatuksia yms.
Valmistuin yliopistosta, kaverit häipyivät omille teilleen ja oman alan töitä ei ole valmistumisen jälkeen löytynyt. Lisäksi aiempia ystävyys- ja kaverisuhteita ei ollut ja poikaystäväni kanssa suhde päättyi viime syksynä. Kulunut vuosi kului aiemmassa ammatissani pätkätöitä tehden, joka ei motivoinut ja ollut taloudellisesti kannattavaa, mutta auttoi jaksamaan sydänsurujen keskellä ja tarjosi edes jotakin ihmiskontakteja. Ilman noita pätkätöitä olisin jäänyt neljän seinän sisälle.
Olen persoonaltani elämänmyönteinen, positiivinen ja iloinen persoona, mutta tämä elämäntilanne toisinaan masentaa ja itkettää. On hyviä päiviä kun jaksan opiskella harrastusluonteisesti, puuhastella ja olla iloinen, mutta turhan paljon menee aikaa elämästä masennuksen vallassa. Tuntuu pahalta, että opiskelujen kautta yrittänyt ja "kunnollinen" ihminen ei löydä paikkaansa tässä yhteiskunnassa vaan tulee syrjäytyneeksi. Ei ole onnea rahassa eikä rakkaudessa. En polta ja käytän alkoholia äärimmäisen harvoin.
Vielä jaksan kuitenkin yrittää, mutta pettymykset työnhaussa ja uusien ihmissuhteiden solmimisessa ovat äärettömän isoja, kun ei ole kumppania tai ystäviä kuuntelemassa murheita.
Olisi ihanaa saada teiltä kannustusta, tukea, ymmärrystä, ajatuksia yms.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Lähdetkö kävelylle?
[email protected]
onnea rahassa, niin onnea myös rakkaudessa ja päinvastoin. Jos näiden kahden vaihtoehdon väliltä pitäisi valita, rakkaus vie voiton 6-0!
yllättävästi positiivisia asioita. Olet älykäs, olet juuri suorittanut yliopiston loppuun. Olet suunnitelmallinen, kun tyydyit pätkätöihin etkä jäänyt neljän seinän sisälle itkemään elämäntilannettasi. Kaikki eivät olisi siihen pystyneet, usko tai älä. Lisäksi sinulla on kykyä olla itsellesi rehellinen. Myönnät suoraan että "Minä olen yksinäinen" etkä jää roikkumaan mihinkään neljäsosa-ihmisiin (kaverinkaverin kavereihin). Sinä sanot itsellesi suoraan sen, mitä sinä tarvitset ja mitä sinä haluat. Se on mielestäni merkki siitä, että osaa arvostaa itseään! On hienoa, että pystyy ajattelemaan määrätietoisesti: "Tämä ei minulle riitä, minä ansaitsen parempaa". Niin sinä ansaitsetkin. Osa ihmisistä ei välttämättä koskaan tajua ansaitsevansa parempaa, mutta sinä et kuulu heihin. Et ainakaan tekstisi perusteella. Usko lujasti itseesi yhä jatkossakin, äläkä anna periksi, vaikka kuinka siltä tuntuisi välillä. Muista myös, että on todella hieno saavutus jo se, kun on suorittanut tutkintonsa yliopistossa loppuun!! Sillä on arvoa! Se kertoo paljolti ihmisen sitkeydestä ja kyvystä keskittyä tekemäänsä. Älä anna tämän asian mennä unohduksiin, vaan ole siitä ylpeä päivittäin.
Todella kurjaa =( Tekstisi sai minut aivan kyyneliin, etenkin tuo lause "Tuntuu pahalta, että opiskelujen kautta yrittänyt ja "kunnollinen" ihminen ei löydä paikkaansa tässä yhteiskunnassa vaan tulee syrjäytyneeksi."
Ehkä esimerkiksi tältä sivustolta löytyisi sinulle mukavaa ja fiksua seuraa? Täällä on varmaan monta muutakin kivaa ihmistä, joilla on samankaltainen tilanne kuin sinulla. Vaikutat tuon tekstin perusteella todella sympaattiselta ihmiseltä, ja toivon hartaasti, että pääset yksinäisyydestäsi. Voimia ja jaksamista sinulle!
Jos täältä sivustolta löytyisi tosiaan mukavaa ja fiksua seuraa vaihtamaan ajatuksia ja kenties harrastamaankin jotain, niin eiku kirjoittamaan. Itse asun Treella ja ikää 30v.
[email protected].