Olen naimisissa ja minulla on lapsia ,silti olen vielä nuori .Olen töissä samassa työpaikassa kuin mieheni ,mikä vain pahentaa tätä tilannetta ,sillä rakastuin esimieheeni samantien kun tulin töihin .En saanut häntä pois mielestäni päivällä enkä yöllä.Tuli firman juhlia jolloin ,huomasin hänen tuntevan samoin minua kohtaan ,hänkin on kyllä varattu ,avoliitossa ja hänellä on myös lapsia.No siinä muutamat juhlat olivat ja joka kerta lähestyimme toisiamme ja hän kertoi ettei heillä mene kovin hyvin puolisonsa kanssa ,niinkuin ei mielestäni minullakaan tietyissä asioissa.No se kerta tuli ,oli palaveri jossa otettiin ja saunottiin ja silloin me avauduimme ja suutelimme pyyhepäällä ja se oli taivaallista .Ilta päättyi siihen että meinasimme rakastella ,mutta se johti suuseksiin jonka minä annoin ,siksi etten uskaltanut päästää häntä näkemään minua kokonaan ,mikä on yksi syy miksi en antaudu tästä kaikesta ja kerro hänelle että olen yhä häneen täysin rakatunut,häpeän pahoja raskausarpiani ,joista mieheni minua aina muistuttaa ,että jos eroaisimme kukaan mies ei minua haluaisi arpineni.Kun tuo ilta oli ,menimme teomme jälkeen paniikkiin ja puhuimme asioista ja hän mainitsi olevansa rakastunut minuun ,mutta hänellä on kuitenkin hyvä olla avopuolisonsa kanssa.Puhuimme kuinka lähellä olemme toisiamme käyneet ja selvästi tunsin kuinka asiat olisivat toisin jos emme olisi varattuja tahoillamme.Siitä on jo kaksi vuotta ja tunteeni eivät ole kadonneet mihinkään ,hänestä en ole varma.Olen ollut töistä pois ,lomalla ja kun tapasin hänet pari päivää sitten käydessäni työpaikalla ,tunsin vieläkin sen tunteen meidän välillä ja tiedän että olen edelleen häneen kovasti ihastunut.SE että petin miestäni on anteeksiantamaton asia ,mutta halusin olla miehelleni kuitenkin rehellinen ja kerroin hänellä koko tapahtuneen ,koko totuuden ja hän on antanut anteeksi,ainoastaan sitä en kertonut että olen siihen mieheen rakastunut ,koska SE satuttaisi häntä vielä enemmän kuin harrastamamme suuseksi,enkä haluoa hänelle sitä.En tiedä mitä tehdä kun tunteilleen ei voi mitään,olenko ainoa joka tekee näin ilkeästi omaa puolisoaan kohtaan ,vain se ei tunnu väärältä?
Hajoan tunteisiini
SYDÄNSIRPALE
92132
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Uudessa työympäristössä ajatuksesi selkiytyvät ja näet tilanteesi uudessa valossa. Sinulla on reilu mies, hyväksyy rakkautesi toista miestä kohtaan ja on silti valmis jatkamaan yhteiseloanne. Mitä tarkalleen miehesi antoi anteeksi?
Ellei tämä ole fantasia,
- ihmettelen.
Työkaverini kanssa tiedämme olevamme toisillemme Niitä Oikeita - mutta molemmilla on kotona asiat suht ok eikä koteja haluta rikkoa, joten yritämme vain kituutella eteenpäin... Asian kanssa oppii elämään. Jos oppii...
Jos tietää olevansa jonkun kanssa jotain parempaa kuin mitä nykyisyys on, miksi pitää kituuttaa eteenpäin? Elämä on vain kerran annettu, ei sitä pidä haaskata kituuttamiseen.
Ja vaikkei se uusi osoittautuisikaan siksi oikeaksi, ei silti tarvitse ajatelleensa heittäneensä jotain hukkaan, elämässä tulee uusia tilaisuuksia ja uusia ihmisiä, niin se vain on. Kunpa ihmiset oppisivat eroamaan sovussa, ja jättämään katkeruuden taakse, olisivat asiat maailmassa paljon paremmin. Aina ei vaan sovita yhteen tai elämän edetessä muututaan eri suuntiin, ei se silti tarkoita että jotain olisi kauheasti epäonnistunut. Ihmisellä on elämässään eri vaiheita, mutta jos joku löytää itselleen ihmisen jonka kanssa puolin ja toisin viihdytään ja ollaan onnellisia loppuun asti, mikäs sen hienompaa!
mäkin alan taipua ajattelemaan. Elämä on kuitenkin rajallinen ja ainutkertainen... Vaikkei läheisiä saakaan loukata tahallaan, kumpi sitten on parempi vaihtoehto: jatkaa valhetta, että kaikki on ok vai sanoa totuus..?
Hyvä ystäväiseni!
Tekstisi läpi kuultaa syvä ahdistus tilanteestasi. "Silti olen nuori"-repliikki kertoo kadotetusta nuoruudesta. Ehkä siirryit omasta mielestäsi turhan aikaisin vaimon ja äidin rooliin ja koet pientä kriisiä aikuistumisesta. Vapauden kaipuuta ongelmia parisuhteessa luo houkutukselle liian suuren todennäköisyyden.
Jokatapauksessa parisuhteenne tarvitsee apua. Itseasiassa se on tarvinnut sitä jo ennen tätä pettämistä. Kumman luulet satuttavan enemmän: Se että leikit rakastavasi vai se että sanot sen suoraan miehellesi?
Miehesi olettaa että sinä rakastat häntä. Kuinka voit olla niin itsekäs, että valehetelet sen hänelle. Kerro totuus ja anna ajan parantaa. Luulisi että hänelläkin on oikeus tulla rakastetuksi...
Kiitos paljon avusta ja mielipiteistänne ,mutta ilmaisin itseäni hieman kyllä väärin kun kyse ei ole vain siitä että olen ihastunut tähän esimieheeni tai rakastunut ,no sitä on vaikea mennä sanomaan kun en ole elänyt hänen kanssa yheiseloa päivääkään ,edes viettänyt aikaa /tutustunut oikein kunnolla niin että voisin olla varma että olen rakastunut.Mutta tosiaan asia on myös niin että rakastan kyllä aviomiestäni ja ehkä olen hänestä niin sanotusti riippuvainen ,olemme olleet aviossa 5 vuotta,mutta en seksuaalisesti ja intohimoisesti eli hän ei sillä lailla minua sytytä,mutta on tuttu ja turvallinen.Voiko silloin avioliitosta tulla mitään pitemmän päälle jos puoliso ei kiinnosta tai kiihota seksuaalisesti?
ja kysy itseltäsi miksi elän suhteessa tämän miehen kanssa? Rakastanko miestäni vai nykyistä turvallista elämäni tilannetta? Olenko onnellinen? Mikä tekee minut onnelliseksi? Näenkö itseni samassa tilanteessa vielä kymmenen vuodenkin jälkeen?
Kenen kasvot näen, kun ummistan silmäni miettien elämäni rakkausta. Näenkö ketään? Ellet näe kumpaakaan, sinun kannattaisi ottaa etäisyyttä kumpaakin mieheen. Jos näet miehesi, unohda heti esimies.
Mitä pitempään jatkat tätä itsesi pettämistä, sen vaikeampaa on päätöksen tekeminen. Jos jäät pelkästä syyllisyyden tunteesta miehesi luo, mieti tarkkaan kenen elämän hukkaat.Ja voit olla varma että tämä esimies ei jää viimeiseksi saavutukseksi.Pitkässä suhteessa molemmat osapuolet tuntevat toisensa hyvin ja pienistäkin puutteista tehdään suuri numero. Se saa ihmiset haaveilemaan puolison ääripäästä. Ja ajatellaan että kun löydetään ihastuksesta se puoli mistä on nykyisessä suhteessa puutetta, luullaan löytäneen se oikea. Mutta samat ongelmat elleivät jopa pahemmat löytyvät edestä. Avainsanana onkin se, miten ne ongelmat ratkaistaan. Samat ongelmat, eri ihminen, erilaiset ratkaisut.
Esteitä on luvassa, tulit mihin ratkaisuun tahansa. Joten suosittelen että selvität ajatuksesi erossa molemmista.
"että rakastan kyllä aviomiestäni ja ehkä olen hänestä niin sanotusti riippuvainen ,olemme olleet aviossa 5 vuotta,mutta en seksuaalisesti ja intohimoisesti eli hän ei sillä lailla minua sytytä,mutta on tuttu ja turvallinen.Voiko silloin avioliitosta tulla mitään pitemmän päälle jos puoliso ei kiinnosta tai kiihota seksuaalisesti?"
Aivan sama täällä! Mutta mitä tilanteessa tehdä! Kun näen hänet työpaikalla, niin jalat vie alta..
tämä mitä kerroit tarkottaa sitä että et missään tapauksessa rakastat miestäsi.Jos olette samassa paikassa työssä sinä ja miehesi kanssa,ja sinä harrastat seksiä pomon kanssa niin osoitat syvä halveksunta ja piittaamattomuutta oma kaveria kohtaan.Et millään voi rakasta miestäsi kun oot
valmis tallaamaan sen tunteet harrastamalla
suuseksiä pomon kanssa,sillon miestäsi ei varmana ole sun mielessäsi.En halua sulle mitään paha,tiedän itse että on ilkeästi kirjoitettu
Et kertonut miehellesi
että rakastat toista miestä,niin että et ole ollut kovin rehellinen,kaukana siitä.
Tämä on karu totuus