Voin vielä kuulla äänesi
ja nähdä silmäsi edessäni.
Muistan sinun huultesi hymyn
ja tunnen kätesi kosketuksen.
Kun astuit elämääni,
rakkaus yllätti minut.
Annoin sydämeni vallan sinulle
ja sillä sinä teit minut onnelliseksi.
Enkä kadu sitä,
koska ilman valtaa sydämeeni
et olisi voinut tuoda niin paljon iloa.
Samalla vallalla sinä surmasit jotakin sisälläni,
Unohdin että olit vain toinen rikkinäinen ihminen
jonka sielu oli rikki revitty.
Halusin rakastaa sydäntäsi ja sieluasi,
mutta pakenit kaikkia minun yrityksiäni.
Kun yritin kömpelösti kohdata sydämesi,
lukitsit aina itsesi pois.
Sinä halusit pakoon todellisuudesta
mutta minä tahdoin elää siinä sinun kanssasi.
Kadotin sinut ennen kuin sain sinut,
lähdit pois ennen kuin tulitkaan.
En ehtinyt tuntea sinua,
mutta sinusta tuli opettajani,
toisen rikkinäisen ihmisen opettaja.
Sydämeni kaipaa sinua vieläkin.
Näen sinut aina joskus.
Jokainen vilkaisu opettaa minulle rakkautta
ja vapautta niistä olosuhteista joissa elän.
Silti toivon että sydämemme vielä kohtaisivat
ja tulisivat rakkaiksi ystäviksi.
Silloin voisin taas koskettaa sinua,
sinun sydäntäsi ja ruumistasi.
Siihen saakka kannan mukanani
onnea jonka annoit
tuskaa jonka annoit
vapautta jonka annoit.
Kuinka paljon ihminen voi kaivata toista?
Kuinka kauan?
Jonain päivänä tiedän.
ja nähdä silmäsi edessäni.
Muistan sinun huultesi hymyn
ja tunnen kätesi kosketuksen.
Kun astuit elämääni,
rakkaus yllätti minut.
Annoin sydämeni vallan sinulle
ja sillä sinä teit minut onnelliseksi.
Enkä kadu sitä,
koska ilman valtaa sydämeeni
et olisi voinut tuoda niin paljon iloa.
Samalla vallalla sinä surmasit jotakin sisälläni,
Unohdin että olit vain toinen rikkinäinen ihminen
jonka sielu oli rikki revitty.
Halusin rakastaa sydäntäsi ja sieluasi,
mutta pakenit kaikkia minun yrityksiäni.
Kun yritin kömpelösti kohdata sydämesi,
lukitsit aina itsesi pois.
Sinä halusit pakoon todellisuudesta
mutta minä tahdoin elää siinä sinun kanssasi.
Kadotin sinut ennen kuin sain sinut,
lähdit pois ennen kuin tulitkaan.
En ehtinyt tuntea sinua,
mutta sinusta tuli opettajani,
toisen rikkinäisen ihmisen opettaja.
Sydämeni kaipaa sinua vieläkin.
Näen sinut aina joskus.
Jokainen vilkaisu opettaa minulle rakkautta
ja vapautta niistä olosuhteista joissa elän.
Silti toivon että sydämemme vielä kohtaisivat
ja tulisivat rakkaiksi ystäviksi.
Silloin voisin taas koskettaa sinua,
sinun sydäntäsi ja ruumistasi.
Siihen saakka kannan mukanani
onnea jonka annoit
tuskaa jonka annoit
vapautta jonka annoit.
Kuinka paljon ihminen voi kaivata toista?
Kuinka kauan?
Jonain päivänä tiedän.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kauniita sanoja. Ei mikään unohdu, vaikka elämä jatkuu. Joku osa voi kaivata entistä rakastettua loppuelämän. Huonoina hetkinä se hyvä mitä oli nousee mieleen. Se ei tee senhetkistä elämää huonommaksi - se auttaa jaksamaan.
mutta hieman pitkähkö...lyhyempi olisi toiminut paremmin ! Kuitenkin löysin paljon omaan tilanteeseeni sopivaa ja sanasi kosketti ! :)
Todella sattuva runo. Koen juuri noita
tunteita itsekkin. Kiitos.