Isän mukanaolo

ja valvomisesta väsynyt.Hormoonit voivat muuttaa kokonaisuuden arviointikykyä,mutta se on onneksi ohimenevää.Yritä saada edes kerran nukuttua kunnolla,vaikka jonkun ulkopuolisen avustuksella.Mulla se teki ainakin ihmeitä.Koko ajatusmaailma muuttui ja selkeytyi.Miehesi kuulostaa erittäin vastuuntuntoiselta ja kunnolliselta ihmiseltä.Harvalla on noin hyvää tilannetta.Toivottavasti mies arvostaa raskasta työtäsi ja sinä hänen.Monesti onnen tajuaa vasta kun sen menettää.

Meillä on sama meininki, mutta mielestäni se on ihan OK. Eihän mieheltäkään nyt voi kaikkea vaatia! Ajattele nyt: hän käy töissä, tuo rahan taloon, tekee remontin, jotta teillä olisi hyvä ja turvallinen olla ja sitten vielä raskaan päivän päätteeksi pitäisi hoitaa lapsi ja valvoa jopa yö! Vähän on kohtuutonta vai mitä?
Meillä ainakin toimii sellainen systeemi, että minä hoidan lapsen ja mies työn ja tällähetkellä myös elättämisen rahallisesti (äitiysrahalla kun ei pitkälle pötkitä). Viikonloppuna sitten hoidetaan yhdessä, mutta minä kuitenkin enemmän siten, että minä kylvetän, imetän ja syötän muutenkin. Mies ei ole ikinä valvonut, no toisaalta eihän hän voi imettääkään, että siinä mielessä ei ole tarvinnutkaan. On hän sitten yksin ollut vauvan kanssa 3krt yön, että äiti on päässyt vähän viihteelle ja rentoutumaan kavereiden kanssa.
Tämä toimii meillä, ja uskon että tekin löydätte ratkaisun! Mutta ei kannata vaatia mieheltä liikoja, ei miehetkään ole yli-ihmisiä. Ja väsy tulee väistämättä, sitä tämä äitiys on.. :)

Ehdotan, että lainaat kirjastosta kirjan "Ruuhkavuosi", jonka on kirjoittanut Pauliina Susi. Yritä löytää aikaa sen lukemiselle, kirja on kertomus juuri tästä aiheesta: äiti, pieni lapsi, isä, talon remontoiti/rakennus, työkiireet...jnejne. Kannattaa lukea loppuun asti, kyllä se loppujen lopuksi voimia antaa. Ja vaikka kirjoittaja on nainen, myös miehen ajatuksia voi ymmärtää kirjan kautta.

Suosittelen. Voimia sinulle.

tuli vaan mieleen, kun mäkin oon paininut samojen asioiden kanssa. Kuka teillä vaihtaa lamput? Korjaa, jos jotain menee rikki? Huolehtii, että autossa on öljyä. Pesee ja siivoaa auton. Leikkaa nurmikon. Tekee talvella lumityöt. Puolustaa, jos joku loukkaa. Tässä pieni osa miesten kotitöistä. Mäkin vaadin mieheltäni usein enemmän, kun olen niin kyllästynyt kodinhoitoon... niin mullakin on nyt tyttö 4kk. Mutta, kun miettii tota, että on niitä hommia miehilläkin ja että nainen niissä harvemmin auttaa. niin ymmärtää ehkä sitä miestäänkin paremmin. Totuus nyt vaan on niin, että eipä sitä miestään voi muuttaa. Täytyy vaan yrittää muuttaa itseään ja kohdella sitä toista hyvin niin huomaa, että saa samaa takaisin. Mä ainakin kaikesta huolimatta rakastan miestäni vieläkin aivan jumalattomasti. Ja rakkaus on myös kunnioittamista. Munkin pitäis useammin näyttää miehelleni, että arvostan sitä, mitä se tekee kotona.

remppa on se minkä mies hallitsee ja vauvanhoito on vieraampi laji. Mies siis pakenee sinne missä voi päteä ja olla tarpeelinen sen sijaan että on kanssanne. Miehen näkökulmasta järkevää..

Sopikaa vaikka välillä etukäteen yhteisistä perheilloista jollain syyllä. Ota omaa aikaa jotta jaksat vauvan kanssa vaikka lenkillä käyden tms syyllä. Ei se paska ketään ilahduta ja ruokahaluja herätä, mutta kyllä siitä pitäisi miehenkin selvitä vaikka näyttää olevan nykyään aika yleistä että ei edes yritetä..

Keskustelemalla ja nopilla omilla kikkailuilla saat ainakin aikaa ja hieman miestä tutustumaan lapseen lisää.

Me rakennettiin omakotitalo kun odotin keskimmäistä lastamme. Tyttö syntyi raksan puolivälissä . Mies ei paljon ehtinyt kotona olemaan raskauteni aikana taikka sitten kun tyttömme oli syntynyt, voisi sanoa että odotin keskimmäistä yksin ja ensimmäiset kahdeksan kuukautta hänen syntymästään toimin yksinhuoltajana, koska mies kävi töissä ja oli rakasalla. Niin ja mulla oli siis silloin kaksi lasta joilla ikäeroa 1v1kk.

ja tottakai olin väsynyt kun hoisin kodin, koiran, lapset kaikki juoksevat menot yms. mutta nukuin aina päikkärit kun lapsetkin nukkuivat ja yritin iltaisin mennä ajoissa nukkumaan jne.
Eikä tullut koskaan edes mieleen, että miestä ei kiinnostaisi olla meidän kanssa vaikka ei todellakaan lapsia juurikaan koskaan hoitanut, mutta hän teki perheelleemme töissä rahaa ja rakensi perheellemme vapaa-ajallaan tilavaa uutta ihanaa taloa.
Minun mielestäni ei ihan kaikkea voi vaatia (eikä saa vaatia), miehesi tekee hyvää teidän kaikken eteen remppaamalla taloa ja käymällä töissä, ei enää voi vaatia intensiivistä yhdessäoloa sinun ja lapsen kanssa, miehilläkin ne akut loppuvat joskus ja heidänkin on saatava levätä kunnolla, se ei ole vain meidän äitien oikeus valittaa väsymystä.