Miesten 30-kriisi ja pettäminen-

"mikä siinä mättää, kun kolmekymppiset ovat kovimpia pettäjiä, ainakin minun tuttavapiirissäni (mukaan lukien oma mies..) "

Mahdatko itse olla tuossa 30:n korvilla? Jos oma miehesikin on sen ikäinen, ei liene ihme että tuttavapiirissänne on pääasiassa samanikäisiä ihmisiä.

että pettämiseen sorrutaan 6-15 yhdessäolon jälkeen, ei riipu iästä. Toki vanheneminen aiheuttaa paineita myös miehille. Pettämiseen on tapauksesta riippuen monta syytä joko erikseen tai yhdessä. Osan jo tuossa luettelitkin, lisäksi voi olla, että tilaisuus tekee varkaan, omasta suhteesta intohimo on loppunut, vaikka ei varsinaisesti ole omaan naiseen kyllästynyt. Tässä muutamia pettäjämiehiltä saatuja selityksiä:
1) Eka vaimo petti ja jätti, kai sitä vaan alitajuisesti haluaa kostaa kaikille naisille
2) Intohimo loppui
3) Rakastui toiseen naiseen
4) Jatkuvaa riitaa kotona, vaimo nalkuttaa ja nämä jutut tulevat sängyssäkin mieleen -> ei seiso -> lisää nalkutusta, mikset halua yms.
5) Vaimo päästänyt itsensä rupsahtamaan
6) Jännitystä elämään
7) 15 vuotta saman naisen kanssa, vähän kokemuksia -> halu hankkia uusia kokemuksia
8) Työpaikkaromanssi (alkoi vain viihtymään työkaverinsa kanssa liian hyvin)
9) Harrastuksen kautta ystävystyminen -> ystävyyden syventyminen rakkaudeksi
10) Liian hätäisesti/nuorena yhteenmeno (kumppania ei tunnettu kunnolla)

Huomionarvoista on se, että kaikki nuo miehet ovat ennen pettämistä rakastaneet vaimojaan, vaikka moittimistakin löytyisi. Eihän kukaan ole täydellinen. Selvää on myös se, että jos kotona menee huonosti (oli syy mikä tahansa) niin empaattinen "toinen" nainen saa miehen hyvin helposti vähintäänkin ihastumaan itseensä (vaikka ei haluaisikaan muuta kuin auttaa kuuntelemalla).

Seksin puute on harvoin pettämisen ainoa motiivi. Ainoastaan patologiset pettäjät hakevat vain seksiä. Seksuaaliset patoumat voinee hoitaa käsipelillä.

Pettämisen syynä voi olla kolmen-, neljän-, viidenkympin kriisi tai mikä muu tahansa kriisi. Joku paikkaa pahaa oloaan viinalla, joku toinen urheilemalla hullun lailla, kolmas nalkuttamalla jne. Ihmisen elämä on kokonaisuus ja pahaolo jollain elämänalueella on paikattavissa ehkä jollain toisella. Jos työelämä menee puuta, ymmärtäväinen sinkkunainen auttaa kummasti. Jos taas kotona on tylsää pienten lasten kanssa, voi vaikka omistautua uran luomiseen ja tehdä kuusitoistatuntisia päiviä ja kokea onnistumista siellä.

olen kakonen ja tämä herra täytti juuri tänä vuonna 30v. mitä nyt oon huomannu toisinaan sitä kriisiä on ilmassa. tosin onnex tämä kakkosena olo loppu,en halunu olla mikän perheen rikkoja. tietenkään tämä mun päätös ei mielyttäny häntä mut minkäs mahtaa hakekoon uuden tilalle jos oma vaimo ei riitä,

Sillä miehet alkavat 30n jälkeen huomaamaan, että eivät olekaan enää nuoria. Huonolla itsetunnolla varustetut "miehet" haluavat sitten testata oman viehätysvoimansa. Eli onko sitää vielä nuorten naisten keskuudessa?

Sama vaihe tulee sitten, kun lähestytään 40tä ja on ehdottomasti viimeiset vuodet nuorten naisten iskemiseen. Ikään liittyvät rajapyykit aiheuttavat paineita ja kysymysmerkkejä omasta minuudesta...

Ja muuten, sama pätee myös naisiin 30n iässä, ei useinkaan enää 40n vaiheilla.

Jos kriisin tullessa lähtee pettämään, pettää aivan varmasti joka ikisen kriisin tullessa eteen. Se on hyvä puolustus pettäjälle kun pääsee muut syyllistämään kriisistään. On selitys kysymykseen MIKSI. Niitä kriisejä tulee eteen, 30-, 40-, 50-, ym. parisuhdekriisit. Vierestä olen saanut seurata useampaa kriisi parisuhdetta... Jos yhden kerran on kriisin takia pettänyt, kannattaa olla varuillaan, aina tulee uusia kriisejä ja siihen haetaan helpotusta. Kriisi pettäjä on sellainen joka ei osaa puhua ongelmistaan vaan haluaa paeta niitä, siksi se on varmaa että sellainen ihminen pettää useammin. Vanha koira ei uusia temppuja opi. Kärähdettyään ne pettäjät "leikkivät" vähän aikaa kunnollista, saattavat jopa vähän puhua, mutta palautuvat taas entisiin tapoihinsa aikanaan...

Itsellänikin on kokemusta pettämisestä (tapahtui tänä kesänä enkä todellakaan ole ylpeä siitä) ja ainakin minusta tuntuu että kolmenkymmenen vuoden iässä olosuhteet pettämiselle ovat tietyssä mielessä mitä parhaimmat:

kolmekymppisenä olet jossain määrin vakiinnuttanut asemaasi yhteiskunnassa. Et ole enää pelkkä opiskelija tms. vaan tulet taloudellisesti omillasi toimeen ja se näkyy myös ulospäin. Lisäksi ainakin omalla kohdallani voin sanoa, että ns. henkilökohtainen karisma on kehittynyt kummasti niistä ajoista kun olin 20 ja risat. En tiedä mistä em. johtuu mutta osuutensa on varmasti sillä ettei enää näytä aivan "pikkupojalta" mutta on vielä edelleen suht nuoren tai ainakin nuorekkaan näköinen. Itse työskentelen paikassa, jossa joudun työni takia olemaan tekemisissä reilu kaksikymppisten naisten kanssa ja kieltämättä välillä tulee kiusallinen (mutta samalla toki mukava) tunne siitä, että minulle flirttaillaan ja minun kanssani haluttaisiin tehdä tuttavuutta ns. "syvemminkin". Korostan vielä sitä että näin ei ollut vielä muutamia vuosia aikaisemmin, jolloin en varsinaisesti ollut mikään "naismagneetti".

Toisaalta myös kolmekymppiset ovat otollista seuraa hieman vanhemmillekin naisille. Itsellä oli lyhyt suhde muutamia vuosia vanhemman naisen kanssa ja hänen mielestään olin ihanan nuorekas (tosin niin oli hän myös ikäisekseen).

Kai se pettäminen tiettyä itsetunnon kohottamistakin on, todistelua siitä että vientiä riittää vieläkin. Minun kohdallani tosin on niin, että varattuna ja kolmekymppisenä vientiä tuntuisi olevan enemmän kuin oli villinä ja vapaana parikymppisenä. *Huokaus, miksi juuri näin päin?*

Olen elänyt nykyisessä parisuhteessa jo pitkään ja suhteemme on ollut lähes täydellinen. Silti miehelleni tuli hetkellinen mielenhäiriö ja petti minua (on tietysti erittäin pahoillaan siitä ja sanoo ettei pysty antamaan sitä itselleen koskaan anteeksi).Pitäisikö minun antaa asian nyt vaan olla ja ajatella että tämä on sitä kolmenkympin kriisiä?Niin ja voiko pettämistä antaa anteeksi?Ja mikä sen kolmenkympin kriisin aiheuttaa?