Paljon puhutaan että miehet ovat kovia pettämään. Mutta kyllä naiset osaa olla ovelampia noitten syrjähyppyjensä kanssa.
Miks melkeen aina puhutaan vaan miesten tekosista, osaa ne naisetki.
Miltä petetystä miehestä tuntuu kun nainen jää kiinni?
Kyllä miehilläki on tunteet!!!!
Naisen suorittama "syrjis2 on tutkimusten mukaan harkitumpi kuin miehen tekemä, ja siten "pahempi" asia!!!
Kommentteja!!!
Miks melkeen aina puhutaan vaan miesten tekosista, osaa ne naisetki.
Miltä petetystä miehestä tuntuu kun nainen jää kiinni?
Kyllä miehilläki on tunteet!!!!
Naisen suorittama "syrjis2 on tutkimusten mukaan harkitumpi kuin miehen tekemä, ja siten "pahempi" asia!!!
Kommentteja!!!
Vastaukset 36
Vanhimmat
Minunkin ex rakastui aikoinaan esimieheensä ja seurusteli tämän kanssa 2 vuotta salaa tehden hänelle lapsenkin. Tosin asia on valjennut vasta vuosien kuluttua, eikä sille voi enää tehdä mitään. Minä olen virallisesti lapsen isä, koska olin naimisissa lapsen syntyessä. Olen toistakymmentä vuotta elättänyt lasta perheenisänä, eronneena elatusvelvollisena ja nyt eronneena yksinhuoltajana. On noi naisten petokset joskus aikamoisia. Lapsi on maksanut minulle tähän mennessä n 30.000 euroa (200 000mk).
Siis oikeesti meneekö se lain mukaan niin, että joutuu toisen äijän lasta elättämään vasten tahtoaankin, mikäli asia selviää? Jotenkin ihan uskomattomalta ja kohtuuttomalta kuullostaa!?!
Ettei lapsi ole sinun?
jos olet niin sinun ei tarvitse häntä elättää.
voit vaatia isyystutkimusta ja korjata asian.
Tietenkin on eri asia jos ette ole lapselle kertoneet että hänen biologinen isänsä onkin joku muu... hänen maailmansa murtuu jos saa kuulla siitä nyt.
Naiset ovat kyllä ihan yhtä petollisia (siis jotkut naiset) kuin miehetkin (jotkut miehet)
Kuulin juuri muuten miehestä joka oli "reissutöissä" viikot ja vain viikonloppuisin "kotona" perheensä parissa.
Todellisuudessa miehellä oli toisella paikkakunnalla toinen perhe lapsineen.
Hän siis eli täydellistä kaksoiselämää vuosikausia pettäen molempia "vaimojaan"
En tiedä voidaanko me todella sanoa kumpi sukupuoli on petollisempi koska molemmista löytyy varmasti tosi törkeitä yksilöitä.
ei voi vaatia isyystutkimusta aviovaimonsa lapsesta.
Lapsen maailma murtuu vain jos hänen isänsä sanoo, ettei olekaan hänen biologinen isänsä eikä enää kanna mitään vastuuta lapsesta.
ei voi vaatia isyystutkimusta aviovaimoltaan... mutta kaiken kunnian nimessä... jollei mitään epäiltävää ole, kyllä sellaisen jokainen nainen myöntää? Que???
Ellei sanaani luotettaisi niin sitten ei ollenkaan.
Jos lapsen isällä on syytä epäillä isyyttään niin on naiselta äärimmäisen epäreilua ja moraalitonta kieltää isyystesti. Sama on aborttitapauksissakin. Mieheltä ei koskaan kysytä mielipidettä,tai jos kysytään niin yleensä sen ollessa ei haluttu,niin paiskataan se olan yli.
Itse abortin kautta lapseni menettäneenä ja naisen petoksen kautta isyyttäni epäilleenä (kaksi erillistä tapausta) pidän tämmöisessä asiassa tiukasti miesten puolta.
abortin tehnyttä taputellaan selkään,mutta en ole koskaan muistanut että kukaan koskaan olisi muistanut edes kysyä että mites lapsen isä? Mitä hän olisi halunnut? sitä ei koskaan kysytä. Muutenkin isien oikeudet on unohdettu.
Tosi on! Mies ei voi mitään. Suomen lain mukaan laskennallisesti avioliiton aikana siitetty lapsi on automaattisesti aviomiehen. Isyystestiä ei tehdä miehen vaatimuksesta kuin äärimmäisessä poikkeustapauksessa ja silloinkin lapsen pitää olla pieni.Minäkin vaadin isyystestiä sosiaalitoimistossa eron yhteydessä. Sitä ei tehty, koska äiti vastusti (minähän olin jo "isä"=elatusvelvollinen= maksaja lain mukaan). Vastoin äidin tahtoa tutkimusta ei tehdä. Nyt 12 v jälkeen, kun asia on paljastunut, ei mitään voida tehdä, koska laki kieltää yli 5-vuotiaan isyystutkimuksen, kunnes lapsi on yli 15v ja itse sitä vaatii. Näitä vasten tahtoaan ei-biologisia isiä on suomessa arviolta 100000. Miehellä ei olekaan perheoikeudellisissa asioissa koskaan ollut lain edessä tasa-arvoista asemaa naiseen verrattuna. Olisi Amnestyllä töitä armaassa kotimaassammekin ihmisoikeusaioissa. Lapsi itse eikä biologinen isä (tunnettu henkilö) tiedä asiaa. JOten jätkät! Vetäkää vaan tumppuun,sillä kumppaninne voi olla yh-etuuksia ja maksuvelvollista isää hakeva lesbo, joka saa heti halutessaan isyystutkimuksen ja poliisi hakee teidät labraan veritesteihin, jos vastustatte. Älkää myöskään koskaan avioituko naisen kanssa, koska silloin oikeusturvanne on lopullisesti mennyttä. Sitten kun äiti hylkää lapsensa, joudutte vielä yksinhuoltajaksi, ettekä saa edes elatusmaksuja, koska sossu pitää äidin puolia. Tämä on sitä vasmmistofeminististä "tasa-arvoa", mitä valtionhoitajapuoluekin ajaa. Kaikki on totisinta totta. Lukekaa vaikka lakikirjasta.
T: karvaasti ja kalliisti kokenut
Vaimo petti, seurustelukumppanit (eron jälkeen)pettivät. Suomen lainsäädäntö petti minut. Minulle jäi vain 20v avioliiton ja muiden suhteitten pettymytkset, huoltajan huolet ja köyhyyteen vieneet kustannukset. Olioon nimeltä "nainen" en koske enää koskaan edes pitkällä tikulla.
asiaa naisen ja lapsen näkökulmasta, vaikka se tietysti on miehenä sinulle vaikeaa.
Jos itse olisit raskaana niin hyväksyisitkö sen, että sinut pakotettaisiin synnyttämään lapsi vastentahtoisesti? Vaikka synnyttäisitkin niin kuvittelehan elämää seuraavat 20 vuotta. Millaista olisi kasvavan lapsen hoito, ellet sinä oikeastaan sitä tahtoisi tehdä?
Äiti odottaa lasta 9 kk, imettää ja on ainakin VAUVAN paras mahdollinen hoitaja. Onko oikein lapsen kannalta, että hän syntyy isän toivomuksesta eikä voi saada tarvitsemaansa rakkautta äidiltään? Lapsen 2 ensimmäistä ikävuotta ratkaisee sen, millainen aikuinen lapsesta tulee. Sinä aikana kehittyy lapsen itsetunto. Vaikka äiti ei varsinaisesti "hyljeksikään" vasten tahtoaan synnyttämäänsä lasta hän saattaa (ja todennäköisesti niin tapahtuu) hylkiä alitajuntaisesti tätä. Ei kosketa tarpeeksi, halaa ja suukottele. Se on vauvalle selkeä viesti siitä, että häntä ei rakasteta. Jos noita hellyydenosoituksia tehdäänkin niin, ellei niissä ole tunne mukana niillä ei ole vauvaan myönteistä vaikutusta. Vauvaa ei voi huijata.
Jo nyt on liikaa lapsia heitteillä tällaisten "hällä väliä" -äitien "hoidossa". Tahdotko kasvattaa tuota lukumäärää?
Miehille: kuulkaapas nyt hyvät urhot. Kyllä petos on aina petos, oli tekijä mies tai nainen. Ja yhtä pahalta tuntuu petetystä, oli petetty mies tai nainen. Naiset ovat oppineet voittamaan miehet näiden omassa pelissä. Harmittavaa on se, että ihminen johon petos kohdistuu, on usein viaton uhri. Posti menee siis väärään osoitteeseen.
Pettureille:
Pettäisitte naiset ja miehet ennemmin niitä pettureita, älkää kunnon uskollisia ja rakastavia puolisoita. Loppupelissä kuitenkin ehkä parempi vaihtoehto että hakeudutte hoitoon.
Moni nainen voi sanoa samaa miehistä. Elämä on vastoinkäymisiä täynnä, mutta onni voi sattua kohdallesi kun sitä vähiten osaat odottaa. Toivotan sinulle onnellista elämää ja uskoa huomiseen.
Jos olisin raskaana niin viimeinen mikä mieleeni juolahtaisi on että annan kaapia sen lusikalla ulos ja heitettäväksi roskiin.
Katsot asioita vain naisen näkökulmasta olettaen feministisellä tavalla että isä ei ikinä voisi rakastaa lastaan samallailla kuin äiti.
Oletat myöskin että olisin vain ns. viikonloppuisä.
Näin ei kuitenkaan ole. En tahdo lisätä noiden äitien lukumäärää,mutta lapsen ei olekaan pakko äitinsä hoivassa olla. Myös isä pystyy vallan hyvin huolehtimaan vauvasta vai mikä ihme saa sinut kuvittelemaan että mies ei kykenisi samaan kuin nainen. Sehän on jo todistettu että nainen kykenee samaan kuin mies. Ja itse allekirjoitat tässä että kaikki naiset ("hällä väli" äidit)eivät ole kykeneväisiä hoitamaan lasta.
On totta että vauvan lähtökohdat eivät ole yhtä hyvät kuin semmoisella lapsella jolla on molemmat vanhemmat,mutta parempi lähteä huonoista lähdöistä kuin tulla kaavituksi lusikalla roskiin.
tyrmää tuo väite jos kykenet.
Jos olisit nainen etkä suostuisi aborttiin niin mitä tekisit jos MIEHESI VAATISI sinua tekemään abortin? Veikkaan, ettet sitä tekisi miehen suostuttelusta, uhkailusta yms. huolimatta. Olenko oikeassa?
Naisena katselisit maailmaan naisen (feministin) näkökulmasta ja viittaisit kintaalla miehesi aborttivaatimuksille: Naisen on saatava päättää itse omasta ruumiistaan ja samalla koko tulevaisuudestaan, tehdäänkö aborttia vai ei.
Olen samaa mieltä kanssasi siitä, että isä voisi joissain tapauksissa olla hyvä pääasiallinen huoltaja jo vauvan syntymästä asti. Niin voi käydä vain jos isällä ja vauvan äidillä on luottamuksellinen suhde. Kukaan isä ei voi pakottaa äitiä synnyttämään kuin ei myöskään tekemään aborttia silloin, kun äiti ei halua.
Tunnen naisen, joka tuli nuorena raskaaksi ja oli jo päättänyt abortista, vaikkei sitä olisi
halunnutkaan. Hän ymmärsi kuitenkin, ettei hänestä ole yksinhuoltajaksi juuri siinä elämän vaiheessa, kun oli saanut tiedon hyväksymisestä toivomaansa ulkomaiseen taideoppilaitokseen. Hän syyttäisi lasta koko hänen elämänsä ajan unelmiensa romahtamisesta.
Ystävät painostivat hänet kertomaan asiasta silloiselle poikaystävälleen. Poikaystävä oli aborttia suuresti vastaan, puhui vanhemmilleen ja he ehdottivat hoitavansa vauvaa vaikka aikuiseksi asti. Tyttö ei tehnyt aborttia. Hän tiesi, että vauva saisi tarvitsemansa hoivan ja ylläpidon, varmasti. Kuinka moni mies pystyy tarjoamaan tämän vaihtoehdon? Ei varmaan moni.
älkää taas yleistäkö, moni nainen pettää hetken huumassa, ihan niin kuin MIESKIN! =D
suo anteeks, tän piti mennä tuonne alas. Ei ollut sinulle kohdistettu =)
Katselen maailmaa ihan miehen näkökulmasta enkä kenenkään muun.
Kirjoitat itse että kukaan isä ei voi pakottaa naista synnyttämään lasta. Se on totta ja sehän olikin ensimmäisen kirjoitukseni aihe.
Siinä ei miestä kuunnella. Kiitos kun myönnät sen.
Siinä olen kyllä erimieltä edelleen että isä olisi hyvä kasvattaja vain jos on hyvässä suhteessa.
On ihan hyvä että naista ei voi pakottaa tekemään aborttia tai synnyttämään lasta,mutta on myös paha että isää ei tässä ruljanssissa kuulla ollenkaan,eikä tämän tunteita oteta huomioon.
Isän silmissä äiti voi olla koko loppuelämänsä murhaaja abortin tehtyään.
Yleensäkin minun mielipiteeni on että kun elämä lopetetaan niin sen täytyisi olla molempien päätös.
tarkoittanut, että isä on hyvä kasvattaja pelkästään silloin jos on hyvässä suhteessa äidin kanssa. Tarkoitin, että vaikka isä ja äiti asuisivat erillään (jopa toisessa maassa. Esimerkki josta kerroin), mutta heidän välillään vallitsee LUOTTAMUS niin isä on hyvä yksinhuoltaja. Ei kukaan äiti synnytä lasta ja jätä sitä "tuuliajoille". Äidin pitää tuntea, että lapsi saa varmasti sen minkä tarvitsee, vaikka hän itse ei ole sitä paikalla todistamassa.
Olen täysin samaa mieltä siitä, että miestä tulisi kuunnella tässä asiassa ja ottaa myös hänen mielipiteensä huomioon. Mies ymmärtää paremmin myös naisen päätöksen jos hän tuntee tulleensa kuulluksi, vaikkei päätös olisikaan hänen mielen mukainen.
miehen mielipidettä arvostetaan vain sillon jos se sattuu olemaan sama kuin naisen?
Junnaamme paikallamme tässä keskustelussa.
Olen samaa mieltä että ois hyvä jos tilanne ois semmoinen mikä esimerkissäsi on ,mutta jos olen oikein käsittänyt niin miehen mielipidettä ei tarvitse kuunnella,mutta olisi kivaa jos se sattuu olemaan sama kuin naisen mielipide.
Lapsen isällä ei sinun mielestäsi ole mitään oikeutta toivoa yksinhuoltajuutta jos äiti ei niin halua. Tämä on minusta ikävä ja surullinen asia että yhteiskunnassamme on semmoisia ihmisiä jotka ajattelee että lapsen on parempi kuolla kuin "kärsiä" isänsä hoidossa ilman äitiään.
Kuolemaa pahempaa kohtaloa ei ole.On julmaa kun lapsen ei anneta valita.Tietenkin saman voisi kuulla teini-ikäisen pojan suusta joka elämän mentyä päin seiniä miettii miksi edes syntyi. Silti sanonta "kun on elämää,on toivoa" on osuva ja paikkaansapitävä.Kuolema on toivoton ja elämä täynnä toivoa.Ei asiat aina välttämättä mene päin mäntyä.Minusta on julmaa riistää elämä puolustuskyvyttömältä lapselta jos lapsi on jommaltakummalta puolelta toivottu. Tässä tapauksessa voisi jo laittaa ilmoille kysymyksen "minkälainen äiti mieluummin tappaa lapsensa,kuin antaa lapsen elää ja itse elää vapaata elämää ilman hoitovelvollisuutta isän huolehtiessa lapsesta"
Ei tässä ainakaan lapsen parasta ajatella.
Siitä ajatuksesta minun on vaikea luopua.
On tutkittu että se on naiselta aina harkitumpi teko kuin mieheltä!!!!!!!!!!!!!NÄIN ON!!!!!!!!!
luonnonvastaista, että nainen synnyttää jälkeläisen, josta ei itse pidä huolta.
Mieti tapauksessa sitäkin, että nainen, joka "hylkää lapsensa" isän hoiviin avioeron jälkeen on muiden silmissä HUONO äiti. Vielä huonompi äiti hän olisi jos hylkäisi lapsen ennenkuin tämä on ehtinyt syntyä. Kuolemaa pahempi kohtalo on elämä täynnä kärsimystä, ilman iloa ja rakkautta.
Yksinhuoltajaäitejä halveksutaan yhteiskunnan varojen (ja biologisten isien tilipussien) tuhlareina, loisina. Yksinhuoltajaisiä palvotaan. He ovat isien kuninkaita.
Harkitsemattomuus sitten uskottomuuden?
Minun mielestäni ei oikeuta.
Sitä ei oikeuta mikään... uskottomuus on sen verta kova kokemus petetylle ainakin.
Olenpa tosi pahoillani jos kerran elätät toisen lasta mutta kerropa mitkä ovat tunteesi tuota lasta kohtaan?. rakastatko häntä kuin omaasi vai kohteletko häntäkin katkeruudella?
Ei ole luonnonvastaista että naaras synnyttää jälkeläisen,josta ei itse pidä huolta. Esimerkkejä löytyy niin linnuissa kuin muissakin lajeissa. Jopa ihmisissäkin. eli se siitä.
"hylkää lapsensa"? parempi siis TAPPAA lapsensa??? Näinhän se on sillä mitäpä muutakaan abortti käytännössä on kuin tappamista? On tietenkin konservatiivista näin nykyaikana ajatella että abortti on tappamista. On kylmä ja arktinen tosiasia että elävä organismi,erillinen kehittyvä yksilö tapetaan kun tehdään abortti. Tappamiselle on vain annettu vähän inhimmillisempi nimi jos nyt halutaan ajatella että tappaminen on inhimmillistä.
Sinun mielestäsi siis naisen kunnia on paljon tärkeämpi kuin lapsen elämä? On pahempi jos nainen menettää kunniansa kuin lapsi elämänsä. Tähän lopputulokseen tulin kun käskit miettiä sanomaasi: "Mieti tapauksessa sitäkin, että nainen, joka "hylkää lapsensa" isän hoiviin avioeron jälkeen on muiden silmissä HUONO äiti. " lause tarkoittaa. Korjaa jos olin väärässä ja perustele miksi näin. Mutta muista että puolustan vain kohduissa olevia lapsia,enkä halua puuttua jo syntyneiden avioerolasten tai heidän vanhempiensa elämään.
Miksi kuvittelet että jokaisen isän lapsi on tuomittu ikuiseen kiroukseen ja kärsimykseen?
Tunnen pari tyyppiä joiden äiti on lähtenyt kävelemään ja tyypit on eläneet isänsä kanssa. Ihan hyviä ja onnellisia ovatkin,vaikka äidin lähtö arka paikka onkin. Tietenkin joissain ääritapauksissa lapsi saattaa kärsiä isänsä hoivissa,mutta se ei ole sukupuolesta riippuvainen ilmiö,sillä monet äitienkin lapset kärsivät. Eli se siitä sukupuolesta kiinni olevasta teoriasta.
Se että yksinhuoltaja äitejä halveksutaan ja yksinhuoltajaisiä palvotaan ei ole isien vika.
tätä halveksuntaa pitävät nimittäin pääsääntöisesti yllä nimenomaan NAISET. TODELLA harvoin olen kuullut miesten puhuvan pahaa YH-äideistä tai isistä. Tietenkin on miehelle vaikeaa alkaa kasvattamaan vieraan miehen lapsia,kun se tarkoittaa monesti että tilaa ei ole enää välttämättä omille,tai ainakaan niin monelle,mutta silti monet yh-äidit löytävät kumppanin. Eli miesten puolelta on turha puhua JYRKÄSTÄ syrjinnästä,joskin pientä syrjintää varmasti esiintyy.
Minua vähän harmittaa sinun kapea-alainen feministinen ajatus että mies ei voi yksin huoltaa lasta. Vieläkin enemmän minua harmittaa tyyli antaa tappotuomioita lapsille sillä verukkeella että heidän elämänsä SAATTAA olla onneton. Näinhän ei välttämättä ole.
kovin kevyesti niitä tappotuomioita nykypäivinä jaetaan.
tehdään niin varhaisessa vaiheessa, ettei "lapsi" ole edes sikiö vielä.
Jos naiset siittäisivät lapsia ja miehet synnyttäisivät niitä, abortteja tehtäisiin runsain määrin enemmän.
On vain niin paljon helpompaa vaatia toista toimimaan sillä tavoin kun itsestä tuntuu hyvältä kuin tyytyä toisen mielestä oikeaan/oikeampaan ratkaisuun. Tiedän vain tuon yhden tapauksen, jossa isä oli valmis yksinhuoltajuuteen. En usko, että se on kovin yleistä. Mutta jos tilanne osuu kenen tahansa vahigossa raskaaksi tulleen naisen kohdalle, on se SUURI TILAISUUS synnyttää lapsi, vaikka muutoin päätyisikin aborttiin.
Naisen kunnia ei mielestäni ole tärkeämpi kuin lapsen elämä. Tai pikemminkin omasta mielestäni naiselle on kunniakasta synnyttää lapsi jos se vain suinkin hänelle sopii.
En vastusta abortteja, mutta en ole myöskään niiden puolesta. Jokainen hoitakoon asian niin kuin parhaaksi katsoo.
Kyllä nainen avioituessaan vaatii mieheltä tietenkin täydellistä uskollisuutta, mikä on tietysti luonnollista.
Mutta auta armias jos nainen jää kiinni pettämisestä, sinusta tulee sairas, perverssi, pedofiili, juoppo ym.ym.ym. jonka pettäminen on suorastaan pakollista, koska eihän kukaan voi elää päivääkään noin kauhean miehen kanssa.
Kyllähän sellaisen kanssa toki voi lapsia tehdä, ja pirusti velkaa, mutta mieshän raahaantuu raksalta niin väsyneenä, että ei siitä sängyssä mihinkään ole. Se riittää monelle nykynaiselle pettämisen syyksi. Nähty lukemattomat kerrat!
On se muuten uskomatonta että noin kaameita vikoja ei voi huomata kuin vasta parin vuoden päästä avioitumisesta.(Riippuu tietenkin siitä koska perhe alkaa rakentamaan.)
puhut asiaa, vaikkakin olen nainen. olen tuossa kavereiden juttuja seurannut, ja ette uskoisi kuinka perusteellisesti jäljet peitellään! lisäksi kun salasuhteet alkavat, ystäville osataan loistavasti perustella miksi...ja siinähän sitä alibia löytyy kerrakseen!! naiset pitävät toistensa puolia loppuun asti, kaverin sekoilut hyväksytään. että sellasta.
ps. itse en ole (vielä?)pettänyt, enkä sille linjalle halua lähteä.
tiedän kokemuksesta, että jäljet osataan peittää, henkilökohtaisesti olen tullut petetyksi ja tiedän kavereideni pettävän tai pettäneen. ITSE VIHAAN PETTÄMISTÄ JA PETTÄJIÄ !!Ystävät auttava ja se on todella helppoa tehdä toisen seläntakana. tunti-kaks riittää pettämiseen, asia järjestetään niin että toinen ei edes tajua mitä seläntakana tehdään.
Pitkätyöpäivä, kauppareissu, kaverinluona käynti, halu viettää ilta yksin, uusi asia (esim. ehdottaa sinulle yht äkkiä uutena asiana "että mene nyt kavereides kans baariin" ja iltalenkki..kaikkien noiden takana voi olla pettäminen, tai sitten ei. Luottamus ja suhteen toimiminen joka suhteessa vie tuon pelon pois.
olen täysin varma siitä, että jos suhteessa joku klikkaa pitkään tai esim. seksi ei toimi tai sitä ei ole..niin toinen tai kumpikin pettää jossain vaiheessa tai sitten suhde loppuu ennen pettämistä.
muutoin avistat kyllä jotain, mutta et saa tietää ennekuin suhteenne kariutuu. Joko siihen että toinen lähtee uuden mukaan..tai et enää itse kestä niítä vihjailuja tai merkkejä toisen pettämisestä.
Totta on. Itse asian kokeenena voin sanoa, ettei moraali kuki kyllä pettäjän kavereidenkaan päässä. Yli vuoden exäni kaverit tiesivät jatkuvasta pettämisestä ja he vakuuttelivat koko ajan olevansa "myös minunkin ystäviäni". Niin hyvin hommansa tekivät, etten arvannut mitään. Ei pienen pientä vinkkiä voinut heistä lukea.
Paras tapaus oli juuri ennen käryn käymistä, kun sanoin exäni kaverille, että olin vainoharhaisuuksissani viikolla kuvitellut, että exäni on jotain duunaillut selkäni takana, kun oli ollut niin omituinen. Olin tietysti kuulema turhaan huolehtinut. No käry kävi vielä samana iltana ja koko vyyhti purkautui kerralla.
Voitte uskoa, että tunsin itseni aasiksi! Vuoden ajan hemmetti olin sellaisessa seurassa, jossa lähes kaikki tiesivät asiasta paitsi minä. Kyllä janosin silloin kostoa! Siinä oli tytöillä vähän selittämistä, eikä ne selittelyt paljoa vakuuttaneet!
Hei painkiller, vuoden verran kusettivat sinua? Sun on täytynyt tuntee ittes jo vainoharhaseksi ku kerta epäilyjä kuitenki oli? Todella karmeaa!
Missä vaiheessa sä muuten aloit epäillä pettämistä ja miten tilanne kehittyi? Entäs ny, ero vai? Pettikö exäsi sua useamman kanssa vai yhden tietyn? Tiedätkö miksi hän petti sua?
Vuoden pettäny ennen käryä? Miten sä aloit aavistella, että ex pettää sua, mitkä olivat merkit? Pettikö se sua yhden vai useamman kanssa? Miten ex peitti pettämisen jäljet? Miten nyt, ero vai?
Oli muuten kummia kavereita ku ei kukaan mitään sanonut..luulisi jonkun olleen niin reilu että kertoisi, mutta ei..
Tapauksestahan on jo vuosia aikaa ja se tapahtui heti 90-luvun puolenvälin jälkeen. No homma meni niin, että minä jouduin olemaan eri paikkakunnalla osan viikkoa. No silloinhan exäni kävi usein baarissa ystäviensä kanssa. Sieltähän niitä seuralaisia sitten mukaan tarttui. Tarkkaa lukumäärää en tiedä, mutta lähemmäs 10 niitä perille asti päässeitä varmaan oli sen vuoden aikana. Muutakin hieromista varmaan oli ollut sen päälle. Eli helpostihan se homma ja sen salaaminen siltä kävi, kun en voinut olla yllättämässä ja kaveritkin pitivät suunsa visusti supussa.
Selviä merkkejä oli ilmassa, muttei niitä silloin huomannut tai ei osannut yhdistää tapahtuneeseen. Jotain saattoi olla pielessä, sen kyllä huomasi. Nyt tunnistaisin merkit heti. Eli exä oli kotiin tullessani ärtynyt ja kehitti tappeluita ihan pienistä asoista. Läheisyyskään ei kelvannut. Illasta kysellessäni hän oli vaivautunut ja lateli vain ympäripyöreitä. Ja kun kysyi, mikä vaivaa niin vastaukseksi sai aina yllätys yllätys "Ei tässä mitään." Siitä se sitten ohi meni ja homma jatkui normaalisti taas.
Minun mielestäni meillä meni ihan hyvin. Viihdyimme yhdessä ja seksiä oli paljon ja hyvää vielä (hyi helvetti, kun ei edes halua ajatella vieläkään, miten tuli toisten liukailla soudettua). Syytä en ole koskaan saanut tietää, eikä kyllä kiinnostakaan. Ei osannut syytä exä kertoakaan. Itsekin sanoi, että hyvin meillä meni kaikin puolin. Ei kai osannut vastustaa kehuja ja kiusausta.
No homma ratkesi sitten eräänä iltana, josta jo tuossa edellä mainitsin. Exä tunnusti itse illan päätteeksi, mitä oli tullut tehtyä. Aloin kyllä olla jo "vainoharhainen" juuri ennen sitä. Vainoharhaisuus johtui siitä, että olimme sopineet, että exäni soittaa minulle, kun tulee baarista kotiin. No soitto tuli vasta n. klo 5.30 aamulla. Oli kuulema ollut normaali ilta, eikä vain ollut meinannut muistaa soittaa. Väsyttikin kuulema hirveästi ja piti päästä nukkumaan. Tosiasiassa oli juuri nainut jonkun hepun kanssa. Jotenkin alkoi silloin kellot soimaan ja siksi exäni kaverille asiasta myöhemmin mainitsin. Exäni kämppikset tiesivät muuten myös asiasta.
No oli se melkoinen isku moukarilla kalloon, kun koko vyyhti purkautui ja sain kuulla, mitä oli tapahtunut ja ketkä tiesivät. Voi kiesus, että silloin meikäläinen poljettiin paskaan kaulaa myöten. Kuvitelkaa, mille tuntuu tuntea itsensä totaaliseksi aasiksi ja kuvitelkaa sen jälkeen mille se tuntuu 1000xpahempana! Vuoden päivät olin hippuloinut exäni kämppisten ja kavereiden edessä ja melkein kaikki tiesivät! Voi tsiisös, että oli siinä itsehillinnän kanssa tekemistä!
No eipä ihme, että luottamus kaikkiin naisiin on loppuiäksi mennyt, vaikka naimisissa nykyään olenkin. Mikään ei enää yllätä, eikä tunnu missään sen jälkeen. Eli jos vaimoni pettäisi, voisin aivan kylmästi lempata hänet pihalle pakkaseen ilman suurempaa dramatiikkaa. No vaimoni tietää kaiken ja ymmärtää.
Montako lasta vaimoillasi, nykyisellä ja edellisellä on. Paljonkos ne maksaa sulle kuukausittain ja tiedätkö kenen pentuja ruokit?
Edellisen kanssa en naimisiin asti onneksi päässyt, joten eipä noita lapsiakaan ollut. Eikä ole lapsia vielä nytkään.
Selvän tulen ottamaan lapsen alkuperästä varmasti, jos ja kun sellainen tulostaan ilmoittaa.
tiedät, ettei exälläsi ole sinun lastasi, jota joku toinen mies maksaa?
että exälläni ei ole lapsia.
= emakko.