Mitä nainen haluaa tehdä ensimmäisillä treffeillä? Pitääkö ne olla aina jotain erikoista, vai onko se sama jos mies vain on oikee?
naisten mielihalut
Piru
213875
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Oliko tuottelias pilkkireissu viikonloppuna..?
Olet oikeilla jäljillä. Jos mies on kyllin kiinnostava tai vaikka Se Oikea, treffien puitteilla ei ole niin väliä. Miksi edes lähteä treffeille, jos epäilee tylsistyvänsä ilman extreme-seikkailua? Hyvin valittu ravintola tai baari on ok; miksei lenkkipolkukin, jos kuntosi ja naisen kriittisyys peilikuvaansa kohden suovat siihen mahdollisuuden.
Persoonallinen ehdotus tai vaivannäkö treffien eteen on tietysti plussaa, jos sillä kerrot jotain itsestäsi tai osoitat kyvykkyyttä arvioida, mistä treffiseurasi pitää. Ylenpalttista kikkailua on silti syytä välttää ja on hyvä taata treffien molemmille osapuolille mahdollisuus poistua treffeiltä kunniakkaasti heti, kun siltä tuntuu.
niin että avanto on kyllä kairattu auki, mutta pilkki on vielä autotallissa. Kiva vaan katella uiskentelevia fisuja. Jos nyt ei mitään 6kg haukea satu kohdalle, niin taidan odotella että pääsee veneestä kalastamaan.
Mieluummin ammun ali, kun että pinnistää jotku fanfaarin arvoset ekkutreffit. Voipi loppua kiinnostus mummelilta, jos sitten seuraavalla kerralla mennäänkin Mäkysen grillille, eikä oopperaan. Mieluummin niin, että jos Mäkysen grillin jälkeen täti haluaa vielä nähdä, niin sitten uskaltaa viedä vaikka ihan sisätiloihin syömään.
Oisko jotain vinkkiä miten tämä "mahdollisuus poistua treffeiltä kunniakkaasti" hoidetaan?
"kunniakkaasta" poistumisesta:
ei ainakaan kannata luvata soittavansa, jos ei aio. Eli reilusti vaan kiittää illasta ja lähtee kotiin. Toisaalta ei siinäkään mitään menetä, jos suoraan sanoo, että oli ihan kivaa, mutta ei tästä varmaan jatkoa seuraa.
Yksi hyvä tapa on mennä treffeille kahvilaan tai jonnekin muuhun paikkaan, joka menee kiinni suht ajoissa. Siitä voi sitten liueta paikalta valomerkin jälkeen kunniakkaasti, jos ei jatkot kiinnosta.
että kaikkein paras ois tilanne, jossa ois ihan normaalia häipyä vaikka kesken "sen jonkin" mitä nyt ollaan katsomassa tms.
Sovitaan vaan että pikaset kaffet vaan, kun on se toinen juttu mihin on niin kauhee kiire... Sitten ehtii istua toisella kerralla vaikka sammaloitumiseen asti, jos vielä kiinnostaa.
Joo, pikasumpeilta on helppoa liueta. Lisäksi annat itsestäsi erittäin hyvän ja kiinnostuneen kuvan, kun puristat treffisi johonkin kiireiseen väliin, jutun ja sen toisen jutun saumaan.
Suosittelen esimerkiksi kävelyretkeä, jolta voidaan luontevasti jatkaa kahvilaan, jos kiinnostaa. Tai baaria, jossa voidaan nauttia haluttu määrä drinkkejä ja menettää peli brassailemalla viini-, viski-, tms. tietoudella. Epäsuositeltavia ovat mm. kotona järjestetyt kolmen lajin kynttiläillalliset, risteily (myös mini-) ja melontapiknik.
Kylläpä se nyt Piruilee.
Jospas TarTar antaa esimerkin onnistuneesta deitistä ja minä sitten omasta mielestäni onnistuneesta?
Onko Piruttaren hiilihanko yksin lasissa yöpöydällä, vai onko sarvet jo rengastettu?
Tuntuu että noin pirullisella ja piikikkäällä ois vaikeeta löytää tarpeeks vastusta.
Olen elämässäni ollut yksillä epäonnistuneilla treffeillä (ehkä koska kanssani on aina kivaa?) ja sekin oli aikana, jolloin olin toki kuullut sisäisestä kauneudesta, mutta lankesin vielä söpöyteen.
En muista treffejä, joista olisi jotain kerrottavaa. En muista tehneeni mitään erityistä. Treffiseura valikoidaan etukäteen niin huolella, että viihtyminen on taattua. Eli ihminen, jonka kanssa on mielenkiintoista keskustella paikasta riippumatta. Positiivisesti olen yllättynyt, jos mies on vienyt minut uuteen, miellyttäväksi osoittautuvaan kahvilaan tai ravintolaan. Lintutornikin oli kiva, mutta ne eivät olleet ensitreffit. Mäkyskä keittää grillillä varmaan hyvät sumpit, mutta miljöönä snägäri ei tekisi vaikutusta eikä loisi edes illuusiota terveistä elämäntavoista.
Jälkikäteen ajateltuna miehet ovat osoittaneet suunnatonta mielikuvituksen puutetta. Yksikään ei ole ehdottanut mitään urheilua tai varannut kahvia termospulloon. Täsmennettäkön, että treffailusta on aikaa. Ehkä olen vain unohtanut fanfaarit.
Pahoittelen matkittua nimimerkkiä, jota suunnittelin käyttäväni vain hetken piruilllakseni sinulle. Nyt olen jäänyt nimimerkin vangiksi. Kerrankin saa ja pitää olla hieman ivallinen. Se on hauskaa.
Piruttaren huusholliin mahtuu vain yksi hiilihanko, mutta lakeijan paikka on varattu ja varattuna pysyykin. Pirutar on kyllin pirullinen johtaakseen muita harhaan kissamaisen pehmeällä käytöksellään, joten vastusta ei kaivata eikä sellaista taitaisi löytyäkään. Mutta tarvittaessa hanko iskee täsmäohjuksen lailla...
Muutaman kerran on kyllä ollu aika hiljasta ensimmäisillä treffeillä. Koko ajan vaan miettiny, että kukahan ne mailit oikeen kirjotti tuon puolesta?
Hyviä tapaamisia on sitten paljonkin ja kaikille on yhteistä se, että yhtäkkiä vaan huomaa että paikkahan menee jo kiinni ja just vasta tultiin. Kerran oli niin hyvät treffit, että kävin kotona kattoon postit 2 viikon päästä.
Terveet elämäntavat jää kyllä siihen, että yrittää vähän liikkua ja syödä monipuolisesti.
Itse ajattelen ton jutun vähän käänteisesti. Jos tämä lärvi kiinnostaa näissä puitteissa niin paljon että haluaa nähdä uudestaan, niin sitten voi alkaa panostamaan tapaamisien laatuun. Naiset ei muuten lähde mihinkään kivaan, ei ne jaksa revitellä mitään erityistä.
Ivallinen ei välttämättä ole hauskaa, mutta älykäs pikkuvittuilu on todella nannaa.
Tunnut fiksulta, huumorintajuiselta ja tarpeeksi piikikkäältä. Halusin vaan tietää, että löytyykö sellaiselle kumppania? Vois hyvin kuvitella, että aika harva pääsee Piruttaren siivilästä läpi.
Johtuuks toi yksineläminen siitä, että uroskuukkeli on jo katsottu, mutta se leveä perä vie kaiken tilan sieltä yksiöstä?
Pirun hanko on kaapissa pölyttymässä ja voi olla että sinne jääkin.
Juuri mainitsemastasi syystä en mielelläni kommentoi miesten ilmoituksia. Olisihan se väärin yksinäisiä kanssasisaria kohtaan auttaa miestä kiillottamaan haarniskaansa todellisuutta kiiltävämmäksi. Treffivinkkien antaminenkin on hieman kyseenalaista. Todettakoon, että ihmisen kirjallinen ja tosi-tv -persoona voivat olla erilaisia. Todellisuudessa olen kaikkea muuta kuin pirullinen ihminen... ihan oikeesti...usko pois...
Mitä niitä terveitä elämäntapoja esittelemään, jollei niitä ole. Päädyt muutoin elämäntapa-amatsoonin sohvalle kuuntelemaan jäkätystä grilliruuan ja kaffen vaaroista.
Treffit on niin tapaus- ja ihmiskohtaisia juttuja, ettei varmaa metodia onnistuneiden treffien luomiseen ole. Vaikutat yritteliäältä mieheltä, mutta henkilökohtaisesti en pidä kovinkaan houkuttelevana lähes sokkotreffejä vieraan ihmisen kanssa. Todennäköisyys, että summamutikassa valitun Kenin kanssa synkkaa hyvin, on aika pieni ja sellasesta kohteliaasta small talkista ei paljoa kostu. Pirutar on keskittynyt vaanimaan tutuilla vesillä, jolloin saaliin luonne on ollut edes hieman paremmin selvillä.
Jollei naiset lähde minnekään kivaan, niin miehet ei lähde minnekään spontaanisti. Se on fakta. Puitteet ovat aika toissijaisia, jos elämykselliset treffit (ja pesällepääsy) eivät ole itseisarvoja. Kaksi kertaa Unelmien poikamiestä seuranneena olen kummastellut kaikkien naisten rakastumista yhteen ja samaan heppuun. Olen vakuuttunut, että loisteliaat puitteet luovat treffeille epätodellista glooriaa. Onko mikään ihme, että on yhdessä kivaa loistoristeilyllä tai kuumailmapalloajelulla. Tai sitten Ameriikassa on jalostunut barbilaji ylitse muiden.
Luulitko, että ottaisin rinnalleni ensimmäisen vastaan kävelevän miehen. Ehei, kyllä naisetkin harjoittavat valintaa. Piruttaren kanssa ei ehkä pääse helpolla, mutta paljon saakin... ainakin leveetä perää (tuon voi nyt lukea kahdella tavalla, mutta en tarkoittanut sitä toista). Aina olisi ottajia ollut ennen tuota nykyistäkin, mutta johtuuko se piikeistä vai miesten kaikkiruokaisuudesta... "Oon nainen. Kirjoita jos kolahti".
Tämä kuukkeli on katsonut itselleen paremminkin sinitiaisen, mutta eiköhän siitä kelpo kuukkeli sukeudu pienellä koulutuksella. Hiilihangon mahti on suuri ja sitoutuminen yhteiseen tulevaisuuteen korvaa sen, mitä kuukkeliudesta puuttuu.
Kyllä sinitiainenkin osaa karjua kun vähän potkii.
Sinitiaiset on hyvin aliarvostettua porukkaa, ei kannata antaa pienen koon hämätä.
Piru osoittautui melkein myös pöntöksi, mutta viimeinen lause lienee jättää varaa myös sille, että ymmärrät mistä on kyse.
Siis sama kait se vaikka risuja kerää metästä, kun on mukavaa seuraa. Sehän takaa myös jatkossa mahdollisen arjen jaksamisen yhdessä.
Joskus pitää esittää pönttöä, että kottarainen tekee pesän.
Ei lainkaan hullumpi ajatus lähteä metsään keräämään risuja. Mikäs sen mukavampaa kuin tuijotella mukavassa seurassa nuotiotulille tikkupulla kätösessä. Kevätauringon vihdoin lämmittäessä saattaa jopa löytyä kottaraisen pesä.
Tossa on kans se hyvä puoli, että kun ollaan semmosissa metsävaatteissa, niin ei tartte miettiä miten ne hiukset on jne.
Toinen hyvä juttu on se, että kun viimeksi olin tikkupullaa paistamassa, niin mulle ei jääny taikinaa. Se oli 7-vuotiaalle kova paikka :(
Ensin pitää löytää oikee kottarainen, sitten vasta aletaan miettiä sitä pesällekäymistä...
Kaikki nykyään juoksee vaan sen pesän perässä. Kannattaa ajatella niin, että ensin etitään se oikea tipu. Sitten jos siltä löytyy vielä pesäkin, nii sehän on vaa bonusta!
Pesä on vaan pelkkä reikä, jos siinä on laho puu ympärillä.
Ei kait sitä nyt voi valmista pesää odottaa, kait säkin haluat osallistua oman pesäsi rakentamiseen, jos nyt jonkin pesän yleensä haluat. Eihän pesä koskaan voi olla pelkkä reikä, vaikka puu ympärillä olisi kuinka laho, eihän siellä sitten pysyisi munatkaan.
Nyt puhuttiin siitä pesästä joka on siellä navan alla...
no sitten ehkä...