tapaatteko lapsianne miten usein.
Olen kiinittänyt huomion monen yhäidin kertomana samaan asiaan kuin omien lasteni isän kanssa on.
Olemme joutuneet taistelemaan että edes jonkinlaiset välit ja tapaamiset sujuis lasten ja isän välillä. Omia vähiä voimavaroja tuhlaten koitamme isät saada huomaamaan omat lapsensa.
Nyt kiinostais isien ja varsinkin sellaisten isien, jotka eivät niitä tapaamisia ja yhteydenottoja muuten harrasta kuin "taistelun" tuloksena, että miksi se näin on?
selitykseksi ei mielestäni kelpaa että kun exä on niin idiootti tai rahanahne paskiainen.
Kyseessä on teidän lapsenne jotka kaipaavat isäänsä. Ja että jos koitatte kostaa äidille niin se kostautuu lapselle.. ja lopuksi itseenne.
Pieni tarina omasta tilanteesta..
Kuopus ei ole nähnyt isäänsä moneen kuukauteen.. elokuussa varmaan viimeksi
ja nyt piti 1.1 päästä isin luo ihan yksin.
ja olla loppiaiseen saakka.(isi ilmoitti tämän kaksi viikkoa sitten)
Kysyessäni isältä millä junalla laitan lapsen tulemaan isi vastasikin ettei nyt sovikaan että tyttö tulee. että se siitä.. lapsi lähti itkien kouluun ja minulle jäi paha mieli että taas lapsi pettyi.
Selittäkää nyt minulle tyhmälle isät miksi te kohtelette lapsianne noin?
Olen kiinittänyt huomion monen yhäidin kertomana samaan asiaan kuin omien lasteni isän kanssa on.
Olemme joutuneet taistelemaan että edes jonkinlaiset välit ja tapaamiset sujuis lasten ja isän välillä. Omia vähiä voimavaroja tuhlaten koitamme isät saada huomaamaan omat lapsensa.
Nyt kiinostais isien ja varsinkin sellaisten isien, jotka eivät niitä tapaamisia ja yhteydenottoja muuten harrasta kuin "taistelun" tuloksena, että miksi se näin on?
selitykseksi ei mielestäni kelpaa että kun exä on niin idiootti tai rahanahne paskiainen.
Kyseessä on teidän lapsenne jotka kaipaavat isäänsä. Ja että jos koitatte kostaa äidille niin se kostautuu lapselle.. ja lopuksi itseenne.
Pieni tarina omasta tilanteesta..
Kuopus ei ole nähnyt isäänsä moneen kuukauteen.. elokuussa varmaan viimeksi
ja nyt piti 1.1 päästä isin luo ihan yksin.
ja olla loppiaiseen saakka.(isi ilmoitti tämän kaksi viikkoa sitten)
Kysyessäni isältä millä junalla laitan lapsen tulemaan isi vastasikin ettei nyt sovikaan että tyttö tulee. että se siitä.. lapsi lähti itkien kouluun ja minulle jäi paha mieli että taas lapsi pettyi.
Selittäkää nyt minulle tyhmälle isät miksi te kohtelette lapsianne noin?
Vastaukset 10
Vanhimmat
Joskus vaan mies haluaa aloittaa uudestaan vailla entisiä taakkoja.
Tai sitten entisen uusi vaimo ei hyväksy entisen lapsia. Useasti syynä juuri tämä.
Moni mies (usko tai älä) häpeää jos omalla lapsella on jokin sairaus tai vamma. Tiedän parikin tapausta.
Kunpikaan ei halua tavata lasta koska lapsi ei ole terve.
Henkilökohtaisesti minulla meinasi olla syynä se että pelkäsin ainakin alussa, että lapsi ei haluakkaan tavata enää. Muija hylkasi, miksei lapsi? Eipä ole hylännyt ainakaan vielä (14v.)
Tai sitten se ajatus että sinä olet superäiti joka pärjää ilman entistäkin.
Kaikki nämä on vähän keksittyjä syitä mutta aika vaikea asia varmaan.
Mies on aika kumma pakkaus. Mitä omasi sanoo??
no hän vetoaa aina johonkin tekosyyhyn.
Milloin on liian väsynyt ottaakseen lapset.
työ on kuulema niin rankkaa että pitää viikonloput levätä.(hän on toimistotöissä)
samoin loma-ajat. eihän hän voi lomiaan lapsiin tuhlata kun ne on lepoaikaa.
hänen tyttöystävänsä rakasti lapsiamme tosi paljon (puhuimme siitä) ja olis tahtonut tavata heitä useammin mutta exä aina keksi jotain ettei tarvinnut. Juteltuani nyt heidän eronsa jälkeen hän kertoi että exä oli sanonut etten minä tahdo lasten tapaavan tätä tyttöystävää.... ja muutenkin valehdellut etten minä päästä lapsia isän luo. OLisko kyse säälin kerjäämisestä??
ja huomion hausta?
Minähän pärjään yksin.. mutten tahtoisi pärjätä koska lapsilla on isä jota heillä on KAMALASTI ikävä. En todellakaan tahtoisi että lapseni voivat huonosti sen vuoksi ettei heillä ole isäsuhdetta käytännössä lainkaan.
Minusta on kehittynyt superäiti viimevuosina
mutta lasteni isälle olen kyllä viestittänyt että lapset tarvitsevat myös isänsä. Ja niiden viestien sanoma on selvä ja rivienvälistäkään ei voi lukea muuta.
olen ottanut tavaksi laittaa isälle parikertaa kuussa pitkän sähköpostin jossa kerron mitä lapsille kuuluu. tai sitten tartun härkää sarvista ja soitan..(silloin voi tosin olla ettei saa asiaa selville jos toinen on sillä päällä)
Selvää syytä en mielestäni ole saanut ja siksi tämä tilanne rasittaa entistä kovemmin.
Tietysti poikamme mbd voi olla osasyy.. mutta poika on kuitenkin tosi fiksu ja hänestä saa olla ylpeä (jota isä on aina tahtonut)
Lapset on ihmeellisen lojaaleja vanhemilleen.
kun he näkevät että olen väsynyt lapsilta tulee heti sadatteluja isän suuntaan.. siksi en voi edes väsymystä usein lapsille paljastaa. Tahdon kuitenkin ettei lasten tarvitse aikuisten taakkaa kantaa.
Nyt olisin tämän syksyn kaivannut niitä vapaita viikonloppuja enemän kun olen ollut sairastamiskierteessä ja lepoa kaivannut.
mutta.. vain yksi kerta koko syksynä jolloin lapset on olleet isällään.
Mien on omituinen... tai jotkut miehet on
tiedänhän monta eronnutta isää tai äitiä jotka tapaavat lapsiaan säänöllisesti ja enemänkin.
Ja silloin lapsetkin ovat tasapainoisempia.
Mutta kuitenkin pitäs muistaa lasten oikeudet kumpaankin vanhempaan.... eikä tietentahtoen polkea sitä oikeutta.
Odotin muuten enemän kommentteja tähän kirjoitukseen.. liekö erillään asuvilla isilä huono omatunto kun vastauksia tuli vain sinulta?
Sehän se on joka muistuttaa, ainakin joulun aikaan.
Mutta odotetaan jos joku sittenkin uskaltaisi.
MIEHET VASTATKAA ASIA ON TÄRKEÄ JA ÄIDIIT OVAT ANSAINNEET SELITYKSEN.
minulla on neljä lasta,vanhimman lapsen isä on kuollut ja kahden muun lapsen isä haluaa tavata lapsensa kerran vuodessa 1-3pv, nuorimman lapsen isä ei ole koskaan nähnyt lastaan eikä ole sitä halunnutkaan ollenkaan.Laitan säännöölisesti uusia valokuvia menemään lapsista, ja kerron kuulumiset, mutta alan luovuttamaan itsekin yrittämisestä.Nytkin tulee joulu ja kukaan isä ei ole muistanut lapsiaan yhdelläkään lahjalla.
Minulla on ollut 3 eri miestä eli on 3 isääkin, vanhimmalla ei isää tosiaan ole ollenkaan.
Mutta ei sitä jaksa vuosia yrittää pitää yhteyttä lasten isiin ,jos isällä ei ole itsellä kiinostusta lasten kuulumisiin.
Helpointa on unohtaa yhteydenpito kokonaan, ja odottaa vain koska isällä herää kiinnostus.
Lapsille ei tule pahaa mieltä kun ei tule pettymyksiä ottaako isi kylään vaiko ei.
Yritähän jaksaa, kyllä lapsi tottuu olemaan ilman isän yhteydenpitoa.Ei tule ainakaan pahaamieltä.
Lueskelin näitä viestejä ja mietin miten hyvin minulla ja pojalla asiat ovatkaan.
Erottiin kun poika täytti viisi kuukautta, oli tosi rankkaa aikaa. lapsen isä kävi silloin sun tällöin moikkaamassa, ei mitenkään säännöllisesti.
Kun poika täytti 2 vuotta oli ensimmäistä kertaa isällään yötä. Ja siitä lähtien on ollut säännöllisesti joka toisen viikonlopun isällään ja viettänyt osan kesä- ja joululomastaan isällään. Jokaisessa tarhan joulujuhlassa on ollut mukana vaimonsa kanssa, viime kerralla veivät meidät kotiin kun oli niin kova pakkanen.
Asioista sovimme yleensä sähköpostin välityksellä ja joskus puhelimitse. Taisteluita tulee kasvatuksesta, mutta sehän lienee ihan normaalia :) Yhteyden pidot yritämme pitää mahdollisimman vähissä, koska molemmat elämme tahoillamme omaa elämäämme.
Nykyisellä miehelläni(oltu yhdessä 3-v) on vaikea sulattaa välejäni pojan isään, vaikka erostamme on kulunut jo noin viisi vuotta ja isällä on uusi perha.
Mulla on kaksi lasta ja lasten isä ajattelee vain itseään. Kun mulla oli vaikeeta, ei se tukenut mua ollenkaan. Kotityöt ja lastenhoidon samoin kuin kaikki menot jaoimme tasan puoleksi. Hän hoiti osuutensa ja turha oli valittaa jos on kipeä siivouspäivänä. Jokaisen on velvollisuutensa tehtävä olipa olo mikä tahansa.
Hän on porvariperheestä. Kummallisia tapoja. Inhosin niitä. Inhosin myös sitä, että hän ravasi niin usein vanhempiensa luona ja kaikenmaailman suvun juhlissa, hienostopaskaa se oli. Lapsia en antanut ottaa mukaan, en halunnut että oppivat sellaisille tavoille.
Erottiin kun se sitten lähti. Osti kolmion! Kuulemma lapsille nyt oma huone, minusta hänelle olisi riittänytn pienempikin, nyt hän ostaa lapset puolelleen tällä tavalla. Samoin hän ostaa lapset puolelleen viemällä heidät Lintsille tai Särkänniemeen. Eikö sitä voi olla lasten kanssa ihan vaan tavallisesti, onko oltava joka tapaamisella jotain ekstraa? Eihän se yksin pärjää, vaan valjastaa koko sukunsa lasten hoitoon. Olen sanonut lapsille, että isovanhemilla ei tarvitse niin usein käydä.
Hänellä on myös uusi naisystävä ja minusta on kyllä liian aikaista esitellä uutta äitipuolta lapsille. Lapsilla on ihan tarpeeksi toipumista erossakin. Olen sanonut lapsille, etteivät he saa olla missään tekemisissä sen naisen kanssa.
Olen sanonut lapsille, miten pitää viikonloppuna olla isän kanssa, milloin käydä saunassa tai siis pesulla ja mitä pitää pukea päälle ulosmennessä. Ei heidän isä kuitenkaan osaa riittävän lämpimästi pukea lapsiaan, näissä pakkasissa on oltava kolme villapaitaa että tarkenee.
Vihaan sitä tyyppiä! Täysin hullu, kummallisia tapoja, idiootti harrastuksia, hulluja kavereita enkä halua että minun lapseni ovat niiden kanssa missään tekemisissä!
Lasten ei tarvitse tuoda minun kotiini rojua mitä sen suku antaa, eikä vaatteita. Minä kyllä pärjään ja tiedän miten lapset pitää pukea. Saivat kerran ihan kuvottavat housut, sanoin että vie takaisin. Tai ostavat jotain saakelin isoja pehmoleluja, ei me sellaisia tarvita. Viekööt takaisin.
Eikä se ole lapsistaan kiiinnostunut, ei halua tavata. Minä olen sanonut, että joka viikonloppu yksi yö, se riittää. Lauantaiaamusta sunnuntaiaamuun. Mulla tulee ylitöitä kun joudun olemaan kotona sairaan lapsen takia koska se hullu isä ei välitä lapsistaan eikä ota heitä työpaikalleen silloin kun eivät voi mennä päiväkotiin. Siksi pitää olla että joka viikonloppu.
Mutta nyt se tahtoo, että joka toinen viikonloppu pe illasta su iltaan. Ottakoot sitten myös viikollakin, mutta ei huoli. On muka töitä niin myöhään, ei ennätä hakea päiväkodista. Vaihtakoot työpaikkaa sitten.
Ja voisi katsoa lapsia silloin kun koulusta on lomaa ja minä olen töissä. Isä voisi ihan hyvin ottaa lapsen töihin mukaan, sillä on sellanen työ. Hakee aamulla ja palauttaa illalla, mutta se sanoo, että haluaa pitää koko loman ajan, yötä asti. En suostu siihen.
Kerran oli tehnyt niin, että lapset olivat mummolassa vaikka olin koululaiselle sanonut että olet sitten isin työpaikalla ja nuorempi olisi päiväkodissa. Täysin hullu tyyppi! Sanoin lapsille ettei mummolassa tarvii niin usein käydä. Se unohtelee lasten vaatteita luokseen eikä palauta niitä, vittuilee mulle. Laitan tekstarin, että kaksi tuntia aikaa palauttaa, kun niin vituttaa tuommonen huolimattomuus. Lasta ei voi laittaa ulos, kun sukat puuttuu! Ajattelisi edes lapsiaan, välittäisi edes heistä, eikä olisi tommonen itsekäs paska.
inhottaa sanoa mutta kylla olet kamala nainen. On hyva etta miehesi tajusi erota ja lahtea. Nyt yritat vaikeuttaa hanen elamaansa lapsilla, teidan yhteisilla lapsilla. Sina et kuule ole heidan ainoa vanhempansa, heilla on oikeus myos isaansa. Minusta sinun ex on sielta fiksuimmasta paasta kun kerran haluaa olla lasten kanssa tekemisissa, mutta sina olet onneton valittava akka.. Olen kylla tyrmistynyt kirjoituksestasi. JOS KAKSI AIKUISTA EI SOVI YHTEEN NIIN ALA LAITA SITA LAPSIESI SYYKSI JA VALA HEIHIN VIHAA, ANNA HEIDAN VALITA JA TUNTEA OMA ISA. Ja mitenkas se idiootti kelpasi silloin kun menitte naimisiin ja sait lapsia, hmmm olisikohan kannattanut ajatella jo silloin mita tekee ettei pilaa viattomien lasten elamaa. Koita nyt suosiolla yrittaa elaa rauhassa ja hoitaa ne lapsesi mitka rakkaudesta ovat syntyneet. Sanon, etta katkeruus ei kannata.
Eikö se ole vaan hyvä että ent. miehesi vie heitä
huvipuistoihin, juhliin, mummolaan ja yms. muihin
paikkoihin joihin itse et vie.
Hienostopaskaa, vaiko leipäjono vähäosaisten kanssa. Olisit iloinen.
Harvoin näkee näin typerää kirjoitusta, ja noin katkeraa naista tai tässä tapauksessa akkaa.
Mielesi on myrkyttynyt, älä myrkytä lastesi mieltä.
... oikein hauska provo!!! Pari vuotta sitten eronneena huomaan toki osan tuosta provosta menevän oikeaan suuntaan, mutta sen verran yliampuva tuo oli, että luulen kirjoituksen takana olevan eronneen miehen.
Tsemppiä vaan kaikille!
ei, ei se ollut provo, mutta tavallaan oli. kyse on ihan oikeasti oikeasti elämästä; naisesta, joka on tavattoman katkera exälleen ja laittaa lasten kautta viestejä ja yrittää ohjata edelleen(kin) exän elämää.
tällä hetkellä tilanne on hetkeksi rauhoittunut ja toivottavasti pysyy näin rauhallisena vastakin. tapaamissopimus on tehty ja se on ihan fiksu ja normaali, joka toinen viikonloppu.
mutta edelleen lapset ovat ikäänkuin välikädessä.. tottakai lapset ovat lojaaleja vanhemmilleen ja äidin sana on laki, äitiä pitää totella. siinä mielessä hassuja lapsia, että eivät kritisoi tai kyseenalaista, uhmaa, äitinsä sanaa. Omani tätä kyllä tekivät ihan pienstä pitäen.
Mutta äiti taustalla lapsen mielessä: esim. tämä isä ja hänen uusi naisystävänsä ovat muuttamassa yhteen. Vanhempi lapsi oli lähes kauhuissan: mitä äiti siihen sanoo! sinä saat sen sanoa, minä en sano! Mitä siihen voi sanoa? Vain, että ei tämä äidillesi kuulu! ei sille edes tarvitse kertoa!
Lapset muuten tulevat hyvin toimeen tämän "äitipuolen"kanssa, tekevät sellaisia asioita yhdessä, mitä äidin kanssa ei tehdä. Minusta se on rikkautta lapselle, äiti taas ajattelee, että se on pois häneltä ja että uusi naisystävä on kilpailija.
Laivaristeilystäkinlapsi pohtii: äiti ei varmaan tykkää siitä... ja taas isä selittää: se ei kuulu äidille mitä me yhdessä teemme.
Lasten äiti on kypsytmätön. Omassa lapsuudessa aika vähän saanut joten on vaikea antaa muillekaan, vaikea hyväksyä että muilla olisi jotain sellaista hyvää, josta hän ei ole koskaan päässyt osalliseksi ja jota hän ei osaa ottaa vastaan, vaikka sitä tarjottaisi. Mitä tämä on? Olisiko se rakkautta, välittämistä, hyväksyntää.