Presidentti Halonenkin sanoi, että ihmisen pitäisi opiskella koko elämä (..tai jotain sinnepäin).
Olin yhden päivän koulutuksessa. Mieleeni jäi yksi sana päivän "annista", nimittäin opettaja sanoi että "tää on tämmöstä liirumlaarumia". Loppu olikin muminaa.. rykimistä.. ja sekunnin välein vaihtuvia diakuvia teksteineen. Tupakkatauko oli monelle päivän kohokohta ja yleisöltä tuli jotain hauskoja välikommentteja - muuten olisi voinut hyvin nukkua "koulutuspäivän" ajan, turhauttavaa.
Minkälainen on innostava opettaja?
Millä perusteella opettajia valitaan opettajainkoulutuslaitokseen? Omissa (ja muidenkin tuntemieni ihmisten) muistoissa ei niin miellyttäviä muistoja ole jäänyt mieleen kouluajoilta. Muutama harva opettaja on jäänyt positiivisena mieleen.. ovat nimittäin olleet innostuneita asiasta, josta puhuivat ja se innostus tarttuu myös oppilaaseen!
Voitteko kuvitella, että vielä tänä päivänä on myös opettajia, jotka saattavat käskeä oppilaan luokan eteen ja käskeä muita nauramaan tälle. Syynä jokin oppilaan tekemä "virhe".
Ja vielä on alakoulun opettajia, jotka vaativat täyttämään KAIKKI koulukirjat kannesta kanteen. Jos kirja ei ole täysin valmis, sen tekemistä jatketaan kesällä. Henkistä kidutusta?
Tulee vain mieleen, että eihän se riitä kykyyn opettaa lapsia, jos itse omaa huomattavan tietomäärän. Pitäisihän se tieto osata myös siirtää oppilaaseen ja ennenkaikkea innostus siihen, että HALUAA oppia.
Eli opettajilla on huomattava valta siihen, minkälaisen tulevaisuudenkuvan oppilas itselleen kehittää. Vaikka oppilaan älykkyys riittäisi jatkaa opiskelua, saattavat huonot kokemukset alakoulusta lähtien pilata oppilaan halun opiskella mitään kovin vaativaa, vaan muodostuu ajatus, että työ suoraan koulunpenkiltä on houkuttelevampi vaihtoehto.
Toisaalta; ainakin ennen oli niin (en tiedä nykykäytännöstä), että oppilaita tuli olla tietty prosenttiosuus hyviä/keskinkertaisia/huonoja. Tämä oli kai opetushallinnon määräys. Eli kaikki luokassa eivät edes saaneet olla hyviä - kaikille ei riittänyt hyviä jaettavaksi numeroita.
Mitä ajattelette?
Olin yhden päivän koulutuksessa. Mieleeni jäi yksi sana päivän "annista", nimittäin opettaja sanoi että "tää on tämmöstä liirumlaarumia". Loppu olikin muminaa.. rykimistä.. ja sekunnin välein vaihtuvia diakuvia teksteineen. Tupakkatauko oli monelle päivän kohokohta ja yleisöltä tuli jotain hauskoja välikommentteja - muuten olisi voinut hyvin nukkua "koulutuspäivän" ajan, turhauttavaa.
Minkälainen on innostava opettaja?
Millä perusteella opettajia valitaan opettajainkoulutuslaitokseen? Omissa (ja muidenkin tuntemieni ihmisten) muistoissa ei niin miellyttäviä muistoja ole jäänyt mieleen kouluajoilta. Muutama harva opettaja on jäänyt positiivisena mieleen.. ovat nimittäin olleet innostuneita asiasta, josta puhuivat ja se innostus tarttuu myös oppilaaseen!
Voitteko kuvitella, että vielä tänä päivänä on myös opettajia, jotka saattavat käskeä oppilaan luokan eteen ja käskeä muita nauramaan tälle. Syynä jokin oppilaan tekemä "virhe".
Ja vielä on alakoulun opettajia, jotka vaativat täyttämään KAIKKI koulukirjat kannesta kanteen. Jos kirja ei ole täysin valmis, sen tekemistä jatketaan kesällä. Henkistä kidutusta?
Tulee vain mieleen, että eihän se riitä kykyyn opettaa lapsia, jos itse omaa huomattavan tietomäärän. Pitäisihän se tieto osata myös siirtää oppilaaseen ja ennenkaikkea innostus siihen, että HALUAA oppia.
Eli opettajilla on huomattava valta siihen, minkälaisen tulevaisuudenkuvan oppilas itselleen kehittää. Vaikka oppilaan älykkyys riittäisi jatkaa opiskelua, saattavat huonot kokemukset alakoulusta lähtien pilata oppilaan halun opiskella mitään kovin vaativaa, vaan muodostuu ajatus, että työ suoraan koulunpenkiltä on houkuttelevampi vaihtoehto.
Toisaalta; ainakin ennen oli niin (en tiedä nykykäytännöstä), että oppilaita tuli olla tietty prosenttiosuus hyviä/keskinkertaisia/huonoja. Tämä oli kai opetushallinnon määräys. Eli kaikki luokassa eivät edes saaneet olla hyviä - kaikille ei riittänyt hyviä jaettavaksi numeroita.
Mitä ajattelette?
Vastaukset 26
Vanhimmat
Kovasti mietin sitä, että miten kirjoituksesi liittyy nimenomaisesti miehen logiikkaan. Eikös huonoja opettajia ole niin naisissa kuin miehissäkin?
Monesti teollisuuden koulutuksissa puhujina eivät ole ammattiopettajat vaan oman alansa asiantuntijat. Tasokin on sitten ihan laidasta laitaan.
pelkästään miehen logiikkaan, mutta naisethan tällä palstalla enemmän äänessä ovatkin...?
Mun mielestä nää koulutusaiheiset viestiketjut sais poistaa kokonaan kun ne ei liity millään muotoa miehen logiikkaan! Muutenkin täällä lähtee off-topiceja niin miksi ei näitä. Vai onko täällä joku pärstäkertoimen mukaan poistava systeemi?
pärstäkertoimen?
mm. nikkejä ja ip-osoitteita. Jos viesti laitetaan jonkun tietyn tyypin toimesta ja tyyppi ei ole ns. suosiossa niin se saa lähteä. Mutta jos sattuu kuulumaan tiettyyn "sisäpiiriin" niin vaikka olisi kuinka asiaton viesti niin se saa jäädä. Ei täällä oikeesti naamoilla pelatakaan vaan nikeillä ja ip-osoitteilla.
Vanhempien lisäksi on opettajalla suurin merkitys kun pikku ihmiselle aletaan ohjailla suuntaa elämän lavealla karttakirjalla.
En itse usko hetkeäkään geneettiseen älykkyyteen, se on edelliseen vuosisataan kuuluva vanhentunut käsitysmalli. Ihmistä kylläkin voidaan ärsykkeillä muokata todistetusti jo alkioiästä lähtien.
Itsetunto ja motivaatio ovat tärkeimmät aseet koulutukselliseen menestykseen. Ja tietysti ympäristö.
Kaksikymmentäviisi vuotta valmennuskurssitusta toteuttanut henkilö totesi jossain, ettei ole huomannut kouluttamiensa nuorten älykkyydessä juuri minkäänlaisia eroja. Hänen mukaansa oppimiskykyyn ratkaisevin osatekijä on usko itseensä. Tuo usko luodaan vanhempien ja opettajien toimesta.
Nämä ovat ne syyt miksi Norssi ja Ressu tuottavat suhteellisesti enemmän paremmilla arvosanoilla valmistuvia kuin Kontulan koulut.
ympäristöllä tässä yhteydessä?
Ihan kaikkia ympäriltä tulevia aistiärsykkeitä.
kun otetaan huomioon, että toiset ovat herkempiä niille ärsykkeille kuin toiset, niin perintötekijöistäkin riippuu koulussa onnistuminen. Kouluhan on yksi meluisimmista paikoista, mitä voi kuvitella.
Eräs pahimmista vaihtoehdoista on se, että herkkä lapsi sijoitetaan rauhattomaan (esim. ESY) luokkaan. Tällöin erityisluokan tarkoitus kääntyy itseään vastaan.
Tuo "herkkyys" ärsykkeille on tuotettu treenauttamalla ärsykkeiden vastaanottokykyä joko tietoisesti tai tiedostamatta.
Esimerkiksi vastasyntynyt reagoi tunnistavasti alkiokautenaan kuulemiin äänisignaaleihin.
Äidin elimistön sisäeritys- ja välittäjäainevaihteluiden on osoitettu vaikuttavan sikiön kehitykseen.
Niinkin lähellä kuin turussa tutkitaan kielellistä omaksumiskykyä, käsittääkseni sellaisin tuloksin että tietyssä ikävaiheessa annettu äännekielikylpy helpottaa vieraan kielen oppimista myöhemmässä iässä. jne.
Genetiikan kanssa näillä esimerkeillä ei ole mitään yhteyttä.
kukaan ei alunperin ole herkkä, vaan että se on ympäristön aikaansaannosta? Eikö aistiherkkyydessä ole mitään perinnöllistä?
Uskotko ADHD:n ja ADD:n "olemassaoloon" ja mikä ne aikaansaa (jos uskot)?
Siteerataan Edisonia :
Nerokkuus on 2%lahjakkuutta ja 98% hikeä.
Aivojen laskennallinen teho ja synapsikapasiteetti on ihmisellä sitä luokkaa, että esimerkiksi suomalaisen koulutusjärjestelmän läpikäyminen ei esty kyllä perinnöllisin perustein. Kapasiteetti tulee vaan ottaa käyttöön.
Esimerkiksi suggestiivisilla oppimismuodoilla on saatu valtavia parannuksia alle keskitason oppilaiden oppimiskyvyssä. Tämäkin perustuu lähinnä motivaation ja oppimistekniikan parantamiseen.
On varmaankin aika selvää, että useimmissa tapauksissa lääkäriperheestä lähtevä lapsi ponnistaa elämässään korkeammalle kuin alkoholisoituneen duunaripariskunnan oma. Miksiköhän?
Mielestäni ADHD ei ole enää vuosikausiin ollut uskonasia, vaan fakta jonka syistä ja rajanvedosta diagnosoinnissa lähinnä väännetään kättä.
Todistetusti ADHD on pystytty liittämään traumoihin. Muistaakseni noin puolella on nähtävissä myös aivokäyrämuutoksia. Mutta sitten onkin se toinen puolisko...
korkeammalle ponnistamisessa lääkärivanhempien kunnianhimo? Ja parempi motivointitaito?
Yritteliäisyys? Parempi usko tulevaisuuteen?
Nuohan ovat opittuja ominaisuuksia eli tavallaan "perittyjä"?
Kerro mulle, mitä se on?????
Joo, senkaltaisesta "perinnöllisyydestä" olen ihan täsysin samaa mieltä sun kanssas. Sepä juuri onkin sitä ympäristön vaikutusta.
Sitä motivaatiogeeniä vaan ei taida kromosomeista löytyä..
;)
Se on periytyvä ominaisuus. Kromosomeihin "kirjoitettu" DNA-pätkä, joka esimerkiksi määrää silmiesi värin.
Tässä yhteydessä se tarkoittaisi vaikkapa että jonkin geenin esiintyminen tumassa vaikuttaisi yksilön matemaattis-loogiseen ajattelukykyyn.
Olen jotenkin lukevinani teksteistäsi, että perimällä ei niin vaikutusta...
Olen kyllä sitä mieltä, että työtä ja oppimista tarvitaan jotta lahjakkuus kehittyy...
Kummallista vaan, että kuitenkin on sukuja joissa tietyt ominaisuudet vallistsevat ja tulevat esiin. Ei välttämättä olosuhteilla niin ole merkitystä, pikemminkin motivaatio ja kannustus oppimiseen ja 'ihmisen sisäiset olosuhteet'. Köyhänkin tai muu ongelmainen vanhempi voi onnistuneesti motivoida lapsiaan eli siis oppiminen on hauskaa ja palkitsevaa, ulkoisista olosuhteista huolimatta. Niin, tämä voi toteutua toisinkin päin.
Syy, miksi esim. englantilaiset ovat kiinnostuneet suomalaisesta koulujärjestelmästä, on juuri se, että täällä KAIKILLA varallisuuteen katsomatta on mahdollisuus hyvään koulutukseen. Siis peruskoulu ja esim. senjälkeinen opintolainasysteemi
Oikeastaan esitinkin aika pitkälle jo omat peruspointtini aiheesta, mutta kiitos mielenkiinnosta. Ainahan ajatustenvaihto on ok.
;)
Useinhan esimerkiksi ammatit periytyvät suvuittain.
Sekin kulkee mielestäni oppimisen kautta.
Vanhemmat kannustavat sekä tiedostaen että tiedostamattaan lapsia valitsemaan oman alansa.
Mihin ihmeeseen perustat väitteesi, että silmien väri kyllä on geneettisesti periytyvä ominaisuus, mutta esim. matemaattinen lahjakkuus ei ole tai musikaalinen.
Kyllä sinulla on nyt mennyt hyvin perille tämä peruskoulujunttaus tai sitten tämä on jotain suomalaista sosialismia...kaikki pysytyvät kaikkeen.
Miksi edes pitäisi pystyä kaikkeen? Miksi semmoisille, jotka eivät takuulla halua kieliä oppia, pakollisesti sitä tuputetaan? Hukkaan heitettyä aikaa.
Omasta mielestäni olen ollut varsin johdonmukainen väitteissäni.
Sinähän tässä sotket sosialismia, sosiaalipolitiikkaa ja etiikkaa varsin yksinkertaiseen asiaan. En tiedä onko peruskoulujunttaus itselläni miten mennyt perille, mutta sulle puolestaan eivät ole tainneet biologian tunnit olla kaikkein sydäntä läheisimpiä.
En kai minä ole missään kohti väittänyt että kaikkien tulisi kaikkeen pystyä, luoja paratkoon!
Lieneekö tässä ketjussa kukaan moista väittänyt.
Sen sijaan puhetta on kyllä ollut aivokapasiteetista. Hiukan eri asia.
Silmien värin periytymisen osoitti jo 1860-luvulla
Gregor Mendel risteytyskokeilla.
Matemaattista lahjakkuutta periyttävää geeniä ei ole kukaan vielä toteennäyttänyt olemassa olevan. Eikä erittäin todennäköisesti tule näyttämään.
Mitäpä sitä edes lukemaankaan opettelemaan, hankkii sitä elantonsa ojankaivuullakin jos sen tien valita haluaa. Eikä rehellisessä työnteossa mitään vikaa olekaan.
Mutta se se vasta mielestäni todellista sosialismia on, ettei maailman parhaasta ilmaisesta koulutusmahdollisuudesta osata olla edes tyytyväisiä.
;)
PPS on älykäs mies.. onko vaikea myöntää sitä?
kuin geneettinen älykkyys. Johan ihmettelin.
Ominaisuudet takuulla periytyvät eri tavoin.
Minä nyt jatkoin juttua vaan tuosta koulusta...kun siitä aina innostun paasaamaan.
PS. Sulla karsee nimimerkki YÖK
Jäitä poltellessa..
te olette oikeastai aika typeriä. Toivottavasti itsekin ymmärrätte sen. Ei lukemalla viisaaksi tulla. Jokainen voi oppia lukemaan ja oppia ulkoa joitakin sitaatteja, mutta kuin moni ymmärtää niitä? Tietääkö kumpikaan teistä mitä te olette? Mitkä ovat teidän kyvyt, mitkä ovat teidän rajat? Muistakaa, että hyvä aasi on aina parempi, kuin huono hevonen. Eli älkää yrittäkää olla parempia kuin oikeasti olette!
mutta minu mielestä ehdottoman hyvä elämänohje, vaikkapa huoneentauluksi!!
Edelliseltä puskalta:
***Eli älkää yrittäkää olla parempia kuin oikeasti olette! ***
elämä? Ei pelkkä opiskelu riitä. Oppiakin pitäisi. Lukemalla ja kouluja tai kursseja käymällä ei opita. Sieltä saadaan tietoa. Se miten se sitten vastaanotetaan, ymmärretään ja käytäntöön sovelletaan onkin jo asia erikseen. Näyttää olevan vaan tänä päivänä sellainen käsitys joillakin, kun koulut käyty niin ei enää tarvi tehdä mitään, oppia. Kun on niin paljon aikaa opiskeluun käytetty. Mutta sen opiskelun jälkeen vasta se oppiminen alkaa. Maailman meno näyttää koko ajan todeksi sen lauseen: että jokainen saa oppia lukemaan, ei turmele ajan pitkään vaan kirjoittamista, myös ajattelun. Eli totta puhut. Kuolutuksella saadaan vaan paperi, mikä ei kelpaa edes vessapaperiksi. Kunhan joku päätöksiä tekeväkin alkaisi huomata sen.