Useista kirjoituksista olen lukenut miten mies tai nainen hakevat syytä siihen miksi kumppani ei halua seksiä yhtä usein kuin hän itse. Miten puoliso saataisiin haluamaan enemmän?
Vastaukset ovat tähän asti olleet järjestelmällisesti vääriä. Keksin hyvin yksinkertaisen ratkaisun. Se tulee tässä:
Kumppani haluaa seksiä enemmän ainoastaan siinä tapauksessa, että HÄNESSÄ itsessään herää aito TARVE saada sitä enemmän. Miten sitten herättää tuo tarve?
Ikävä kyllä kumppanilla on mahdollisuudet aika vähissä henkilökohtaisesti vaikuttaa siihen, koska kysymys ei ole hänen tarpeestaan vaan toisen. Jotain voi kuitenkin miettiä:
Jokainen on varmasti sitä mieltä, ettei kiireinen, väsynyt, kiukkuinen, aggressiivinen tai masentunut ihminen halua seksiä?! Millainen sitten?
Iloinen, leikkimielinen, huumorintajuinen, seurallinen... Kaikinpuolin elämäänsä tyytyväinen ihminen.
Olisi tökittävä toista sinne mikä häntä kiinnostaa ja mistä hän saisi virikkeitä. Arkielämän tylsyys, stressaava työ, kiukuttelevat lapset, kumppanin ainainen läsnäolo tai poissaolo ja seuraelämän puute vuodesta toiseen murhaa erotiikan.
Toiselle ei siis kerrota, että MINÄ haluaisin rakastella enemmän, kauemmin... vaan kysytään: Mitä SINÄ haluaisit mieluiten tehdä? Haluaisitko aloittaa karatetunnit, kieliopinnot, joogan tai muun harrastuksen? Haluaisitko, että minä olisin enemmän vai vähemmän kotona? Haluaisitko siirtää vastuun lapsista minulle useammin ja keskittyä omiin asioihisi? Haluaisitko matkustaa yksin tai ystäviesi kanssa johonkin? Käydä jossain sellaisessa paikassa missä et ikinä ole suunnitellut käyväsi? Kysymyksiä voi jatkaa loputtomiin.
Itse olen ollut naimisissa pitkän aikaa ja ollut merkillisen tyytyväinen (kuten miehenikin) seksielämäämme. Olen onnellinen siitä, että mies on aina ymmärtänyt minun tarpeeni ja minä hänen, vaikka olemme erittäin erilaisia ihmisiä.
Jos seksi alkaa tuntua rutiinilta, toiseen täytyy ottaa VÄLImatkaa. Miettiä omia asioita, töitä, tavata ihmisiä ja seurustella heidän kanssaan. Hakea elämyksiä (henkisiä).
Voi kuullostaa kummalta, mutta mielestäni viikon erossaolo esim. kesälomalla on tehokkaampi keino parantaa parisuhdetta kuin viikon parisuhdekurssi.
Ottakaa kantaa!
Vastaukset ovat tähän asti olleet järjestelmällisesti vääriä. Keksin hyvin yksinkertaisen ratkaisun. Se tulee tässä:
Kumppani haluaa seksiä enemmän ainoastaan siinä tapauksessa, että HÄNESSÄ itsessään herää aito TARVE saada sitä enemmän. Miten sitten herättää tuo tarve?
Ikävä kyllä kumppanilla on mahdollisuudet aika vähissä henkilökohtaisesti vaikuttaa siihen, koska kysymys ei ole hänen tarpeestaan vaan toisen. Jotain voi kuitenkin miettiä:
Jokainen on varmasti sitä mieltä, ettei kiireinen, väsynyt, kiukkuinen, aggressiivinen tai masentunut ihminen halua seksiä?! Millainen sitten?
Iloinen, leikkimielinen, huumorintajuinen, seurallinen... Kaikinpuolin elämäänsä tyytyväinen ihminen.
Olisi tökittävä toista sinne mikä häntä kiinnostaa ja mistä hän saisi virikkeitä. Arkielämän tylsyys, stressaava työ, kiukuttelevat lapset, kumppanin ainainen läsnäolo tai poissaolo ja seuraelämän puute vuodesta toiseen murhaa erotiikan.
Toiselle ei siis kerrota, että MINÄ haluaisin rakastella enemmän, kauemmin... vaan kysytään: Mitä SINÄ haluaisit mieluiten tehdä? Haluaisitko aloittaa karatetunnit, kieliopinnot, joogan tai muun harrastuksen? Haluaisitko, että minä olisin enemmän vai vähemmän kotona? Haluaisitko siirtää vastuun lapsista minulle useammin ja keskittyä omiin asioihisi? Haluaisitko matkustaa yksin tai ystäviesi kanssa johonkin? Käydä jossain sellaisessa paikassa missä et ikinä ole suunnitellut käyväsi? Kysymyksiä voi jatkaa loputtomiin.
Itse olen ollut naimisissa pitkän aikaa ja ollut merkillisen tyytyväinen (kuten miehenikin) seksielämäämme. Olen onnellinen siitä, että mies on aina ymmärtänyt minun tarpeeni ja minä hänen, vaikka olemme erittäin erilaisia ihmisiä.
Jos seksi alkaa tuntua rutiinilta, toiseen täytyy ottaa VÄLImatkaa. Miettiä omia asioita, töitä, tavata ihmisiä ja seurustella heidän kanssaan. Hakea elämyksiä (henkisiä).
Voi kuullostaa kummalta, mutta mielestäni viikon erossaolo esim. kesälomalla on tehokkaampi keino parantaa parisuhdetta kuin viikon parisuhdekurssi.
Ottakaa kantaa!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Uskoakseni haluttomuus kumpuaa usein juuri tyytymättömyydestä itseään, kumppaniaan tai elämäänsä kohtaan. Välttämättä ei tarvitse edes toteuttaa kaikki karatetunti-, matka-, jne suunnitelmia vaan jo se saattaisi joidenkin pariskuntien kohdalla riittää, että puoliso osoittaa tukevansa uravaihdosta tms. ja olevansa valmis ottamaan osaa lastenhoitoon tai mihin haluton ikinä onkaan tyytymätön. Pidemmän päälle kumppania alkaa katsoa aika tavalla arvostavammin, usko itseensä lisääntyy ja elämä muuttuu paremmaksi - kumma, jollei se näy makuuhuoneenkin puolella. Ehdotuksesi ei silti ole oikotie onneen vaan varmaankin pitkällinen prosessi molemmille osapuolille.
On myös otettava huomioon, että kaikki eivät yksinkertaisesti tarvitse seksiä niin paljon kuin toiset.
Omalla kohdallani on niin, että mies haluaisi aina mutta minulle riittäisi vain muutama kerta vuodessa. Enkä minä koe olevani haluton, en vain TARVITSE seksiä niin ylen määrin! Nautin niin monesta muustakin asiasta.
Milläs saat ketään ymmärtämään tällaisen asian, kun aina syyllistetään ja ihmetellään mikä vaivaa. Ei minua mikään vaivaa! Kai jokaisella on oikeus olla sellainen kuin on!?