Onko joku muu joutunut vastaavanlaiseen tenttiin? Olen 24-vuotias, naimisissa ja 1-vuotiaan lapsen äiti. Pääsin oman alan työhaastatteluun. Työpaikka olisi just unelma, vakituinen ym. Olen ennen lapsen syntymää tehnyt AINA määräaikaisia...
Työhaastattelussa kaikki meni hyvin ja saatan jopa saada kyseisen paikan. Jäi vain hirveästi vaivaamaan se tenttaus. Haastattelija yritti tuhannella eri tavalla saada selville ensinnäkin sen, että olenko uskovainen ja sitten jatkossa kymmenen vuotta putkeen äitiyslomalla. Hän esitti kysymyksiä perheestäni, kodistani, olemmeko AVO vai AVIOliitossa, tuleeko meille lapset harkitusti vai luonnollisesti, olemmeko aikoneet tehdä toisen lapsen heti perään? Olin aika järkyttynyt.
Uskontoahan ei toki saakkaan kysyä mutta tämä nyt oli alusta asti jo melko läpinäkyvää kyselyä. Sanoinkin sitten jossain vaiheessa suoraan, että EN OLE LESTADIOLAINEN, EIKÄ OLE MIEHENIKÄÄN, EIKÄ KUMMANKAAN SUKUKAAN OLE!! Mutta tein myös selväksi sen, että en aio kyllä selibaattiinkaan ryhtyä työn vuoksi ja että lapsiahan saattaa avioliittoon tulla ja niitä saatetaan kyllä jatkossa haluta lisääkin. Kyllähän sen ymmärtää että pienessä yrityksessä on hankala pärjätä jos on kaksi työntekijää ja molemmat ovat koko ajan äitiyslomilla, mutta kohtuus kaikessa kyselyssä... Mitä mieltä muut ovat?
Työhaastattelussa kaikki meni hyvin ja saatan jopa saada kyseisen paikan. Jäi vain hirveästi vaivaamaan se tenttaus. Haastattelija yritti tuhannella eri tavalla saada selville ensinnäkin sen, että olenko uskovainen ja sitten jatkossa kymmenen vuotta putkeen äitiyslomalla. Hän esitti kysymyksiä perheestäni, kodistani, olemmeko AVO vai AVIOliitossa, tuleeko meille lapset harkitusti vai luonnollisesti, olemmeko aikoneet tehdä toisen lapsen heti perään? Olin aika järkyttynyt.
Uskontoahan ei toki saakkaan kysyä mutta tämä nyt oli alusta asti jo melko läpinäkyvää kyselyä. Sanoinkin sitten jossain vaiheessa suoraan, että EN OLE LESTADIOLAINEN, EIKÄ OLE MIEHENIKÄÄN, EIKÄ KUMMANKAAN SUKUKAAN OLE!! Mutta tein myös selväksi sen, että en aio kyllä selibaattiinkaan ryhtyä työn vuoksi ja että lapsiahan saattaa avioliittoon tulla ja niitä saatetaan kyllä jatkossa haluta lisääkin. Kyllähän sen ymmärtää että pienessä yrityksessä on hankala pärjätä jos on kaksi työntekijää ja molemmat ovat koko ajan äitiyslomilla, mutta kohtuus kaikessa kyselyssä... Mitä mieltä muut ovat?
Vastaukset 13
Vanhimmat
juttu. Kokemuksesta voin sanoa, että firmaan kun ollaan rekryroimassa työntekijää ja varsinkin, jos nainen on kyseessä, niin se ei ole helppoa.
Työnhakijat eivät siltä puolen pöytää luultavasti ymmärrä ongelmaa, mutta se on niin, että henkilön kouluttaminen ei ole helppoa eikä ilmaista. Eikä tilannetta tällöin auta, jos vasta koulutettu työntekijä jää kuudeksi vuodeksi kotiin hoitamaan lapsia ja lopulta ilmoittaa ettei enää tule töihin.
Siis todella huutava vääryys firmaa kohtaan ja sijaista kohtaan. Kouluttaako sijainen siten, että pärjää äitiysloman ajan, vai hoitovapaajakson ajaksi vai sanotaanko hänelle, että jäät meille pysyvästi?!?
Minä en ole äitiyslomia vastaan, se vajaa vuosi menee nopeasti jne. Ongelman muodostavat pitkät hoitovapaat ja lisääntymisjaksot. Pahimmassa tapauksessa juuri palkattu henkilö on yli 10v poissa työelämästä ja yrittää sitten lainturvin täysin ummikkona alalle, missä aika on ajanut henkilöstä auttamatta ohi. Kuka haluaa tehdä kymmen vuoden pätkän äitiysloman sijaisuutta? En minä ainakaan.
Niin, kyllä varmaan työnantajaa kiinnostaa aikooko työntekijä jäädä piankin äitiyslomalle. Tuota uskontoasiaa en oikein ymmärrä mitä työnantaja sillä tiedolla tekee...
Mieleeni jäi eräs kysymys kerran työhaastattelussa. Kun ta sai tietää että olen eronnut eli siis 2 lapsen yksinhuoltaja,hän kysyi että ovatko molemmat lapset samalle miehelle...aika paksua!
Työnantajalla oli kielteisiä kokemuksia aikaisemmin jostain työntekijästä joka kuului johonkin muuhun kuin perinteiseen kristillisiin jotka koko ajan tuputti sitä jehovanuskoa työaikana eri puolilla yritystä.Sellainenhan vaikuttaa kielteisesti yrityksen imagoonkin kun yhdistetään johki marginaaliryhmittymään.
Siis työnantaja halusi tietää nimenomaan olenko lestadiolainen siitä syystä, että, lestadiolaiset ovat nimenomaan jopa 15 vuotta putkeen äitiyslomalla!
on se, että jos firmaan palkataan ensimmäinen työntekijä ja hän jää äitiyslomalle, yleensä ei firma pärjää. Ei ole juuri niin tuottavaa hommaa olemassakaan, että pystyisi tässä tapauksessa maksamaan sekä äitiysloman että sijaisen kulut sekä tarvittavan koulutuksen.
Lähes sama tilanne on jos firmaan palkataan toinen työntekijä.
Tämä on oivallinen esimerkki valtion kieroutuneesta politiikasta ja lainsäädännöstä.
Monet työpaikat tapetaan ja helposti pakostakin syrjitään työhönotossa.
Syrji tai kuole !
Kumpi parempi?
Kyllä äitiyden kustannukset pitäisi maksaa yhdessä kerätyistä verovaroista. Ei sosiaalipolitiikka ole yritysten asia.
Äitiys on niin arvokasta, että tuntuu aivan hullulta että demaritkin vain haluavat jakaa sitä eri tavalla yritysten kesken pistämättä killinkiäkään valtiolta.
Menkääpäs sen yrittäjän housuihin.
Vaikka parturi. Ottaa liikkeeseen toisen palkalle. Jää äitiyslomalle.
Edes bruttotulot eivät riitä äitysloman ja sijaisen palkkoihin !
Mahdoton yhtälö.
Olis valtiovallalla töitä.
Vieläkään en ymmärrä miksi 2000-luvulla Suomessa yrittäjä maksaa työntekijöidensä lastenteot, sairastamiset, yms. Hullua, että yrittäjien maksettavaksi laitetaan tällaiset julkishallinnon piiriin kuuluvat maksut!!
Se minuakin pännii, että työantajien pitää paapoa työntekijöitä joilla on lapsia.
Entäs tällaiset nuoret naiset kuin minä, joilla ei ole lapsia eikä tule koskaan olemaankaan?
Millä tavalla minua huomioidaan?
On minullakin huollettava, mutta en minä vaan voi soittaa töihin että koira vaikuttaa kipeältä, en nyt pääse tulemaan.
Koira on kuitenkin minulle se ainoa lapsi, ainoa huollettava. Ja koiran takia en voi kamalan pitkää päivää tehdä kun 8 tuntia työmatkat on jo ihan tarpeeksi pitkä aika pidätellä pissaa.
Mutta sekin asia olisi helpompi ymmärtää jos minua odottaisi kotona lapset.
Minusta työnantajan harteille ei pitäisi langettaa ihmisten lastensaantikuluja.
Silloin työnantajat ottaisivat auliimmin nuoria naisia töihinkin.
Jos työnantaja yrittää tuolla kyykyttä, niin voit minun mielestä aivan hyvin sanoa työnantajalle sen mitä se haluaa kuullakkin. Sitten jos lapsi tulee, niiin sanot, että tämä tuli, eikä muuta voinut. ei se siitä erottamaankaan pääse.
valehtelusta jää huono maku. Työntekijän voi monottaa pihalle vaikka kesken äitiysloman, mutta se voi maksaa rahaa.
Ohjenuorana työnhakijoille: yrittäkää päättää mitä haluatte. Joko olette töissä tai sitten kotona, mutta älkää maksattako firmoilla lisääntymistarpeitanne.
eivät olleet reiluja kysymyksiä... mutt hei: elämä ei ole reilua!
kyllä minunkin epäilykseni heräisivät, jos noin nuorena olisi jo 1 lapsi. uuden tuleminen on iso €-kymysys.
ex-työpaikallani oli jehovan todistaja, jonka täysin ihmisten-lukukyvytön pomoni palkkasi. 1. vakisopimus tälle tytölle, ja jäi äitiyslomalle koeaika 8kk työsuhteen alkamisesta. aika laskelmoitua, sanoisinko. olipa kiva tehdä yksin meidän 2 työt ja perehdyttää uusi tyyppi siinä sivussa.
kuten joku jo sanoikin: vastaa niin kuin kysyjä olettaa. valehtele, jos on pakko. muuten et saa työtä.
huom! joskus kysyn itse haastatteluissa outoja ja ehkä loukkaaviakin kysymyksiä, jotta näen, miten niihin reagoidaan. saatan myös pitää 10 min tauon ja vain hymyillen katsoa haastatelavaa nähdäkseni, mitä tämä tekee. varaudu siis kaikkeen.
esimerkiksi mitä saa haastattelussa kysy,mitä ei.Jos yrittäjä on hakemassa työntekijää hän saisi minun puolestani kysyä ihan mitä vaan,tietenkin normaaleja asioita elämästä.Eihän muuten voi tietää minkälainen tyyppi on kyseessä.Ja, kaikki tulee sitten ilmi kun/jos on palkattu.Mielestäni pitää olla rehellinen puolin jos toisin.Muutenkin työnantaja joutuu hoitamaan ja paapomaan (kuten joku jo mainitsikin)työntekijöitä.Maksamaan kaikenmaailman kuluja jotka ei todellakaan kuuluisi työnantajalle.maksaahan se työnantaja itsekin omat sairaskulunsa
Hurjan hälyyttävältä kuulostaa, että on jo yksi pieni lapsi. Normaalia on että sille tekee sisaruksen. Ja kun vielä menit sanomaan haastattelussa, ettei sitä koskaan tiedä jos joskus haluaisi lisää. On se vaan niin että ei sinun kaltaista voi ottaa vakinaiseksi.
Itse olen 36- v, korkeakoulu tekniikan opinnot takana, kahta ulkomaista kieltä puhun kuin suomea, koska takana kaksi opiskeluvuotta ulkomailla yliopistossa. Vain määräaikaisia tähän mennessä. Eivät uskalla ottaa mihinkään firmaan. Lapsia 0 kappaletta enkä halua. En tykkää lapsista. Silti en ole saanut kuin pätkätöitä ja pisin niistä on ollut 8 kk. Ei minuakaan oteta.
Niin, ja entäpä ne muut typerät kysymykset, mitä työhaastatelutilanteissa kysellään?
Esim. "Kuulutko liittoon?". Jos vastaus kyllä, saa kuulemma ison miinuksen. Tai "Poltatko?" Ja lisää miinusta. Tämän periaatteessa ymmärränkin, alasta riippuen.
Mutta just nämä, mitä naisilta kysellään eli raskaushommat ja poikakaverit ja sitte arvuutellaan että mahtaako neiti olla kevytkenkäinen jos ei poikakaveria olekaan.
Ja liittoon jos satut kuulumaan niin olet samantien punikki tai muuten vaan kapinallinen, sillä "Mikseivät työntekijä ja työnantaja voi keskenään sopia asioita, vaan pitää vetää mukaan lakimiehiä jne?"
Ihme asenteita työnantajilla. Helppo se on porvareiden porskuttaa, ei ne ammattiliitot isoja herroja varten olekaan.