Silloin 17 vuotiaana olin epätoivoinen sinkku, joka uurasti kaiket illat jotta vartalo oli kuin huippumallilla.
Sitten sitä rakastui ja huomasi että jaaha eipä se täydellinen ulkokuorikaan sitten auttanut voittamaan unelmamiehen sydäntä.
Sitten tuli parikymppiseksi ja ajatteli että onhan tää tietty hiukka myöhäinen ikä aloittaa eka seurustelu, mutta ihan jees kunhan se löytyy.
Ja sitten kun oli ikää jo 23v ja yhä neitsyt niin sitä vaan otti ensimmäisen joka oli kiinnostunut, ilman mitään rakkauden tunnetta..
Ja sitten kun se suhde kuivui kasaan niin tässä sitä ollaan 28v alkoholisoitunut ruoasta lohtua hakeva läskikasa jolla on kokemusta vain yhdestä miehestä. Käsi ylös ketä tahtoo...?
Sitten sitä rakastui ja huomasi että jaaha eipä se täydellinen ulkokuorikaan sitten auttanut voittamaan unelmamiehen sydäntä.
Sitten tuli parikymppiseksi ja ajatteli että onhan tää tietty hiukka myöhäinen ikä aloittaa eka seurustelu, mutta ihan jees kunhan se löytyy.
Ja sitten kun oli ikää jo 23v ja yhä neitsyt niin sitä vaan otti ensimmäisen joka oli kiinnostunut, ilman mitään rakkauden tunnetta..
Ja sitten kun se suhde kuivui kasaan niin tässä sitä ollaan 28v alkoholisoitunut ruoasta lohtua hakeva läskikasa jolla on kokemusta vain yhdestä miehestä. Käsi ylös ketä tahtoo...?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Miksi otit 23 vuotiaana sen jonkun joka oli kiinnostunut? Olitko heikko luonne ja aloitit seurustelun vaan seurustelun takia? Tai siksi, että kaikki kaveritkin alkoi vakiintua?
Että saisin edes jotain kokemuksia suhteista.
Ja tietäisin mitä se niin ihmeellinen seksi on mitä joka tuutista tuputetaan. No eipä ollut ihmeellistä..
No, luuletko että "työ"kokemuksesi jotenkin nostaa tämän hetkistä markkina-arvoasi?
Toisaalta eipä siinä isompaa vahinkoa tullut, ellei teillä ollut lapsia.
Tyypillistä heikon ihmisen toimintaa siis, seurustelua seurustelun vuoksi.
mutta jostakin täältä luin että parempi olla sinkku kuin surkeassa suhteessa, kai se pitää paikkansa sitten ...
Mutta ei se maailmanloppu ole.