Miten osituksessa otetaan huomioon opintolaina?
Meillä on miehellä opintolainaa (ottanut ennen kuin tunsimme toisiamme) ja minulla opintolainaa (otettu avioliiton aikana)? Laitetaanko ne samaan pinoon muiden varojen ja velkojen kanssa vai ovatko ne henkilökohtaisia menoja.
Aion ihan varmasti perustella oman opintolainani ottamista sillä, että se on otettu perheen elatukseen. Samaan paikkaan menivät opiskeluaikana saadut apurahat ja stipenditkin. Meillä on ollut myös aina tietynlainen maksujärjestelmä: miehen lainat on maksettu ja minun lainat jätetty maksamatta, maksettu siis vain korot. Syynä on se, että minun lainanlyhennyksiä on voinut vielä lainaehtojen puitteissa siirtää tulevaisuuteen, mutta miehen lyhennyksiä ei (siirrettiin aikoinaan kun mies opiskeli, koska opiskelu kesti neljä vuotta senkin jälkeen, kun opintorahaoikeus loppui).
Nyt mies hakee tasoitusta; on nostellut kulutusluottoja ja pistänyt rahat menemään; kuulemma perheen elatukseen.
Ei avioehtoa.
Miten menee ositus?
Meillä on miehellä opintolainaa (ottanut ennen kuin tunsimme toisiamme) ja minulla opintolainaa (otettu avioliiton aikana)? Laitetaanko ne samaan pinoon muiden varojen ja velkojen kanssa vai ovatko ne henkilökohtaisia menoja.
Aion ihan varmasti perustella oman opintolainani ottamista sillä, että se on otettu perheen elatukseen. Samaan paikkaan menivät opiskeluaikana saadut apurahat ja stipenditkin. Meillä on ollut myös aina tietynlainen maksujärjestelmä: miehen lainat on maksettu ja minun lainat jätetty maksamatta, maksettu siis vain korot. Syynä on se, että minun lainanlyhennyksiä on voinut vielä lainaehtojen puitteissa siirtää tulevaisuuteen, mutta miehen lyhennyksiä ei (siirrettiin aikoinaan kun mies opiskeli, koska opiskelu kesti neljä vuotta senkin jälkeen, kun opintorahaoikeus loppui).
Nyt mies hakee tasoitusta; on nostellut kulutusluottoja ja pistänyt rahat menemään; kuulemma perheen elatukseen.
Ei avioehtoa.
Miten menee ositus?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Velat (riippumatta miksi on otettu) otetaan huomioon - paitsi jos velkoja on enemmän kuin omaisuutta.
Osituksessa otetaan huomioon kaikki aviopuolisoiden avio-oikeuden alaiset varat (ja vastaavasti myös velat). Ositusperuste on syntynyt sillä hetkellä, kun avioerohakemus on jätetty käräjäoikeuteen, joten ositus suoritetaan sen hetkisen tilanteen perusteella. Näin ollen puolisoiden myöhemmin ottamilla kulutusluotoilla (vast.) ei ole vaikutusta osituksen lopputulokseen!!!
Yleissääntö ja vastaus kysymykseesi on että "kyllä". Ja ettei sillä merkitystä kuka maksanut sähkölaskun, tai kenen stipendillä ruokaa kannettu pöytään, tai milloin opintovelkaa ottanut, tai onko saanut 100ha metsää 10 vuotiaana perintönä... jne. jne.
Osituksessa katsotaan ositushetken tilanne. Ositushetki on päivä kun yhdessä haettu tai toinen jättänyt käräjäoikeuteen ekan vaiheen hakemuksen. Siis, jo ennen kuin harkinta-aika on alkanut. Sen päivän jälkeen voitettu lottopotti, tai valuuttaluotto ei mukana osituksessa. Tosin, puolisot voivat keskenään toki sopia muunkin "päivän".
"Osituspäivän" tilanteen mukaan sitten katsotaan paljonko sinulla ja puolisollasi on nettovarallisuutta ko. päivänä (oma omaisuus ja puolet yhteisestä, miinus omat velat ja puolet yhteisistä). Kummalla sitä on enemmän, joutuu maksamaan "köyhemmälle" tasinkoa niin paljon että "puntit ovat tasan".
Tasinkoa ei ole pakko vaatia. Tasinkoa maksava voi päättää miten sen suorittaa (kunhan eurosumma "täsmää"). Ositusmatematiikassa negatiivinen nettovarallisuus tulkitaan nollaksi kun tasinkoa määritetään.
Ositus on yksi asia (määritetään tasinko), erottelu on oma harjoitus ... sulle-mulle-sulle vaihe siis. Molemmista syytä laatia kirjallinen sopimus kahden todistajan allekirjoituksin ja edes juristin "läpilukemana".
Näin pääpiirteissään laki avioehdottomasta osituksesta...
Mutta, mutta... myös laki tuntee termin "osituksen kohtuullistaminen", sen voi tehdä oikeuden määräämä pesänjakaja (jota "anottava" ja kuka maksaa melkoisen paljon molemmille).
Onneksi yleensä puolisot osaavat tai ymmärtävät kohtuullistaa aivan itse, luulen että pesänjakajan korkeahkot palkkiot tarkoitettu osaltaan kannustamaan sopimiseen.
Eli, päätätte että esim. opintolainoja ei oteta mukaan ositukseen ... tai toisen perintöpalstaa ... tai, tai, tai ... riippuu teistä.
Entinen mieheni otti opintolainaa avioliitossa ollessamme. Käytti sen pelkästään opiskeluun ja muihin siitä aiheutuviin menoihin. Erotessa mieheni yritti laittaa opintolainan muihin yhteisiin velkoihin, mutta eipä onneksi onnistunut. Osituksessa katsottiin opintolainan olevan henkilökohtaista velkaa ja käytetty henkilökohtaisiin menoihin. Opintolaina voidaan kuulemma lukea myös yhteisiin velkoihin, mutta silloin täytyy todistaa, että laina on otettu yhteisiä menoja tai perheen elatusta varten. Käytäntö taitaa siis vaihdella ja olla harkinnanvarainen juttu. Omalla kohdalla tuo ositus meni kuten pitikin, mutta miten mahtaa olla kysyjän kohdalla ?
Kyse on ollut kohtuullistamisesta, joka on aivan mahdollista ja laillista. Kyllä, kuvaamassasi tilanteessa ehkä aivan perusteltuakin. Käytännössä kohtuullistamista tehdään kolmea "reittiä":
a) puolisot vain sopivat että ko. lainoja ei oteta laskelmiin
b) juristi tai oikeusapuneuvoja kertoo (painostaa?), miten asia tod.näk. tuomioistuimessa ratkaistaan (ja siihen liittyät kulut)
c) käräjäoikeuden nimittämä pesänjakaja kohtuulistaa osituksen (tässä vaiheessa vasta voidaan "määrätä", vaikka toinen edelleen tahtoisi lainansa mukaan ositukseen)
..ymmärsinkö ihan oikein selvitystäsi, mutta itselleni selitettiin aikanaan, että opintolainat ovat lähtökohtaisesti henkilökohtaisia velkoja, joita ei lueta osituksessa yhteiseen velkapottiin. Eikä minun tai edustajani tarvinnutkaan tehdä mitään asian eteen. Ex-mieheni sen sijaan olisi pitänyt osoittaa tai todistaa, että opintolaina on otettu koko perheen elatusta varten. Milläpä hän sitä olisi osoittanut, kun oli ottanut ja käyttänyt koko lainan itse. Opintolainaa ei loppujen lopuksi muistaakseni edes merkitty mihinkään osituspapereihin. Mutta niin kuin sanoinkin niin käytäntö varmaan vaihtelee ja minun osaltani asiat menivät kuten pitikin.
... olla jääräpää ... ja pysyä kannassaan. Vienyt asian oikeuteen ja vaatinut pesänjakajan, te molemmat olisitte kärsineet taloudellisesti olisi hän voittanut tai hävinnyt.
Ilmeisesti oli sen verran tolkuissaan, että laski epätodennäköisen voittonsakin maksavan enemmän kuin siitä olisi hyötynyt tasingon kautta ... saati jos pesänjakaja olisi kohtuullistanut eduksesi (kuten nyt menettelitte).
Fakta kuitenkin on, ettei sopimusositusta voida tehdä jos toinen sellaisesta kieltäytyy (tai sinä kieltäydyt maksamasta hänen vaatimaansa tasinkoa) ...
Selvensikö kuviota?