Puolisosi ei välttämättä ole kummallinen; hän sattuu vain edustamaan eri sukupuolta. Etkä sinä itsekään ole omituinen, vaikka puolisosi saattaa niin välillä väittää. On vain yksinkertaisesti niin, että miehelle ja naiselle tyypillinen ajattelu, ilmaisu ja käyttäytyminen poikkeavat monessa suhteessa toisistaan. Olen nähnyt, että tämän asian oivaltaminen on ollut monelle pariskunnalle valtava helpotus ja tärkeä avain suhteen uudistumiselle.
Länsimaisessa kulttuurissa miestä ja naista pyritään samankaltaistamaan. Yhteiskunnan arvostukset ja yleinen mielipide pyrkivät muuttamaan asenteitamme siihen suuntaan, että miehistä tehdään neutreja ja naisista maskuliinisia. Miehen miehisyyttä ei tueta riittävästi eikä naisen naisellisuutta arvosteta.
Nainen on omaksunut miehisiä toimintamalleja suuntautuessaan yhä enemmän työelämään, myös perinteisille miesvaltaisille aloille. Nainen tavoittelee tasa-arvoa miehen kanssa melkein alalla kuin alalla, oman naiseutensa kustannuksellakin. Tasa-arvo ja samankaltaisuus on sotkettu keskenään. Samalla nainen joutuu menettämään myös luontaista herkkyyttään.
Mies puolestaan on joutunut yhä enemmän luopumaan terveestä miehuudestaan muun muassa siitä syystä, että hän on jäänyt äärifeministisen ajattelutavan jyräämäksi. Toisaalta mies häpeää myös naisellisia piirteitään: hän ei ilkeä esimerkiksi itkeä tai hoivata ja osoittaa hellyyttä. Niinpä hän yrittää selviytyä pysyttelemällä maskuliinisuuden ja feminiinisyyden neutraalissa välimaastossa.
Olen kirjoittanut miehen ja naisen erilaisuudesta laajemman jutun blogiini:
http://dr-ben-avioliitto.blogspot.com
Myönnän, että olen tieten tahtoen yleistänyt ja jonkin verran kärjistänytkin asioita. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yhteiskunnassamme on meneillään kuvaamani kaltainen kehitys.
Mitä mieltä itse olet?
Länsimaisessa kulttuurissa miestä ja naista pyritään samankaltaistamaan. Yhteiskunnan arvostukset ja yleinen mielipide pyrkivät muuttamaan asenteitamme siihen suuntaan, että miehistä tehdään neutreja ja naisista maskuliinisia. Miehen miehisyyttä ei tueta riittävästi eikä naisen naisellisuutta arvosteta.
Nainen on omaksunut miehisiä toimintamalleja suuntautuessaan yhä enemmän työelämään, myös perinteisille miesvaltaisille aloille. Nainen tavoittelee tasa-arvoa miehen kanssa melkein alalla kuin alalla, oman naiseutensa kustannuksellakin. Tasa-arvo ja samankaltaisuus on sotkettu keskenään. Samalla nainen joutuu menettämään myös luontaista herkkyyttään.
Mies puolestaan on joutunut yhä enemmän luopumaan terveestä miehuudestaan muun muassa siitä syystä, että hän on jäänyt äärifeministisen ajattelutavan jyräämäksi. Toisaalta mies häpeää myös naisellisia piirteitään: hän ei ilkeä esimerkiksi itkeä tai hoivata ja osoittaa hellyyttä. Niinpä hän yrittää selviytyä pysyttelemällä maskuliinisuuden ja feminiinisyyden neutraalissa välimaastossa.
Olen kirjoittanut miehen ja naisen erilaisuudesta laajemman jutun blogiini:
http://dr-ben-avioliitto.blogspot.com
Myönnän, että olen tieten tahtoen yleistänyt ja jonkin verran kärjistänytkin asioita. Olen kuitenkin sitä mieltä, että yhteiskunnassamme on meneillään kuvaamani kaltainen kehitys.
Mitä mieltä itse olet?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Tässä ollaan, minä tiedän miehiä jotka epävirallisena ammattinan pyytävät anteeksi sitä että ovat miehiä, ja kuvittelevat vieläpä olevansa kovinkin jaloja ritareita sen ansiosta. En pidä feministeistä, profeministimiehistä enkä sovinisteista. Itse olen huomannut että miehellä ei ole niin paljoa varaa avautua ongelmistaan kuin naisilla, olen säikäyttänyt jo yhden naisen pois kun rohkenin avautua, siinä välittömästi nainen säikähti että ei halua projektia vaan miehen. Sen jälkeen ymmärsin loistavasti miksi miehet eivät yleensäkään ottaen avaudu asioista, ja päätin oppia kertalaakista. Tästä lähtien avaudun ainoastaan ammattilaiselle.
Kirjoitit näin:
"Olen säikäyttänyt jo yhden naisen pois kun rohkenin avautua, siinä välittömästi nainen säikähti että ei halua projektia vaan miehen. Sen jälkeen ymmärsin loistavasti miksi miehet eivät yleensäkään ottaen avaudu asioista, ja päätin oppia kertalaakista. Tästä lähtien avaudun ainoastaan ammattilaiselle."
Älä ihmeessä anna periksi! Löytyyhän niitä toki ymmärtäväisiäkin naisia, jotka ottavat lahjana sen, että mies uskaltaa olla avoin ja kertoa tunteistaan - mitään peittelemättä. Vain tällä tavalla mies voi päästä lähelle naista ja kokea aitoa yhteyttä.
Oman itsesikin ja persoonasi kehityksen kannalta on terveeellistä, ettet lukitse tunne-elämääsi. Toki ymmärrän, että olet loukkaantunut, mutta älä jää sen tunteen vangiksi.
Todellista aitoa yhteyttä, a-luokan humaania pumpulipuudelilässytystä joka näyttää hyvältä paperilla. Olen kokeillut, ja seuraavalla kerralla en jätä sitä romanssin varaan. Vaan pidän huolen että hän on minusta jollakin tavalla riippuvainen, ja samalla miellyttämisenhaluinen. Sen sijaan että paljastan kuinka hankalaa minulla on. Kyseessä ei kuitenkaan olisi mikään "alistaminen", tämä suhde joka jo lupaavasti on katkolla, meni välittömästi siihen tilaan että hän ei enään halua miellyttää minua tai vastata mihinkään mitä sanon, kun kerran avauduin.
Minä en jaksa yrittää, hitaasti mutta varmasti sanavarastoni kutistuu ja kutistuu. Hän odottaa vain pätevämpää syytä jättää minut, koska jos hän jättää minut tuon nojalla hän ei saa enään pitää itseään luomakunnan kruununa. Odotan jo innolla että hän alkaa puhumaan jotain kemioista ja tunneälystä.
...ja niin totta.
Mielenkiinnolla olen lukenut kirjoituksiasi, kiitos niistä. Herättävät ajatuksia kuten tämäkin aihe.
Väittäisin silti, että tuo mies vs. nainen ajattelu ja sen tuominen enenevässä määrin työpaikoille ei toimi. Töissä periaatteessa ollaan työntekijöitä, ei siis sukupuolella ole väliä, kunhan työt hoituu. Tai siis näinhän se teoriassa menee. Käytännössä työpaikoikoilla kyllä naiseutta esille tuovat saattavat joutua vaikka ahdisteltaviksi miespuolisten kollegojen tai asiakkaiden taholta, ja saattaapa sitä olla toisinkinpäin...
Eli siis nykyinen kehitys on vain hyvä, jos työntekijä saa olla pelkästään työntekijä, eikä niinkään huomiota kiinnitetä onko kyseessä mies vai nainen.
Vapaa-ajalla eli sitä parisuhdetta hoitaessa sitten ainakin minulla on aivan eri rooli kuin töissä, eli olen Nainen ja puoliso on Mies.
Et silleen.
Että feministit ja jotkut naiset haluavat nimenomaan jatkuvasti rummuttaa sitä naiseuttaan, ja paukutella henkseleitään miten hekin pystyvät tähän. Tuo ei ainakaan auta asiaan, sitäpaitsi miehet eivät keskimäärin voi olla ylpeitä naisten töistä kunnes taas naiset kyllä miehen töistä. Nimim. kokemusta on ja tiedän kyseistä naistyyppiä enemmän kuin tarpeeksi jotka vetää sitä "kyllä naisetkin tähän pystyy"-linjaa, toisin sanoen jos olet nainen, painota sitä CV:ssä, nyt siitä on hyötyä.