Miten tässä maailmassa voi joskus rakastua johonkin? Ennen kaikkea miten uskaltaa rakastua?
Neljä vuotta sitten ero silloisesta miehestä otti koville, vaikka sitä itse halusinki, sen jälkeen en oo tuntenut yhtään mitään ketään kohtaan. Ei mitään, ei ikävää, ei halua, ei ihastumista.. Oon tietämättäni rakentanu muuria sydämeni ympärille, että kukaan ei vaan pysty enää satuttamaan minua.
Ihania ihmisiä, hyviä sellaisia on tullut vastaan, mutta ei..
Nyt sitten kun vihdoin tunsin jotain ja uskalsin päästää lähelle, mun maailma romutetaan taas. Sydän kerkes jo lämmetä, muuriin kerkes tulla miehenmentävä aukko. Nyt yritän kiireen vilkkaa muurata sen aukon umpeen. Mua satutettiin taas.
Meinasin jo rakastua, kunnes mies ilmoittaakin et ei tää kannata, ollaan niin eri elämäntilanteissa. Paskaa.
Nyt on taas miehiä kohtaan semmonen olo et "yrittäkäähän vaan, mitään ette saa, eikä minua voi satuttaa.."
Pitääkö yhden ihmisen kokea kaikki tää yksinäisyys, ja vieläpä monta monituista pitkää vuotta? Oon niin kyllästyny tähän yksinäisyyteen..
Kysymys kuuluukin et miten tästä suojautumismuurista pääsee taas eroon? Miten uskaltaa päästää uusia ihmisiä elämäänsä?
Neljä vuotta sitten ero silloisesta miehestä otti koville, vaikka sitä itse halusinki, sen jälkeen en oo tuntenut yhtään mitään ketään kohtaan. Ei mitään, ei ikävää, ei halua, ei ihastumista.. Oon tietämättäni rakentanu muuria sydämeni ympärille, että kukaan ei vaan pysty enää satuttamaan minua.
Ihania ihmisiä, hyviä sellaisia on tullut vastaan, mutta ei..
Nyt sitten kun vihdoin tunsin jotain ja uskalsin päästää lähelle, mun maailma romutetaan taas. Sydän kerkes jo lämmetä, muuriin kerkes tulla miehenmentävä aukko. Nyt yritän kiireen vilkkaa muurata sen aukon umpeen. Mua satutettiin taas.
Meinasin jo rakastua, kunnes mies ilmoittaakin et ei tää kannata, ollaan niin eri elämäntilanteissa. Paskaa.
Nyt on taas miehiä kohtaan semmonen olo et "yrittäkäähän vaan, mitään ette saa, eikä minua voi satuttaa.."
Pitääkö yhden ihmisen kokea kaikki tää yksinäisyys, ja vieläpä monta monituista pitkää vuotta? Oon niin kyllästyny tähän yksinäisyyteen..
Kysymys kuuluukin et miten tästä suojautumismuurista pääsee taas eroon? Miten uskaltaa päästää uusia ihmisiä elämäänsä?
Vastaukset 4
Vanhimmat
"Kysymys kuuluukin et miten tästä suojautumismuurista pääsee taas eroon? Miten uskaltaa päästää uusia ihmisiä elämäänsä?"
Jaa-a...senkun tietäisi....Tyttöystävä löysi parempaa seuraa ja minä jäin rannalle itkemään niin sanotusti...Ja nyt tuntuu tosiaan siltä että ei osaa enää toisiin ihmisiin luottaa ollenkaan. Eikä uskalla lähteä uutta suhdetta etsimään, kun pelkää että käy samalla tavalla...
Edellistä edeltänyt lähti toisen mukaan, hajosin, nostin suojamuurin, meni kolme vuotta, mut löydettiin, laskin suojamuuria sen verran hitaasti että kun se viimein oli alhaalla tää uus lähti kans toisen mukaan.
Seuraavaan suhteeseen ei auta mennä kuin rinta paljaana, MIKÄÄN ei ole niin kauheata kuin romuttaa suhde omiin pelkoihinsa ;)
No mitäs menit ihastumaan. Eihän siitä suhteesta edes olisi tullut mitään jos elämäntilanteenne ovat niin erilaiset. Ettehän te vielä edes seurustelleet tai mitään. Piditte hauskaa ja nautitte toistenne seurasta.
Anna sen muurin olla vaan. Opi rakastamaan itseäsi, muuten et voi koskaan muita rakastaakaan.
Jos sitten joku päivä joku lähellesi pääsee, hän on todella tehnyt töitä sen eteen, ja on sinun arvoinen:)... Tosin mikään ei ole koskaan varmaa.
Pidä ystävät lähellä, niin jaksat paremmin.