Onpas osuva palstan nimi, työ todellakin ottaa päähän...
Oon pitkäaikaisessa määräaikaisessa työsuhteessa. Työ todellakin ottaa päähän.
Tehtävät ovat sitä kuin pitikin, eli sinällään olin erittäin tietoinen toimenkuvasta. Teoriassa siis asiat hyvin ja nämä tehtävät vois kiinnostaakin toisessa firmassa ja eri olosuhteissa.
Ongelmat ovatkin sitten esim. perehdytyksen puutteessa, työn sitovuudessa kiinni työpisteeseen (hyvä jos veskiin pääsis tai tauolle). Inhoon sitä, että olen kirjaimellisesti naulittu työtuoliin, inhoon sitä ettei oo tuuraajaa ja en voi pitää vapaita joihin olen oikeutettu. Inhoon sitä, että jos irtisanoisin itseni, niin en edes sais korvausta noista pitämättömistä vapaista, mutta jos jaksaisin loppuun asti vedän niistä hyvät rahat koska en tosiaan oo voinut vapaitani pitää.
Lisäks ottaa päähän palkkaneuvottelujen pitkittyminen ja se ettei palkka vastaa sitä mitä muut vastaavan tason hommaa tekevät meillä saa vähemmällä koulutuksella ja kokemattomina...
Lisäks inhoon itseeni, koska oon liian kiltti ja tunnen kiitollisuuden velkaa yritystä kohtaan ja sinnittelen täällä tuomiopäivään asti. Lisäks tiedän ettei mun sopimus tule jatkumaan, koska toimintoja supistetaan ja koko homma loppuu.
Tuskinpa ens vuosi edes koittaa, vaikka onhan tuota työtä sittenkin toinen moinen jäljellä...
Oon pitkäaikaisessa määräaikaisessa työsuhteessa. Työ todellakin ottaa päähän.
Tehtävät ovat sitä kuin pitikin, eli sinällään olin erittäin tietoinen toimenkuvasta. Teoriassa siis asiat hyvin ja nämä tehtävät vois kiinnostaakin toisessa firmassa ja eri olosuhteissa.
Ongelmat ovatkin sitten esim. perehdytyksen puutteessa, työn sitovuudessa kiinni työpisteeseen (hyvä jos veskiin pääsis tai tauolle). Inhoon sitä, että olen kirjaimellisesti naulittu työtuoliin, inhoon sitä ettei oo tuuraajaa ja en voi pitää vapaita joihin olen oikeutettu. Inhoon sitä, että jos irtisanoisin itseni, niin en edes sais korvausta noista pitämättömistä vapaista, mutta jos jaksaisin loppuun asti vedän niistä hyvät rahat koska en tosiaan oo voinut vapaitani pitää.
Lisäks ottaa päähän palkkaneuvottelujen pitkittyminen ja se ettei palkka vastaa sitä mitä muut vastaavan tason hommaa tekevät meillä saa vähemmällä koulutuksella ja kokemattomina...
Lisäks inhoon itseeni, koska oon liian kiltti ja tunnen kiitollisuuden velkaa yritystä kohtaan ja sinnittelen täällä tuomiopäivään asti. Lisäks tiedän ettei mun sopimus tule jatkumaan, koska toimintoja supistetaan ja koko homma loppuu.
Tuskinpa ens vuosi edes koittaa, vaikka onhan tuota työtä sittenkin toinen moinen jäljellä...
Vastaukset 3
Vanhimmat
tauot on lakisääteiset.Jos ei tule tuuraajaa niin ei muutakun koppikiiinni ja lakisääteiselle!!
Kuulostaa, että olet Fujitsun helpdeskissä töissä? Osuiko?
Teetkö jonkinlaista puhelimitse tapahtuvaa asiakaspalvelu- tai myyntityötä?
Jotenkin kuulostaa niin tutulta. Itse olen erään pankin puhelinpalvelussa töissä. Työsuhde on jo kolmatta kertaa 6 kk:n määräaikaisuus. Laskee työmotivaatiota, kun ei firma OIKEASTI halua minuun sitoutua. Ei se auta vaikka kuinka kerrotaan että työntekijöistä välitetään ja on tyytyväisyyskyselyä ja valmennusta ja koulutsta ja oman äänen saa (muka) antaa kuulua jne. Niin kauan kuin työsuhde on määräaikainen koen että ei minulla ole täysiä oikeuksia työntekijänä, vaan saa pelätä että työsuhdetta ei jatketa jos alkaa oikeasti "kehitysehdotuksia" antamaan ja epäkohdista valittamaan.
Ja sama juttu tuo "naulittuna" olemisen tunne. Joka päivä kytätään suoritustasoa - yhteydenottojen määrää ja myyntiä - ja jokin aika sitten tuli myös uudeksi mittariksi ajankäytön jakauma. Siitä seurataan miten työaika jakautuu, kuinka suuri osa työajasta kuluu mihinkin asioihin. Minuttiaikataululla mennään - tauot on, mutta tosiaan minuutin tarkkuudella. Tuntuu välillä siltä, että on kuin pelkkä koneen osa ja kohdellaan kuin robottia (joka muuten tietääkseni tarkoittaa orjaa/palvelijaa tsekin kielessä). Veskiin ei saa mennä heti työvuoron alussa, koska kaikkien pitää järjestelmän mahdollisimman suuren tehokkuuden takia olla valmiina ottamaan vastaan kontakteja heti vuoron alussa.
Ja lomiin liittyen. Tänä kesänä oli eka palkallinen vuosiloma. Ensin esimies oli sitä mieltä, että ei voida pitää lomia täysimääräisesti. Jossakin vaiheessa selvisi kuitenkin että ne tosiaan täytyy saada pitää täysimääräisinä. Tässä vaiheessa esimies sitten ikään kuin sivulauseessa vihjaisi, että hyvää hyvyyttä firma antaa pitää lomat - että saadaan ikään kuin olla kiitollisia siitä, että näin "joustavaa" meillä.