Vasta-alkaja

Tuokin on totta! Silloin nuorena juoksin kilpaa lyhyempiä matkoja max. 5 km. Pisimmät lenkkini taisi olla 15 km. Ja vuosien tauon jälkeen aluksia paljon lyhyempiä.

On se kyllä ihan eri asia juosta 5 km kuin vaikka maraton! Ja näin aikuisiässä en ole aiemmin osallistunut kisoihin.

Samaa mieltä olen aloittajan kanssa.

Allekirjoitan kirjoitti:

Samaa mieltä olen aloittajan kanssa.

Esittäydy. Olen ihka aito sohvaperuna jolla on vieläkin ylipainoa n. 17kg. Tupakoin enkä ole harrastanut sitten kouluvuosien pakollisten liikuntatuntien jälkeen mitään. Mielummin autolla lyhyetkin matkat kuin kävellen.

Viime syksynä sain kimmokkeen, jokia ei tällä kertaa jäänyt pelkästään suunnitelman asteelle. Aluksi jaksoin juosta kaksi valopylvään väliä. (n. 100-200m) Kiitos Kuntoplussan ohjelman tavoitteena 5km onnistuin. Ohjelmassa käveltiin 5min, ja juostiin 1min jne. Seuraavalla kerrralla käveltiin 5 ja juostiin 2jne. Seuraavana tavoitteena olikin jaksaa juosta 10km yhteenmenoon.

Nyt kesällä ensimmäinen puolimaraton on takana ja syyskuussa on ensimmäinen kokomaraton. Kyllä ihminen kovalla työllä vuodessa kehittyy maraton juoksijaksi, kuten myös dokumentti-sarjassa "sohvaperunasta maratoonariksi" saimme todeta. Vain yksi kymmenestä ei kyennyt juoksemaan maratonia ja hänkin siitä syystä että oli ylipainoinen keski-ikäinen stressaantunut mies, joka sai infarktin. (onneksi toipui)

Yhden maratonin raahustaminen läpi ei tietenkään tee sinusta vielä ns. "maratoonaria", mutta siitä on hyvä jatkaa juoksuharjoittelun parissa ja ylläpitää saavutettua hyvää kuntoa.

Lainaus: "että kuulostaisi joltain juoksijalahjakkuudelta kun on pystynyt lyhyessä ajassa treenaamaan itsensä siihen kuntoon, että saa laahustettua maran lävitse.
Sillä saa ihailevia katseita työpaikalla ja oudommilta ihmisiltä, koska vaikuttaa, että juuri hän on kyennyt sohvaperunasta maratoonariksi muutamassa kuukaudessa"

No ei todellakaan:
Itse sohvaperunana, nykyisenä juoksijana olen saanut vain alemmuuden tuntoisia kommentteja: "No jos SINÄ pystyt juoksemaan maratonin, niin kyllä minäkin. Ihmiset tuntuvat kuvittelevan, että jos toinen on ylipainoinen ja on ennen ollut ns. sohvaperuna on hänen kykynsä tänään juosta maraton vain siinä, että maraton on ihan helppo ja läpihuuto juttu, eikä siinä, että jokainen joka haluaa ja tekee kovasti töitä pystyy maratonin juoksemaan, jos ei penikka yms. ongelmia ilmaannu.

Lenkkari kirjoitti:

Lainaus: "että kuulostaisi joltain juoksijalahjakkuudelta kun on pystynyt lyhyessä ajassa treenaamaan itsensä siihen kuntoon, että saa laahustettua maran lävitse.
Sillä saa ihailevia katseita työpaikalla ja oudommilta ihmisiltä, koska vaikuttaa, että juuri hän on kyennyt sohvaperunasta maratoonariksi muutamassa kuukaudessa"

No ei todellakaan:
Itse sohvaperunana, nykyisenä juoksijana olen saanut vain alemmuuden tuntoisia kommentteja: "No jos SINÄ pystyt juoksemaan maratonin, niin kyllä minäkin. Ihmiset tuntuvat kuvittelevan, että jos toinen on ylipainoinen ja on ennen ollut ns. sohvaperuna on hänen kykynsä tänään juosta maraton vain siinä, että maraton on ihan helppo ja läpihuuto juttu, eikä siinä, että jokainen joka haluaa ja tekee kovasti töitä pystyy maratonin juoksemaan, jos ei penikka yms. ongelmia ilmaannu.

Lue lisää

Aikaisemmin ajattelin, että kaikki jotka juoksevat maratoneja ovat juosseet useita vuosia ja huippukuntoisia. Ja eihän se niin olekaan. Monet ohjelmat alkavat ihan kävely-juoksusta ja ovat 12 tai 9 kk pituisia. Mutta kyllä siihen varmasti joutuu aika paljon tuona aikana töitä tekemään ja käymään säännöllisesti lenkillä. Ja tekemään jossain vaiheessa pitkiä lenkkejä. Täytyy huomioida, että olet entinen sohvaperuna, etkä suinkaan enää! Tuskin olisit suoraan sieltä sohvalta sitä maratonia pystynyt lähtemään juoksemaan. Tai sellainenkaan joka on juossut esim. 2-3 krt/vko 5 km lenkkejä eikä ole ihan sohvaperuna.

Ja se, että jaksaa esim. vuodenkin käydä säännöllisesti lenkillä on jo saavutus. Itsellä tuppaa juoksuharrastus aina loppumaan alle puolessa vuodessa. Tai jää lenkkejä väliin. Kunnes taas innostun uudestaan.

Toisaalta tuo vähättely voi olla kateuttakin ja he vain sanovat, että kyllä mäkin nyt pystyisin moiseen.

Ajoittainen sohvaperuna kirjoitti:

Aikaisemmin ajattelin, että kaikki jotka juoksevat maratoneja ovat juosseet useita vuosia ja huippukuntoisia. Ja eihän se niin olekaan. Monet ohjelmat alkavat ihan kävely-juoksusta ja ovat 12 tai 9 kk pituisia. Mutta kyllä siihen varmasti joutuu aika paljon tuona aikana töitä tekemään ja käymään säännöllisesti lenkillä. Ja tekemään jossain vaiheessa pitkiä lenkkejä. Täytyy huomioida, että olet entinen sohvaperuna, etkä suinkaan enää! Tuskin olisit suoraan sieltä sohvalta sitä maratonia pystynyt lähtemään juoksemaan. Tai sellainenkaan joka on juossut esim. 2-3 krt/vko 5 km lenkkejä eikä ole ihan sohvaperuna.

Ja se, että jaksaa esim. vuodenkin käydä säännöllisesti lenkillä on jo saavutus. Itsellä tuppaa juoksuharrastus aina loppumaan alle puolessa vuodessa. Tai jää lenkkejä väliin. Kunnes taas innostun uudestaan.

Toisaalta tuo vähättely voi olla kateuttakin ja he vain sanovat, että kyllä mäkin nyt pystyisin moiseen.

Lue lisää

Nimenomaan tarkoitin, että vuoden yhtäjaksoisella harjoittelulla myös sohvapesuna kykenee juoksemaan maratonin. Siis kylmiltään ei edes muiden lajien harrastaja todennäköisesti pysty maratonia juoksemaan, koska harjoittelu on niin erilaista. Mm jalat ja jalkojen hiussuoniston on kehityttävä pitkien lenkkien avulla, jotta pystyy pitkään yhtäjaksoiseen suoritukseen. Monella ongelmana onkin juuri jalat, ja rasitusvammat, jotka estävät tai hidastavat juoksuharjoittelua maratoonille asti.